Diabetes-lehden lukupaketti jaetaan tänään

Diabetes-lehden vuoden viimeinen numero ilmestyy keskiviikkona 16. joulukuuta. Paperilehti jaetaan vain tilaajille, verkkolehden juttuja voivat lukea kaikki diabetesyhdistysten jäsenet ja avoimesta arkistosta löytyy makupaloja aivan kaikille.

Vietämme työpaikalla ison osan hereillä oloajastamme. Miten se vaikuttaa terveyteemme? Terveelliset välipalat, hyötyliikunta, tietokoneen tai muun älylaitteen kehotus nousta jaloittelemaan, iltapäivän yhteinen rupatteluhetki… Esimerkiksi tällaiset pienet, mutta merkitykselliset asiat voivat lisätä kaikkien työyhteisöön kuuluvien hyvinvointia. Kaksikymmentäyksi EU-maata kokosi työkalupakin, josta löytyy 127 erilaista keinoa terveyden edistämiseen työpaikoilla.

Polkujen mies

Iittiläinen Antti Suikki huolehtii, että Radansuun Pohjanmäen metsien ja Kalmusaaren luontoreitit pysyvät kunnossa: hän on rakentanut rappusia ja pitkospuita, putkittanut kosteikkoja, raivannut polut auki metsätöiden jäljiltä ja pitänyt Kalmusaaren laavupaikan kunnossa. Hän käy myös melontaretkillä ja pyöräilemässä. Liikkuminen on auttanut Anttia pudottamaan kakkostyypin diabeteksen hoidossa käyttämänsä insuliinin määrän 40 yksiköstä 22 yksikköön päivässä.

Kaloriturvallinen ympäristö säästäisi ihmishenkiä

Professori Pertti Mustajoki uskoo, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa myös ihmisten ruokatottumuksiin, saman tapaan kuin sillä on parannettu liikenneturvallisuutta. Hänen mukaansa ylipaino-ongelman perimmäinen syy on ympäristössämme: epäterveellisen ruuan saatavuudessa ja valikoimissa sekä ruuan hinnoittelussa ja markkinoinnissa. Lisäksi ruokatottumuksiimme vaikuttaa perimä, joka on jokaisella omanlaisensa, sekä lapsuudessa omaksutut makumieltymykset ja muut tottumukset. Herkkujen näkeminen aiheuttaa toisten aivoissa vain rauhallisia signaaleja, mutta joillakin mielihalujen vilkasta vipinää.

Laihdutus vaatii insuliinihoidon tasapainottamista

Insuliinia käyttävän diabeetikon painonhallintaa vaikeuttavat liian suuret insuliiniannokset, sillä ne kasvattavat ruokahalua ja voivat lisäksi johtaa verensokerin liialliseen laskuun, minkä takia täytyy tankata lisää ruokaa. HUSin Lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen kertoo, että monet insuliinihoitoiset diabeetikot pelkäävät etenkin yöllisiä hypoglykemioita. Laihtuminen vähentää insuliinin tarvetta, kun diabetesta sairastava syö vähemmän ja keho pienenee, ja silloin hoitoa on muutettava.

Sydänlääkäri Taisto Sarkola kantaa huoltaa lasten ja nuorten terveydestä

Lastenkardiologi Taisto Sarkola on huolissaan. Sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa lasten ja nuorten ylipainon yleistyessä. Myös odottavien äitien lihavuus ja korkea verenpaine altistavat lapset terveysongelmille. Aikuisiässä todettavat sydän- ja verisuonisairaudet alkavat kehittyä jo varhain, mahdollisesti jo sikiöaikana. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että mitä pitempään nuori on sairastanut diabetesta, sitä jäykemmät valtimot ja verisuonet hänellä on.

Pieni opas pika-insuliinin annosteluun

Monipistohoidossa perusinsuliini kattaa insuliinin tarpeen erityisesti yöllä ja aterioiden välillä. Syömisen jälkeistä verensokerin nousua varten tarvitaan pikainsuliinia. Pikainsuliini annostellaan aterian hiilihydraattimäärän mukaan, mutta siihen vaikuttavat myös aterian ajankohta, verensokeritaso ennen ateriaa ja liikunta. Miten tiedän, mikä on sopiva pikainsuliiniannos, kun olen kutsuilla tai matkoilla, enkä tunne ruokien hiilihydraattimääriä tai edes sitä, kuinka paljon aion syödä – tai kun olen sairaana?

Laadukkaita hiilareita lasiin ja lautaselle

Tiesitkö, että suomalaisista jopa 70 prosenttia syö liian vähän hiilihydraatteja? Kolme isoa hiilihydraattiryhmää ovat tärkkelys, erilaiset sokerit ja kuidut. Näistä suomalaiset tarvitsevat ruokavalioonsa lisää erityisesti kuitua, jota on esimerkiksi täysjyväviljassa, juureksissa, palkokasveissa, pähkinöissä, siemenissä, hedelmissä ja marjoissa. Sokeria sen sijaan syömme tai juomme yli suositusten. Mutta mitä on resistentti tärkkelys ja mistä sitä saa?

Liikkumalla trimmaat myös aivoja

Liikunta nopeuttaa ajattelua ja parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia. Samalla aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku vilkastuvat, mikä edistää aivosolujen uusiutumista. Eikä tässä vielä kaikki: liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita ja aivosolujen kasvutekijöitä. Se myös stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta. Aikamoinen ihmelääke siis. Sekin on hyvä uutinen, että mikä tahansa liikunta tekee hyvää aivoille, eli voit valita itsellesi mieluisan tavan liikkua.

Aivot ylikierroksilla

Stressi on hyödyllistä käyttövoimaa, kun sitä on sopivasti. Silloin se lisää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä ja saa ihmisen tekemään parhaansa. Haitalliseksi stressi muodostuu, kun se jää päälle ja pitkittyy. Kuukausia tai vuosia jatkunut stressi heikentää vastustuskykyä, lisää tulehdusriskiä ja vaikuttaa haitallisesti aivoihin ja sydämen ja verisuonten terveyteen. Ennen kaikkea se uuvuttaa. Ihminen voi stressaantua myös silloin, kun hän tempautuu suurella innolla ja kovalla tahdilla tekemään mukavia asioita.

Suolistosairaudet – uusi kansantauti?

Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät voimakkaasti: joka vuosi reilu 2 000 suomalaista saa diagnoosin. Myös diabetekseen sairastuneiden joukko kasvaa. Miksi näin on, sitä ei tiedetä. Suolistosairauksiin ei ole löytynyt lääkettä, joka tehoaisi kaikkiin tapauksiin. Akuutteja vaiheita hoidetaan kortisonilla, mutta se on diabeetikoille haasteellinen, koska se nostaa verensokeria. Sairastuneet kaipaavat myös psyykkistä tukea: alle 30-vuotiaista IBD-potilaista jopa viidennes kokee, ettei pärjää arjessa sairautensa kanssa.

Alkoholia vain kohtuudella

Vanhalla iällä on syytä olla varovainen alkoholin kanssa, sillä ikääntymisen mukanaan tuomat kehon koostumuksen muutokset, sairaudet ja lääkitykset lisäävät juomisen riskejä. Vaarana on muun muassa akuutti haimatulehdus, vakava hypoglykemia ja tapaturmat. Lisäksi alkoholi on haitallinen ja jopa vaarallinen kumppani monille lääkkeille. Yli 200 000 suomalaista ikäihmistä juo tilastojen mukaan liikaa alkoholia. Yli 65-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, jossa alkoholiperäisistä haitoista johtuva kuolleisuus on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana.

"Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle enemmän kuin oletin!"

Anniina Linnero on monessa mukana. Taitoluistelu- ja ompeluharrastusten lisäksi hän on rakentanut itselleen keinohaimajärjestelmän. Uusin aluevaltaus on vapaaehtoistoiminta: hän toimii Diabetesliiton somelähettiläänä. Vertaistuen antamisen tuottaman ilon lisäksi hän löysi toiminnan parista rakkauden.

Isovanhemmat tukena – me selviämme!

Isovanhemmat kannattaa ottaa mukaan lapsenlapsen hoitoon heti alusta alkaen, jos se vain on mahdollista. Lapsen diabeteksen hoito kuormittaa perhettä, ja arki helpottuu, jos lähiverkosto on siinä tukena. Mistä muualta lapsiperheet voivat saada tukea jaksamiseensa?

Palaa otsikoihin