Tiedätkö, oletko diabetesriskissä?
Mikko Käkelä
Oman sairastumisriskin tiedostaminen voi auttaa reagoimaan ajoissa tilanteeseen. Kansansairauksien riskitesti kartoittaa riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen, valtimotauteihin ja muistisairauksiin.
Tyypin 2 diabetes ja valtimosairaudet kehittyvät usein hitaasti ja ilman selkeitä oireita. Noin 23 000 ihmistä sairastuu Suomessa vuosittain tyypin 2 diabetekseen, ja sairaus on voinut olla ihmisellä pitkään hänen huomaamattaan. Arvioiden mukaan merkittävä osa sairastuneista ei tiedä tyypin 2 diabeteksestaan ennen kuin se havaitaan osin sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa. Tälläkin hetkellä jopa 100 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään.
Riskin varhainen tunnistaminen voi kuitenkin muuttaa tilanteen ratkaisevasti. Kansansairauksien riskitesti auttaa arvioimaan oman riskisi helposti ja nopeasti.
Testi tarjoaa tutkimustietoon perustuvan arvion omasta sairastumisriskistäsi. Tyypin 2 diabeteksen lisäksi se kartoittaa sydän- ja verisuonitautien ja muistisairauksien todennäköisyyttä. Vastaamiseen kuluu vain muutamia minuutteja. Kysymykset koskevat esimerkiksi ikää, sukupuolta, elintapoja ja lähisukulaisten sairauksia. Testi ei anna diagnoosia, vaan se toimii työkaluna oman tilanteen hahmottamiseen ja jatkon miettimiseen. Testi myös antaa käytännön vinkkejä oman riskin pienentämiseen.
”Olisin tarvinnut enemmän tietoa”
Helsinkiläinen Juha-Pekka ”JP” Kervinen, 73, ajattelee nykyään, että tietoon omasta diabetesriskistä olisi kannattanut reagoida aikaisemmin ja vahvemmin. Henkilökohtaiseen riskiin ja diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat elintapojen lisäksi monet muut tekijät, kuten perinnöllinen alttius. Ensimmäisen kerran aiheesta alettiin puhua JP:lle työterveyshuollon rutiinitarkastuksessa.
– Sain kuulla, että verikokeiden perusteella minulla on esidiabetes, ja että nyt olisi hyvä hetki tehdä asialle jotakin. Mutta tämä tieto ei valitettavasti riittänyt minulla antamaan motivaatiota muutoksiin. Olisin tuolloin tarvinnut varmaan vielä enemmän tietoa tyypin 2 diabeteksesta, sen kehittymisestä ja ehkäisemisestä.
Seuraavassa tarkastuksessa diabeteksen kriteerit jo ylittyivät niukasti. Tämä toimi pysäytyksenä ja johti lopulta isoon elämäntapamuutokseen. Sauvakävelylenkit kuuluvat nykyään lähes jokaiseen päivään, ja JP seuraa puhelimen askelmittarisovelluksen avulla tarkasti päivittäistä aktiivisuuttaan. Myös ruokavalio on keventynyt.
Näiden muutosten avulla JP on saanut verensokerin laskemaan normaaleihin lukemiin. Tablettilääkitys jatkuu joka tapauksessa.
– Minulla on pysyvä sairaus ja siihen hoito, mutta varsinaisia oireita ei ole. Elämä on oikein hyvää, JP sanoo.
Miksi riskin tunnistaminen kannattaa?
Riskien varhainen tunnistaminen on keskeinen osa sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Monet kansansairaudet kehittyvät pitkään ilman oireita. Hyvä keino aloittaa oman tilanteen hahmottaminen on täyttää verkossa Kansansairauksien riskitesti.
– Testin tekeminen voi antaa ratkaisevan motivaation tehdä muutoksia omiin elintapoihin. Diabeteksen puhkeaminen on tällöin mahdollista jopa estää kokonaan – tai ainakin siirtää sitä useita vuosia, projektisuunnittelija Mia Färm Diabetesliitosta sanoo.
Tutkimusten perusteella Kansansairauksien riskitestin tekeminen todella vaikuttaa. Jopa 84 prosenttia testin tehneistä kertoo sen lisänneen ymmärrystä omasta tilanteesta. Yli kaksi kolmasosaa on saanut motivaatiota oman terveyden parantamiseen.
Miksi tehdä testi nyt?
Riskin tunnistaminen ei ole tärkeää vain tulevaisuuden kannalta – se voi olla ensimmäinen askel kohti parempaa terveyttä jo tänään. Koska monet kansansairaudet etenevät pitkään oireettomina, oma tilanne saattaa yllättää.
Kansansairauksien riskitesti auttaa arvioimaan omaa sairastumisriskiä, mutta se tukee myös jo sairastuneiden hyvinvointia. Testin tehtyäsi saat konkreettisia vinkkejä. Tämä helpottaa pienten mutta merkittävien muutosten tekemistä arkeen.
Testaa riskisi – pienillä teoilla voi olla suuri merkitys
Tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä muistisairaudet kehittyvät usein huomaamatta vuosien aikana. Oman riskin tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti parempaa hyvinvointia.