Ajankohtaista arkisto
Selvitys: sensorien ja insuliinipumppujen saatavuudessa suuria alueellisia eroja
Diabetesliitto selvitti tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten kokemuksia hoitotarvikkeiden saatavuudesta kudossokerin sensoroinnin ja insuliinipumppujen osalta.
Tulokset kertovat, että alueelliset erot ovat suuria, ja käytännöt hoitotarvikkeiden myöntämisessä vaihtelevat paljon. Kysely toteutettiin verkossa, ja vastaajia oli 713.
Kyselyn avulla selvitettiin alkuvuodesta julkaistun insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -suosituksen toteutumista. Käypä hoito -suosituksessa listataan, ketkä erityisesti hyötyisivät uudesta hoitotekniikasta. Kysely paljasti, että sillä, ketkä laitteista erityisesti hyötyvät, ei ollut vaikutusta laitteiden saantiin
Vastaajista lähes kaikki olisivat Käypä hoito -suosituksen mukaan hyötyneet hoitotarvikkeista.
Tulokset osoittivat, ettei insuliinipumppuhoidon edellytysten täyttymisellä ollut vaikutusta siihen, oliko insuliinipumppuhoitoa tarjottu henkilölle. Samalla henkilöt, jotka eivät täyttäneet pumppuhoidon edellytyksiä, olivat saaneet mahdollisuuden insuliinipumppuhoitoon. Hoitoa ei siis ole osattu kohdistaa sitä eniten tarvitseville.
Laitteiden käyttö ja tarjonta oli molempien hoitotarvikkeiden osalta heikointa Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella. Koko maan vertailussa laitteiden käytön ja tarjonnan suhteen tilanne oli paras Oulun yliopistollisen sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueilla.
Kehittyvän tekniikan hyödyntäminen diabeteksen hoidossa on osoittautunut vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi osalle diabetesta sairastavista. Tällä hetkellä insuliininpuutosdiabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on linjannut, että verensokerin jatkuvaa sensorointia tulee tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen.
Helmikuussa 2018 julkaistun insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön vaatii selvityksen perusteella vielä paljon työtä.
Hoidon yhdenvertaisuutta ja hoitotarvikkeiden kohdentamista niistä hyötyville voitaisiin edistää kehittämällä terveydenhuollon ammattilaisten osaamista. Insuliininpuutosdiabeteksen hoidon keskittämisellä diabeteskeskuksiin voitaisiin turvata terveydenhuollon ammattilaisten ammattitaito ja hoidon laatu sekä kaventaa alueellisia eroja insuliinipumpun saatavuudessa ja tarjonnassa. Käytäntöjen yhdenmukaistamisen työvälineeksi tulisi kehittää validoitu mittari hoitotarvikkeiden myöntämisen arvioinnin tueksi.
Kysely toteutettiin keväällä 2018 yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Projektipäälliköinä työssä toimivat terveystieteiden maisteriopiskelijat Mia Hagqvist ja Sina Nordman.