Ramadan ja diabetes

Ramadan on paastokuukausi

Ramadan on islamilaisen kalenterin yhdeksäs kuukausi ja paaston aikaa muslimeille. Vuonna 2021 paastokuukausi on noin 12.4.–12.5.

Ramadanin aikana terveet uskovaiset muslimiaikuiset (murrosikäisistä alkaen) paastoavat auringonnoususta auringonlaskuun. Paaston aikana ei syödä eikä juoda mitään, mutta auringon laskettua paasto päättyy jatkuakseen taas auringon noustessa. Paaston aikana päivällä ei nautita edes vettä tai lääkkeitä suun kautta, mutta illalla paaston päätyttyä aterioidaan runsas ateria. Ramadanin jälkeen vietetään päätösjuhla, Eid al-Fitr.

Näin pohjoisessa kun yö on kesällä hyvin lyhyt tai napapiirin pohjoispuolella sitä ei ole ollenkaan, on mahdollista noudattaa Mekan tai perheen suvun kotimaan mukaisia päiväpaaston alku- ja loppumisaikoja tai lähimmän muslimimaan eli Turkin kellonaikoja.

Koska paasto on määrätty terveille uskoville, ei diabeetikon tarvitse osallistua paastoon. Paaston sijaan on mahdollista lahjoittaa ruokaa tai rahaa köyhille. Monelle muslimille paasto on kuitenkin henkilökohtaisesti tärkeä osa hengellistä elämää, ja moni muslimi paastoaa diabeteksesta tai muista sairauksistaan huolimatta koko ramadanin ajan tai osan siitä.

Ohjeet ammattilaisille ja diabeetikoille

Paaston ja diabeteksen yhteensovittamisesta on saatavilla kattava Kansainvälisen Diabetesliiton IDF:n tuottama opas, johon tämän tekstin tiedot pääosin perustuvat. Myös Yhdysvaltain diabetesliitolla ADA:lla on suositus diabeteksen hoidosta ramadanin aikana. Nämä on suunnattu lähinnä terveydenhuollon ammattilaisille. Potilaille on esimerkiksi Norjan diabetesliitolla käyttökelpoisia oppaita useilla kielillä, myös esitteet ramadanin yhdistämisestä diabeteksen hoitoon.  (Linkit aineistoihin alempana.)

Ruokailutapojen muutos ramadanin aikana voi aiheuttaa diabeetikolle liian alhaisen verensokerin erityisesti päivällä ja liian korkean verensokerin erityisesti yöaikaan. Ketoasidoosin ja kuivumisen riski kasvavat, myös veritulppia voi esiintyä tavallista useammin. Kuivuminen ja veritulppien riski kasvavat erityisen paljon kun paastotaan lämpimissä oloissa, mutta myös ruumiillinen työ tai liikunta lisäävät näiden riskiä. Myös unirytmi tietysti muuttuu, kun ruokailut on ajoitettava yöaikaan.

Verensokerin mittaus ei riko paastoa

Verensokerin mittaus tai insuliinin pistäminen ramadanin aikana eivät riko paastoa, vaikka sellainen käsitys saattaa ihmisillä olla. Verensokeria alentavaa lääkitystä käyttävien tulisi seurata verensokeriaan tiiviisti. Paasto tulee keskeyttää jos verensokerin hoito tai terveystilanne muutoin sitä vaatii. Paastoa voi jatkaa myöhemmin kun terveydentila sen taas sallii.

Paastoa ei suositella tyypin 1 diabeetikoille

IDF:n suosituksessa todetaan, että tyypin 1 diabeetikoille paastoa ei voi riskien vuoksi suositella. Kuitenkin on olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että nuoret, muutoin terveet tyypin 1 diabeetikot voivat paastota melko turvallisesti, jos heillä on hypotuntemukset tallessa ja he saavat hoitopaikastaan tukea omahoidon säätämiseen paastoa varten. Paastoavan tyypin 1 diabeetikon pitää kuitenkin saada osaavaa ammattiapua paaston riskien arviointiin ja paaston aikaisen liikunnan ja ruokailujen suunnitteluun jo ennen paaston alkamista. Verensokeria tulee mitata usein tai käyttää verensokerin sensorointia. Paasto pitää keskeyttää, jos verensokeri laskee liikaa.

Hyvää ramadania - ramadan mubarak!

Kuva auringonlaskusta Helsingissä: Timothy Newton-Syms (CC BY-SA 2.0)

Ramadan ja diabetes, suositukset ammattilaisille

Ramadan ja diabetes, ohjeita diabeetikoille