Diabeteksen yleistyessä kustannukset uhkaavat karata, vaikka kulut diabeetikkoa kohti kääntyneet loivaan laskuun

Diabeteksen yleistyessä kustannukset uhkaavat karata, vaikka kulut diabeetikkoa kohti kääntyneet loivaan laskuun
Kymmenen viime vuoden aikana diabeteksen hoidon aiheuttama kustannustaakka on lähes kaksinkertaistunut. Syynä on se, että samassa ajassa diabeetikkojen määrä on räjähtänyt vajaasta 200 000:sta yli 300 000:een. Sen sijaan diabeetikkoa kohti kustannukset ovat pienentyneet hienokseltaan jo parin vuoden ajan.

Vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1 350 miljoonaa euroa, kun sen kustannukset vuonna 1998 olivat 738 miljoonaa euroa. Kustannukset nousivat peräti 83 prosenttia. Suurimmat kustannuserät koituivat vuonna 2007 erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidosta (25 %) ja lääkkeistä (25 %); pienin osuus (3 %) oli diabeetikoiden omahoidon välineillä.

– Lisäsairauksien hoito on kallista, mutta lisäsairauksia voidaan estää. Diabeteksen aiheuttama hoitotaakka luultavasti kasvaa myös tulevina vuosina, mutta sen kasvunopeutta on mahdollista hidastaa terveydenhuoltojärjestelmässä tehtävillä päätöksillä ilman, että tingitään hyvästä hoidosta, terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampereen yliopistosta sanoo.

”Säästöjä osin puuhattu
aivan väärästä päästä”

Kallista erikoissairaanhoitoa tarvitaan, kun diabeteksen huono hoito on aiheuttanut lisäsairauksia, kuten sydän- ja aivoinfarkteja tai munuaistautia tai kun joudutaan tekemään amputaatioita.

– Aktiivinen omahoito ja terveydenhuollon säännölliset kontrollikokeet auttavat pitämään diabeteksen kurissa. Nurinkurista on, että diabeetikoilta leikataan säästöjen nimissä omahoitovälineitä ja tarvittavia tutkimuksia, vaikka näin vain ajetaan diabeetikoita sairaalakuntoon. Säästöjä on osin puuhattu aivan väärästä päästä, Diabetesliiton toimitusjohtaja Jorma Huttunen painottaa.

Kokonaiskustannukset diabeetikkoa kohti olivat vuonna 2007 noin 450 euroa tyypin 1 diabeetikoilla ja noin 1 300 tyypin 2 diabeetikoilla, jos nämä olivat välttyneet lisäsairauksilta. Lisäsairaudet nostivat kustannukset tyypin 1 diabeetikkoa kohti noin 2 600:een ja tyypin 2 diabeetikkoa kohti 5 700 euroon.

– Diabeetikkoa kohti kustannukset ovat kääntyneet laskuun. Se on selvä myönteinen signaali siitä, että diabeteksen hoito kannattaa aloittaa ajoissa. Olisi tärkeää löytää hoidon piiriin myös ne väestötutkimusten osoittamat 200 000 suomalaista, jotka sairastavat tietämättään diabetesta ennen kuin kalliit lisäsairaudet ehtivät puhjeta, Huttunen lisää.

Luvut ovat Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007 -tutkimuksesta, johon on koottu eri rekistereistä nimettömästi kaikkien diagnosoitujen diabeetikoiden lääke- ja hoitotiedot. Tutkimuksen on tuottanut Diabetesliiton koordinoima Suomen kansallinen diabetesohjelma Dehko.

Tutkimustuloksista raportoitiin kansanedustajille keskiviikkona Eduskuntatalolla.

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Jorma Huttunen, Diabetesliitto, puh. 0400 723 654, jorma.huttunen(at)diabetes.fi

Professori Pekka Rissanen, Tampereen yliopisto, puh. 040 729 2988, pekka.rissanen(at)uta.fi

Tutkija Tiina Jarvala, Tampereen yliopisto, puh. 050 403 5669, tiina.jarvala(at)uta.fi

Tutkimuksen tiivistelmäesite.

Palaa otsikoihin