Ajankohtaista arkisto
Aivoliitto: Saako AVH-potilas kuntoutusta?
Suomalainen aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) akuuttihoito on maailman huippua sekä laadultaan että kattavuudeltaan. Lisäksi se on todettu kustannusvaikuttavaksi. Akuuttihoidolla saavutetuista hyödyistä osa kuitenkin hukataan kuntoutuksen puutteiden vuoksi.
- Noin 15 prosenttia sairastaneista saa intensiivistä moniammatillista kuntoutusta. Kaikista sairastaneista tällaista kuntoutusta tarvitsi ja siitä hyötyisi 40-50 prosenttia, kertoo neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen.
Koskinen on selvittänyt Aivoliiton Yksi elämä -projektissa AVH-kuntoutuksen saatavuutta Suomessa. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden moniammatillinen kuntoutus on Suomessa yhä vähäistä tai olematonta.
Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastanut on oikeutettu kuntoutukseen, jossa otetaan huomioon hänen erityistarpeensa. Kuntoutuksen pitäisi alkaa jo ensimmäisessä hoitavassa sairaalassa ja jatkua intensiivisenä usein kuukausia.
Suositusten mukaiseen kuntoutukseen kuuluu fysioterapiaa päivittäin eli viisi kertaa viikossa, toiminta-terapiaa kolme kertaa viikossa, puheterapiaa 2-3 kertaa viikossa ja neuropsykologista kuntoutusta 1-2 kertaa viikossa. Näin intensiivistä kuntoutusta on käytännössä mahdoton järjestää avokuntoutuksena ja siksi kuntoutustutkimuksessa keskityttiin akuuttivaiheen laitoskuntoutukseen.
Käytännössä Suomessa näyttää edelleen olevan alueita, joilla AVH-potilas saa vain vähän tai jopa ei lainkaan riittäviä kuntoutuspalveluita. Erityisen heikosti aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta toipuville ihmisille on tarjolla puheterapiaa.
- Edellisen kerran Aivoliitto tutki AVH-potilaiden kuntoutuksen toteutumista vuosina 2006-2009 ja jo silloin sen todettiin olevan puutteellista. Muutamaa valopilkkua lukuun ottamatta tilanne ei tunnu noista vuosista kohentuneen, Mika Koskinen kertoo.
Oikeaan aikaan aloitettu ja monipuolinen kuntoutus parantaa selvästi AVH:n sairastaneen mahdollisuuksia palata normaaliin arkeen. Mika Koskisen mukaan kuntoutuksen tehosta on niin kiistatonta näyttöä, että kuntouttamatta jättämistä voidaan pitää vakavana laiminlyöntinä.
- Kyse on vähän samasta kuin että infektiopotilaalle ei annettaisi antibioottia, Koskinen vertaa.
Tulokset kokonaisuudessaan julki syksyllä 2015
Kuntoutustutkimus, jonka tulokset julkistetaan kokonaisuudessaan syksyllä 2015, kuuluu Aivoliiton Yksi elämä -hankkeisiin. Tulos on osapuilleen sama kuin vuosina 2006-2009 tehdyssä vastaavassa selvityksessä: AVH:n sairastaneiden moniammatillinen kuntoutus on useimmissa sairaanhoitopiireissä liian vähäistä.
Koskisen selvitystyötä on haitannut ja hidastanut terveyskeskusten haluttomuus vastata AVH-kuntoutusta koskevaan kyselyyn. Noin 200 terveyskeskuksesta kyselyyn on vastannut 80.
- Tämä saattaa johtua siitä, ettei kuntoutusta tilastoida systemaattisesti, jolloin tietojen etsiminen kyselyä varten koetaan liian työlääksi. Toinen, ikävämpi vaihtoehto on, ettei mitään kerrottavaa ole.
Suomessa sairastuu vuosittain noin 25 000 aivoverenkiertohäiriöihin. Aivoinfarktin saa vuosittain noin 14 600 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 4 000 suomalaista. Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän aivoveren-kiertohäiriön (TIA) saa noin 4 000 henkilöä.
Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 4 500 henkilöä. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy.
Yhteensä sairastuneita on noin 100 000. Koska vain 25 % kuntoutuu oireettomaksi ja joka neljäs sairastuneista on työikäinen, kuntoutuksen kansantaloudellinenkin merkitys on suuri.
Kysymys AVH-kuntoutuksen saatavuudesta on on noussut ajankohtaiseksi 25-vuotiaana aivoinfarktin saaneen naisen hyväksi Helsingissä 14.6.2015 järjestettävän hyväntekeväisyyskeräyksen avajaiskonsertin vuoksi.