Arjen tuki vaakalaudalla – kuka jää yksin?

Kenet joudumme unohtamaan, ja mistä palveluistamme luopumaan, jos rahoitustamme leikataan kolmanneksella? Näitä kipeitä asioita punnitaan kaikissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä juuri nyt.

Jos valtiovarainministeriön esitys vuoden 2021 talousarvioksi toteutuu, vähenee sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus 127 miljoonalla eurolla eli noin kolmanneksella nykyisestä.

Toteutuessaan leikkaukset murentaisivat järjestöjen toiminnan pohjan.

- Rahoituksen turvin tarjoamme esimerkiksi puitteet vapaaehtoisten vertaistoiminnalle ja järjestämme eri ikäisille diabetesta sairastaville hyvinvointia tukevaa toimintaa sekä kasvokkain että verkossa. Kaikki tämä on vaakalaudalla, jos toimintamme arvoa ei nähdä, huomauttaa Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka.

Järjestöt saavat toimintaansa avustusta veikkausvaroista harkitun prosessin kautta, ja niiden mahdollisuus vastata kansalaisten palvelutarpeeseen on jo nyt rajallinen.

- Avustuskriteerit ovat tiukat, ja moni järjestöjen tärkeäksi arvioima toiminta on jäänyt toteutumatta. Näin siitä huolimatta, että yhä useammat kääntyvät järjestöjen puoleen saadakseen tukea ja palveluita.

Matto alta vapaaehtoisiltakin

Jos sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan, kohdistuvat leikkaukset suoraan järjestöjen palveluiden ja tuen piirissä oleviin ihmisiin: lapsiperheisiin, pitkäaikaissairaisiin, ikääntyneisiin ja heikompiosaisiin.

Järjestöt ovat matalan kynnyksen tuen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden luomisen asiantuntijoita. Suuri osa työstämme on hiljaista: kuulevia korvia, auttavia käsiä ja ymmärtäviä kohtaamisia.

Järjestöjen rahoituksen pettäminen johtaisi kestämättömään tilanteeseen - niihin ohjautuu palvelun ja tuen tarpeita, joihin vastaaminen vaatii myös järjestöissä toimivien vapaaehtoisten laajaa osaamis- ja kokemuspohjaa. Sitä ei julkiselta sektorilta löydy.

Pitkäjänteinen rahoitusratkaisu tarvitaan

Järjestöjen merkitys korostui koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa, ja sosiaali- ja terveysjärjestöt lunastivat niihin kohdistuneet odotukset. Ne kehittivät uusia toimintamalleja, tavoittivat tehokkaasti avuntarvitsijoita sekä tuottivat psykososiaalista tukea ja turvaa riskiryhmille, jotka muuten olisivat joutuneet eristäytymään normaalista elämästä ja jääneet palveluiden ulkopuolelle.

- Tämä avuntarve ei ole ohitse, ja nyt kannattaa hyödyntää kaikki koronakevään aikana opittu, Juvakka korostaa.

Järjestöt ovat olennainen osa toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa, ja niiden rahoituksen jatkuvuus edellyttää kestäviä linjauksia. Valtioneuvoston on ratkaistava yleishyödyllisen toiminnan rahoitusongelmat alkavan syksyn budjettiriihessä ja turvattava ihmisille heidän tarvitsemansa arjen tuki.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä toimii Suomessa 550 000 ihmistä, pääosa heistä vapaaehtoisina oman järjestönsä tuella. He koskettavat jokaisen suomalaisen – ja etenkin erityisen tuen tarpeessa olevien elämää. Jos järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään, jätetään yhä useammat yksin.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja
Janne Juvakka
Suomen Diabetesliitto
p. 040 591 7098
janne.juvakka(at)diabetes.fi

Palaa otsikoihin