Diabetes-lehden 8/2012 pääkirjoitus ottaa kantaa diabeteskuntoutuksen laatuun

Marraskuun Diabetes-lehti kolahtaa tilaajiensa postilaatikoihin näinä päivinä. Vuoden toiseksi viimeisessä numerossa on useita kiinnostavia henkilöhaastatteluita, muun muassa Anu Pentik ja Osmo Soininvaara kertovat suhteestaan diabetekseen.

Tuoreimman lehden pääkirjoitus on luettavissa myös verkkosivujemme Puheenvuoroja-palstalta. Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kirjoittaa siellä diabeteskuntoutuksen uusista tuulista, ja ehdottaa, että Kela käynnistäisi valtakunnallisen arviointi- ja kehittämishankkeen diabeteskuntoutuksen laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi. Pääkirjoitus löytyy täältä.

Katso alta mitä muita teemoja marraskuun lehdestä löytyy.

Saako terveyskeskuksissa vielä palvelua?

Toisissa saa hyvää palvelua, toisissa ei, vastaavat Diabetes-lehden haastattelemat terveydenhuollon asiantuntijat. He pohtivat myös, miksi perusterveydenhuollolla menee huonosti ja miten tilannetta voisi kohentaa.

Myös diabeteksen hoitoketjut vaihtelevat paljon eri puolilla maata, mikä asettaa diabeetikot keskenään eriarvoiseen asemaan.

Suolistohormonilääkkeillä hyvä sokeritasapaino ilman hypoja

Moni tyypin 2 diabeetikko on löytänyt hyvän hoitotasapainon uusien suolistohormonilääkkeiden avulla. Endokrinologian osastonylilääkäri Leo Niskanen Keski-Suomen keskussairaalasta kertoo, miten nämä lääkkeet toimivat ja kenelle ne sopivat. Hän perustelee myös, miksi perinteisiä diabeteslääkkeitä yhä käytetään, eikä hoitoa aloiteta heti uusilla suolistohormonilääkkeillä.

Anu Pentik kannustaa diabeetikkolasten läheisiä positiivisuuteen

Taiteilija Anu Pentikin tyttären viidestä lapsesta kolmella on todettu tyypin 1 diabetes varhaisessa teini-iässä. Ensimmäinen diagnoosi tuli yllätyksenä, sillä suvussa ei ollut aiemmin tavattu diabetesta. Anu Pentik kertoo, miten perhe on sopeutunut poikien sairauteen ja miten he ovat päässeet elämässä eteenpäin. – Jos asialle ei voi mitään, siinä ei kannata jäädä piehtaroimaan, hän pohtii.

Osmo Soininvaara, elämäntapapyöräilijä

Kansanedustaja Osmo Soininvaara toteaa, että hänelle ovat siunaantuneet kaikki tyypin 2 diabeteksen riskitekijät. Silti hänellä ei ole todettu diabetesta. Hän itse arvioi, että tämä johtuu hänen liikunnallisista elämäntavoistaan ja perusterveellisistä ruokailutottumuksistaan. Diabetes-lehdessä hän kertoo, mitä ne käytännössä tarkoittavat.

Trendikästä ruokaa – mutta miten on terveellisyyden laita?

Lehtien palstoilla ja verkkokeskusteluissa hehkutetaan kookosöljyn, goji-marjan, hamppuöljyn ja muiden trendiruokien vaikutuksia. Mutta kuinka terveellisiä ne oikeastaan ovat? Listasimme joukon tuttuja ja uudempia trendiruokia ja kysyimme asiaa kliinisen ravitsemustieteen dosentilta Ursula Schwabilta Itä-Suomen yliopistosta.

Fruktoosi on sokereista haitallisin

Kaikki sokeri lihottaa, mutta fruktoosilla on myös vähemmän tunnettuja haitallisia vaikutuksia. Tutkimukset osoittavat, että hedelmäsokeri edistää rasvamaksan ja metabolisen oireyhtymän kehittymistä, kohottaa verenpainetta ja suurentaa tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien vaaraa. Fruktoosilla makeutetaan muun muassa juomia, leivonnaisia, aamiaismuroja ja jugurtteja.

Terveyttä tekniikan avulla

Palautteen saaminen omahoidosta innostaa hoitamaan terveyttä paremmin. Nykyinen langaton tekniikka tarjoaa palautteen antoon hyvät mahdollisuudet, ja langattomiin yhteyksiin perustuvia terveydenhuollon järjestelmiä kehitellään maailmalla runsaasti. Millaisia ne ovat ja löytyykö jo Bluetoothia hyödyntäviä verensokerimittareita?

Hyvinvointi ykkössijalle munuaissairauden hoidossa

Dialyysihoitoa saava kajaanilainen opettaja sanoo, että ihmisen hyvinvoinnin pitää olla munuaissairauden hoidossa ykkössijalla. Vasta sitten tulevat numeeriset tavoitteet. Kainuun keskussairaalan nefrologian osaston ylilääkäri Kristiina Kananen korostaa, että munuaissairaan diabeetikon hoito pitää olla kokonaisvaltaista: siihen pitää kuulua sokeritasapainon, verenpaineen ja kolesterolin hoidon lisäksi myös aineenvaihduntaongelmien hoito, eikä potilaan henkistä jaksamistakaan saa unohtaa.

Myös lemmikki voi sairastua diabetekseen

Kotieläinten diabetes on yleistynyt viime vuosina. Eläinten diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa toimivat samat ohjeet kuin ihmisten tyypin 2 diabeteksessa: hyvä ravinto, säännöllinen liikunta ja ylipainon välttäminen. Joskus lemmikin diabetes saadaan hoidettua pelkällä ruokavaliolla, toisinaan tarvitaan myös insuliinia. Taneli-kissan kunto koheni huomattavasti, kun insuliinihoito aloitettiin.

• Diabetes-lehden juttuarkistosta löydät lehden aiemmissa numeroissa julkaistuja juttuja
• Diabetes-lehden voit tilata täältä
• Käy tykkäämässä Diabetes-lehdestä lehden omilla Facebook-sivuilla!
  

Palaa otsikoihin