Ajankohtaista arkisto
Diabetes-lehti ilmestyi ja insuliinin satavuotisjuhla käynnistyy - tule mukaan!
Tänään ilmestyvä Diabetes-lehti numero 1/2021 on jäsentemme ensimmäisen vuoden jäsenetu, myöhemmin lehden voi tilata edulliseen jäsenhintaan. Verkkolehti on avoin kaikille jäsenille. Tuoreen numeron teema on uni, jota lehdessä tarkastellaan monesta näkökulmasta - katso tärpit jutuista!
Tänä vuonna juhlitaan insuliinin keksimisen 100-vuotismerkkipäivää. Sen myötä Diabetes-lehdessä julkaistaan insuliini100-juttusarja sekä julkistetaan Miltä elämä tuoksuu -juhlakampanja, johon osallistumalla voit voittaa 500 euron arvoisen puutarhalahjakortin.
Univaje koettelee terveyttä monin tavoin
Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje nostaa verenpainetta, sekoittaa aineenvaihduntaa, muuttaa hormonitoimintaa, alentaa vastustuskykyä ja lisää ruokahalua. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.
Mikä meitä valvottaa?
Nykypäivän elämäntyylissä on monia hyvää unta nakertavia piirteitä, kuten työelämän henkinen kuormittavuus ja älylaitteiden runsas käyttö. Kun elimistö on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, laskeutuminen riittävän pitkään yhtäjaksoiseen uneen ei enää onnistu. Myös epäterveelliset elintavat ja monet sairaudet voivat vaikeuttaa nukkumista.
Aivot tarvitsevat unta huoltoon ja lepoon
Tiesitkö, että aivot ovat nukkuessa hyvinkin aktiiviset, joidenkin univaiheiden aikana jopa aktiivisemmat kuin valveilla? Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista, ja aivojen nestekierto poistaa aivoista muun muassa Alzheimerin tautia aiheuttavaa proteiinia. Kun vielä 40 vuotta sitten tutkijatkin pitivät nukkumista ajanhukkana, nyt tiedetään, että hyvä uni on yksi terveyden peruspilareista ja tärkeää myös aivojen toiminnalle.
Stressi ja masennus kuormittavat omahoitoa
Diabetestutkija Aila Ahola tutkii tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksia ja masennusta. Hän on selvittänyt yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, miten tyypin 1 diabeetikoiden kokema stressi vaikuttaa heidän ravitsemusvalintoihinsa ja pitkän aikavälin verensokeriinsa. Tutkijat ovat selvittäneet myös masennuksen vaikutusta aikuisten tyypin 1 diabeetikoiden terveyteen Suomessa, Latviassa, Liettuassa ja Kroatiassa.
Lähtökuopissa haimansiirtoon
Amel Belhajn diabetes on hyvin vaikeahoitoinen. Hänen verensokerinsa laskee hyvin herkästi vaarallisen matalaksi. Ongelmaa on yritetty ratkaista monin tavoin, mutta toimivaa ratkaisua ei ole löytynyt. Siksi Amel odottaa nyt toiveikkaana uutta haimaa. Tähän saakka haimansiirtoja on tehty Suomessa vain munuaisensiirron yhteydessä. Amel on ensimmäinen, jolle siirretään pelkkä haima.
Diabetes voi johtua myös muusta sairaudesta
Sekundaaridiabetes on diabeteksen tyyppi, joka on jonkin muun sairauden tai lääkkeen aiheuttama. Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, dosentti Leo Niskanen kertoo, että kyseessä on monimuotoinen sairaus, jolla voi olla monenlaisia syitä. Sitä on hankala luokitella, ja sen tunnistaminenkin on haasteellista, sillä kunnollisia kriteerejä diagnosoinnille ei ole.
Uudet lääkkeet suojaavat tyypin 2 diabeetikon sydäntä
Tutkimuksissa on saatu lisää näyttöä siitä, että tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät SGLT2-estäjät ja GLP-1-analogit suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta sekä krooniselta munuaissairaudelta. Erityisen hyvä suojavaikutus näyttää olevan pitkävaikutteisilla GLP-1-analogeilla.
Hyvän unen ruokaa
Sekä ruokavalinnoilla että syömisen rytmillä on merkitystä vireyden ja nukkumisen kannalta. Monilla ravintoaineilla on roolinsa unta ja vireyttä säätelevissä hormonaalisissa prosesseissa, joten mahdollisimman monipuolinen ruokavalio auttaa myös nukkumaan hyvin. Aamiainen tahdittaa sisäisiä kelloja, ja liian tukeva lounas väsyttää. Iltapala on tärkeä, sillä nälkäisenä on vaikea nukkua. Alkoholipitoinen yömyssy voi helpottaa nukahtamista, mutta samalla se heikentää unen laatua.
Rauhallinen liike tyynnyttää mielen
Jooga, taiji, ashai, gigong… Kaikkia näitä liikuntalajeja yhdistää keskittyminen rauhalliseen liikkeeseen, hengitykseen ja mieleen. Ne laskevat verenpainetta ja sykettä, parantavat verenkiertoa ja vähentävät stressihormonien eritystä. Samalla liikkuvuus lisääntyy ja tasapaino ja lihasvoima paranevat. Rauhalliset liikuntalajit sopivat myös ihmisille, joilla on esimerkiksi nivelrikkoa tai pitkäaikaisia kipuja.
Hidasta kierroksia
Kun opettelet hiljentämään kierroksia, moni asia elämässä alkaa tuntua paremmalta. Etsi oma tapasi rentoutua. Rentoutuminen ei automaattisesti tarkoita paikoillaanoloa. Toiset tarvitsevat siihen erityisesti pysähtymistä, toiset palautuvat parhaiten tekemällä jotakin toiminnallista. Olennaisinta on, että olet läsnä nykyhetkessä. Kun mielesi ei laukkaa menneisyydessä tai tulevaisuudessa, sinun on helppoa nauttia elämästä ja olemisesta tässä ja nyt.
Vagushermo, kytkin rentouteen
Miltä kuulostaisi vipu, jota kääntämällä saisit voimakkaan stressin kytkettyä milloin tahansa pois päältä? Vipuja meihin ihmisiin ei valitettavasti voi asentaa, mutta hyvä uutinen on, että elimistössämme on jo vastaava järjestelmä, tosin aika monimutkainen sellainen. Oikeanlaisella stimulaatiolla tämä kytkin saa kehomme ja mielemme rentoutumaan nopeasti. Sitä kutsutaan vagus- eli kiertäjähermoksi, ja se on helppo aktivoida syvällä hengityksellä.
Tekoäly avuksi silmänpohjakuvien luokitteluun
Aalto-yliopiston tutkijat ja Keski-Suomen keskussairaalan Silmäyksikön asiantuntijat selvittivät, voiko syväoppivan tekoälyn kouluttaa tunnistamaan luotettavasti diabeettista retinopatiaa ja makulaturvotuksen vaikeusastetta. Tekoälyä käytetään jo monilla lääketieteen aloilla, silmätautien lisäksi esimerkiksi syöpätaudeissa, ensihoidossa ja tehohoidossa sekä radiologiassa, pääasiassa diagnostiikan ja päätöksenteon tukena sekä tiedonhallinnan apuna.
Väärään aikaan valveilla
Murrosiässä unirytmi usein viivästyy, eli otollinen hetki nukahtamiselle siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Siksi monen nuoren yöunet jäävät lyhyiksi, kun aamulla pitää mennä kouluun. Liian vähäinen nukkuminen on kaikenikäisille terveysriski. Se lisää tapaturmien riskiä, muuttaa aineenvaihduntaa ja vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin. Väsyneenä keskittyminen, muisti ja motivaatio kärsivät. Unen puute heijastuu myös tunteiden säätelyyn ja laskee mielialaa. Mutta miten nuoren saa nukkumaan enemmän?
Jatkuvassa univelassa
Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.