Näkökulmia työelämään

Ammatinvalinta

Diabetes on työelämässä este vain harvoin, mutta diabetes pitää ottaa huomioon niin ammatinvalinnassa kuin työelämässä toimiessakin.

Kun mietit ammatinvalintaa, on sinun hyvä ottaa huomioon, miten diabeteksen hallinta sopii yhteen työpäivän tehtävien kanssa.

Kannattaa miettiä, onko ammatissa mahdollista:

• mitata verensokeria työpäivän aikana?
  
• annostella insuliinia ja tarvittaessa syödä välipalaa?
  
• miten työrytmi, esimerkiksi vuorotyö ja valvominen, vaikuttavat sokeritasapainoon ja jaksamiseen?
  

Insuliinihoitoista diabetesta sairastavan diabeetikon ammatinvalinnalle on vain muutamia ehdottomia rajoituksia. Ne liittyvät pääosin matalan verensokerin seurauksiin tai diabeteksen hallintaan. Rajoituksissa on kyse turvallisuudesta.

Pääosin voit siis valita minkä tahansa työn ja ammatin, josta nautit ja jossa olet hyvä! Ja mitä paremman koulutuksen hankit, sitä paremmin yleensä voit myös hoitaa diabetestasi työpäivien aikana.

Kun mietit ammatinvalintaasi, voit kysyä vinkkejä ja lisätietoa oppilaitosten opinto-ohjaajilta, TE-keskuksista eli työvoimatoimistoista ammatinvalinnanohjaajilta tai vaikkapa ammatissa toimivalta tuttavalta. Netistä löytyy myös monipuolinen tietokanta eri ammattien tehtävänkuvauksista ja vaatimuksista osoitteesta www.ammattinetti.fi/ammatit.

Tukea ammatinvalintaan ja tietoa ammateista, joihin kouluttautumiselle diabetes voi olla este, löydät verkkojulkaisusta Diabetes ja työelämä - ammatinvalinta ja eri aloilla työskentely

Työnhaku

Kun etsit työpaikkaa, mieti, miten voit sovittaa diabeteksesi hoidon työpaikan vaatimuksiin. Kiinnitä erityisesti huomiota kysymyksiin:

• Onko työ fyysisesti tai henkisesti huomattavan rasittavaa ?
• Onko työpäivän aikana mahdollista pitää taukoja?
• Onko työ vuorotyötä, onko yötyötä?

Työhaastattelu

Työhaastattelussa voit itse päättää, kerrotko haastattelijalle diabeteksestasi. Lainsäädännön mukaan sinun ei tarvitse kertoa diabeteksesta tai muista terveyteesi liittyvistä asioista työhaastattelussa, eikä haastattelija saa niistä kysyä. Jos itse haluat, voit toki kertoa sairaudestasi. Kerrotko vai etkö - päätös on sinun.

Jos salaat diabeteksen ja työtehtävässä ei insuliinihoitoista diabetesta sairastava saa toimia, työnantajalla on mahdollisuus purkaa tehty työsopimus.

Tieto lisää turvallisuutta

Kun olet aloittanut uudessa työpaikassa tai jos olet sairastunut diabetekseen työssä ollessasi, sinun kannattaa kertoa diabeteksestasi esihenkilölle ja lähityötovereillesi. Tietoisuus lisää omaa turvallisuuttasi työpaikalla, myös työtehtäviäsi voidaan tarvittaessa muokata.

Esihenkilöllä on työsuojeluvastuu. Hänellä on hyvä olla tieto sellaisista työntekijän ominaisuuksista tai sairauksista, jotka vaikuttavat työtehtävien turvalliseen suorittamiseen. 

Työterveyshuollonkin tulee saada tieto tyypin 1 diabeteksesta, sillä yksi sen tehtävä on tukea työkykyäsi. Diabetes voi vaikuttaa työkykyysi ja sen vuoksi työterveyshuolto tekee kanssasi henkilökohtaisen terveyssuunnitelman ja suunnittelee kanssasi työkykysi seurantaan liittyvät terveystarkastukset, jotka tehdään yleensä 1-3 vuoden välein. Diabeteksen hoito jatkuu yleensä samassa hoitopaikassa kuin ennenkin. Työterveyshuolto ei kerro työnantajalle sairaudestasi, sillä on sama vaitiolovelvoite kuin muullakin terveydenhuollolla.

Tyypin 1 diabeetikko työntekijänä ja työtoverina

Insuliinia käyttävän henkilön on hyvä kertoa diabeteksestaan ainakin esihenkilölleen ja lähimmille työtovereilleen.

Matalan verensokerin ensiapuohjet kannattaa tulostaa ja laittaa sopivaan paikkaan näkyville, jotta työtoverit tietävät, mistä ohjeet löytyvät.

Matalan verensokerin ensiapuohjeet, myös tulostettava PDF

Työpaikalla kannattaa jutella avoimesti siitä, miten toimitaan jos diabetesta sairastava työtoveri tulee huonovointiseksi, ja missä hän säilyttää hätäeväitään.

Työterveyshuolto diabetesta sairastavan tukena

Parhaimmillaan työterveyshuolto on säännöllisesti ja tiiviisti diabeetikon hoidon ja työkyvyn tukena diabetesta sairastavan koko työuran ajan. Vaikka sairauden varsinainen hoito ja seuranta toteutuisivatkin muualla, ovat työkyvyn seuranta ja tukeminen työterveyshuollon perustehtäviä, yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa.

Työterveyshuolto on lakisääteinen

Jokaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu mm. yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa varmistaa, että työntekijän terveys ja työn vaatimukset ovat sopusoinnussa.

Diabetes voi vaikuttaa työkykyyn hetkellisesti ja vuosien kuluessa. Jotta työ soveltuisi diabetesta sairastavan ominaisuuksiin, on työtä ja työolosuhteita joskus muokattava.

Useimpien tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitovastuu on erikoissairaanhoidossa eli sairaalan diabetespoliklinikalla tai omassa terveyskeskuksessa. Työterveyshuollon roolina on tukea ja seurata työntekijän työkykyä.

Diabetesta sairastavan on hyvä kertoa sairaudestaan työterveyshuollolle itse, sillä työterveyshuolto ei saa tietoa työntekijän terveydentilasta, mikäli hoito ja tutkimukset tehdään muualla kuin työterveyshuollossa. Hänen on myös erikseen pyydettävä, että hoitopaikan, sairaalan poliklinikan käyntikertomukset/tiedot lähetetään työterveyshuoltoon, jos tieto sinne halutaan. Näin myös vältetään päällekkäisten tutkimusten tekemistä.

Insuliinihoitoisen henkilön hakeutuessa työhön

On vain harvoja työtehtäviä, joissa insuliinia käyttävä henkilö ei voi toimia. Lisäksi on joukko tehtäviä, joissa diabetes ja siihen liittyvät riskit on otettava huomioon. Lisätietoja löytyy verkkojulkaisusta Diabetes ja työelämä - ammatinvalinta ja eri aloilla työskentely.

Lainsäädännössä on määritelty altisteita ja työtehtäviä, jotka aiheuttavat tekijälleen erityistä sairastumisen vaaraa. Altistetyössä työnantaja on velvollinen lähettämään työntekijän terveystarkastukseen koeaikana, ennen työsuhteen vakinaistamista. Työhöntulotarkastus sisältää työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin tutkimukset ja mahdolliset laboratorio- ja röntgentutkimukset. Tutkimuksista laaditaan työhön soveltuvuuslausunto. Usein työntekijälle tehdään myös henkilökohtainen työhyvinvointisuunnitelma, jonka mukaisesti terveydentilaa ja työkykyä seurataan säännöllisesti työuran aikana.

Myös altisteettomassa työssä työterveyshuollon on seurattava ja tuettava työntekijöiden työkykyä ja terveydentilaa. Nämä terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia, mutta useinkin hyödyllisiä. Useimmiten tarkastuksen tekee työterveyshoitaja, joka tarvittaessa ohjaa työntekijän lääkärille.

Työntekijän sairastuessa työuransa aikana

Työterveyshuolto huolehtii osaltaan siitä, että työntekijä on terveydentilalleen sopivassa työssä. Työterveyshuollon on saatava tieto sairastumisesta, jotta mahdollisesti tarvittavat työn, työympäristön ja työolosuhteiden muokkaustoimet voidaan käynnistää ja sopia yhdessä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä.

Sopiminen tapahtuu yleensä työterveysneuvottelussa, johon osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyshuolto sekä tarvittaessa työsuojeluasiantuntija tai luottamusmies. Useimmilla työpaikoilla on käytössä ns. työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen malli, jossa työterveysneuvottelun kulku on myös kuvattu.

Yli 30 päivän sairauspoissaolojen yhteydessä tehdään työhön paluuta valmisteleva terveystarkastus, jossa selvitetään terveydentilan muutoksen vaikutusta työtehtäviin. Tämän jälkeen järjestetään työterveysneuvottelu. Työhön paluu voi tapahtua työaikaa tai työtehtäviä muokaten tai osa-sairausloman ja työkokeilun avulla, joihin tarvitaan työterveyshuollon lausunto.

Työkyvyn arvioinnista

Jos esihenkilölle syntyy epävarmuutta diabetesta sairastavan työkyvystä, esihenkilö keskustelee ensin työntekijän kanssa (ns. puheeksiotto). Jos kyseessä vaikuttaa olevan terveyteen liittyvä asia, esihenkilö voi tehdä lähetteen työkyvyn arviointiin työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto selvittää ja joko antaa selvityksensä perusteella lausunnon tutkimuksestaan tai työntekijän suostumuksella järjestää ns. työterveysneuvottelun (esimies, työntekijä, työterveyshuolto) työssä pärjäämisen tueksi ja/tai työolosuhteitten muokkaamiseksi.

Ammatillinen kuntoutus

Terveydentilan kohentamiseksi eivät aina riitä elintapojen muutokset, sairauden hoidon tehostaminen,  lääkinnällisen kuntoutuksen toimet tai työpaikan sisäiset järjestelyt. Tällöin työkykyä voidaan tukea ammatillisen kuntoutuksen keinoin.

Ammatillinen kuntoutus voi olla työnkuvan muuttamista, työkokeilua, työhönvalmennusta tai oppisopimuskoulutusta. Myös uudelleenkoulutus terveydentilalle paremmin sopiviin työtehtäviin voi tulla kyseeseen, samoin aloittavan yritystoiminnan tuki. Osatyökyvyttömyyseläke mahdollistaa osa-aikatyön.

Ammatillisen kuntoutuksen perusedellytys on, että työntekijän työkyky heikkenee sairauden vuoksi pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Ammatillisen kuntoutuksen kustantaa yleensä työnantajan eläkevakuutusyhtiö tai Kela.

Ammatillisen kuntoutusta haettaessa tarvitaan aina lääkärinlausuntoja. Ensisijainen lausunnonantaja on työterveyshuolto, jonka lausuntoa erikoissairaanhoito tarvittaessa täydentää.