Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehden 1/2012 teemana on hyvä elämä, mielenterveys ja jaksaminen
Tänään maanantaina 13. helmikuuta ilmestyvän vuoden ensimmäisen Diabetes-lehden teemana on hyvä elämä, mielenterveys ja jaksaminen. Tässä maistiaisia lehden sisällöstä.
Mistä syntyy hyvä elämä?
Hyvä elämä on henkilökohtainen kokemus, sanoo professori Markku Ojanen. Se, mikä yhdelle tuottaa suurta onnea, voi toisesta tuntua hyvin ahdistavalta. Hyvä elämä ei ole välttämättä huoleton elämä. Jos ei olisi murheita, olisiko onneakaan, pohtii psykologi Tiina Ekman.
Uusi suunta elämälle
Usein käy niin, että kun elämässä joutuu luopumaan jostakin, jotakin ihan uutta tulee tilalle. Lappeenrantalainen Mikko Vento ei lannistunut näkönsä heikkenemisestä, vaan alkoi valokuvata ja teki valokuvakirjan. Raumalaisen Olli Pihlmanin diabeteksen hoito kävi mahdottomaksi raskaassa konepajatyössä ja hän kouluttautui uuteen, ystäviensä mielestä aika yllättäväänkin ammattiin. Kuusamolainen Taneli Kaakinen ei muutama vuosi sitten jaksanut kunnolla kävellä edes postilaatikolle, mutta nyt hän harrastaa kilpapyöräilyä.
Nuorten diabetes – ote nihkeästä asiasta
Diabetes voi olla nuorelle niin ärsyttävä ja rasittava asia, että hän haluaa pyyhkiä sen kokonaan mielestään. Usein syy huonoon hoitotasapainoon on se, että nuori on unohtanut diabeteksen, joskus jopa tahallaan, psykologi Minttu Niemi sanoo. Moni nuori on myös masentunut, mutta se voi jäädä huomaamatta murrosiän muun myllerryksen keskellä. Apulaisylilääkäri Jaana Ruuska kehottaa vanhempia kysymään nuorelta, onko kaikki hyvin, ja myös kuuntelemaan, mitä nuori vastaa.
Rakastan itseäni – hallitsen painoni
Itseinho on huono laihdutuksen ja painonhallinnan moottori. – Itseään sättivä ihminen ajattelee, että hänen täytyy laihduttaa kelvatakseen itselleen ja muille, ei siksi että olisi ansainnut paremman olon, psykologi Susanna Anglé sanoo. Tutkijatohtori Hannele Harjunen on huomannut, että moni ylipainoinen nainen elää ”sitten kun” -tilassa, ja siihen voi mennä koko elämä. Nainen voi esimerkiksi lykätä uusien vaatteiden ostamista vuosikausia, kun hän on päättänyt uusia vaatekaappinsa sisällön vasta kun on laihtunut.
Masennukseen löytyy apua
Diabeetikon kannattaa hakea masennusoireisiin apua heti, sillä diabetes ja masennus ruokkivat toinen toisiaan. Esimerkiksi huono sokeritasapaino väsyttää ja aiheuttaa haluttomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Diabeteksen hoito ei silloin välttämättä innosta. Masennusta voidaan hoitaa lääkkeillä tai terapialla tai molemmilla. Myös liikunta auttaa. Lääkäri Maarit Valtonen osoitti väitöskirjassaan, että säännöllinen liikunta on tehokas keino toivottomuuden tunteita vastaan.
Kauniita unia!
Uni on oiva lääke henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Vastaavasti unettomuudella on selvä yhteys moniin terveysongelmiin. Jos unettomuus on jatkunut pitkään, sen syyt kannattaa selvittää. Unilääke on vain tilapäinen apu.
Diabetes-lehti ilmestyy tänä vuonna kaikkiaan yhdeksän kertaa, seuraavan numeron ilmestymispäivä on 12.3. Lehden tilaushinta diabetesyhdistysten jäsenille on 12 euroa vuodessa, ei-jäsenien tilaushinta on 37 euroa. Uudet jäsenet saavat liittymisvuonnaan lehden ilmaiseksi. Lue tarkemmin tästä.
Käy tykkäämässä Diabetes-lehteä Facebookissa! Klikkaa tästä.
Diabetes-lehden juttuarkistoon