Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehdessä 9/2012 ollaan diabeteksen syntysyiden jäljillä
Vuoden 2012 viimeinen Diabetes-lehti on ilmestynyt. Lehden kansijutussa palkittu diabetestutkija, professori Leif Groop on diabeteksen syntysyiden jäljillä. Hän työskenteli 70-luvulla lääkärinä Närpiössä ja vaikutti muun muassa siihen, että suomalaiset diabeetikot alkoivat mitata verensokerinsa itse. Sittemmin hän on keskittynyt tyypin 2 diabeteksen syntysyiden selvittämiseen, ja hänen löytöjään arvostetaan kaikkialla maailmassa.
- Mitä paremmin pystymme jakamaan diabeteksen alaryhmiin, sitä yksilöllisemmin pystymme tulevaisuudessa räätälöimään hoidon, Groop sanoo.
Alta voit lukea mitä muita aiheita Diabetes-lehti 9/2012 nostaa esille.
Liikaa sokeria?
Ihmisellä on synnynnäinen mieltymys makeaan, ja sokeria tulee helposti syötyä liikaa, sillä sitä on yllättävän monissa tutuissa elintarvikkeissa. Harva tietää, että suositeltu sokerin maksimimäärä on vain 40–60 grammaa vuorokaudessa. Silti päivään mahtuu herkkuhetkiäkin. Ravitsemusteraputti Eija Ruuskanen kertoo, miten harkittu herkuttelu onnistuu.
Sopisiko pumppu minulle?
Insuliinipumppu helpottaa monen diabeetikon elämää, mutta edellyttää omaa kiinnostusta. Lääkärin mielipide ei saisi ratkaista tämän hoitomuodon valintaa, erikoislääkäri Leena Norvio sanoo. Hänen mukaansa yleisin syy pumppuhoidon karsastamiseen on se, että diabeetikko ei halua kantaa koko ajan itsessään kiinni olevaa laitetta.
Kuntoilu auttaa jaksamaan kiireisessä eduskuntatyössä
Päättäjät usein sanovat, että kansalaisilla on velvollisuus pitää huolta omasta terveydestään. Miten he itse täyttävät tämän tehtävän? Kansanedustaja Kike Elomaa ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kertovat, millaista ruokaa he syövät, miten paljon he harrastavat liikuntaa ja millaisin keinoin he pyrkivät välttämään stressiä.
Tyypin 1 diabeteksen syntysyitä ei vielä tunneta
Tyypin 1 diabetekseen ei ole vielä näköpiirissä parannuskeinoa, mutta hyvä hoito on kaikkien suomalaislasten saatavilla. Dosentti Riitta Veijola kertoo, millaisia tyypin 1 diabeteksen syntyprosessia koskevia tutkimuksia Suomessa on menossa ja millaisia tuloksia niistä on tähän mennessä saatu.
Tukea yksinhuoltajille
Yksinhuoltaja Tiinan väsymys ajoi hänen kaksilapsisen perheensä umpikujaan, jossa sosiaalitoimistosta tarjottiin avuksi lasten huostaanottoa. Perhettä ei huolittu ensi- ja turvakotiin, eikä perheen diabeetikkopojalle löytynyt tukiperhettä. Tiinalla on monenlaisia kehitysideoita siitä, miten diabeetikkolasten perheiden jaksamista voitaisiin parantaa.
Ikäihminen, älä jää sohvalle makaamaan
Ikä ei ole syy vähentää liikuntaa, päinvastoin. Liikkuva eläkeläinen pärjää kotona pidempään kuin liikkumaton, ja hyvä kunto suojaa tapaturmiltakin. UKK-instituutti on laatinut ohjeet yli 65-vuotiaiden liikuntaan.
- Ikäihmisille suositellaan samaa määrää liikuntaa kuin työikäisillekin. Liikkeelle kannattaa kuitenkin lähteä totutellen ja lisätä liikunnan määrää ja tehoa sitä mukaa kun kunto kasvaa, terveystieteiden maisteri Annika Taulaniemi opastaa.
Pitääkö tyypin 2 diabeetikon mitata verensokeria?
- Verensokerin mittaustarve tyypin 2 diabeteksen hoidossa on hyvin yksilöllinen. Se riippuu esimerkiksi siitä, millaisia diabeteslääkkeitä käyttää, miten pitkälle diabetes on edennyt ja minkä verran omaa insuliinin tuotantoa on vielä jäljellä, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo.
Olennaisinta on tietää oma tilanteensa. Vadén antaa ohjeet verensokerin seurantaan erilaisissa tilanteissa.
Jos haluat tilata Diabetes-lehden, voit tehdä sen täällä. Lehden kaikki numerot ovat ensi vuoden alusta lukien 64-80-sivuisia. Lehden vuosikerran, myös ruotsinkielisen liitteen, toimituksellinen sisältö säilyy entisen laajuisena, mutta ilmestymiskerrat harvenevat yhdeksästä kuuteen. Yksittäisten lehtien sisällön laajeneminen mahdollistaa sen, että lukijakunnan erilaiset toiveet ja tarpeet pystytään ottamaan paremmin huomioon.
Tykkää Diabetes-lehdestä ja keskustele sen jutuista lehden Facebook-sivuilla.