Ravitsemusnavigaattori näyttää suuntaa hyvälle syömiselle
Krista Korpela-Kosonen
Raita Törrönen
Ravitsemusnavigaattori on uudenlainen verkkotyökalu, joka auttaa arvioimaan ja parantamaan ruokavalion laatua. Ravitsemuspolku ohjaa muutoksissa eteenpäin.
”Hienoa! Runsaskuituiset täysjyväviljavalmisteet ovat jo osa ruokavaliotasi. Jatka hyvää työtä! Halutessasi voit vielä vahvistaa ruokavaliosi kuitupitoisuutta lisäämällä täysjyväviljavalmisteiden päivittäistä käyttöä.”
Ravitsemusnavigaattori-verkkopalvelun antama palaute ruokavalioni viljatuotteista tuntuu kivalta ja kannustavalta. Täytyykin tutkia tarkemmin, mitä sanottavaa sillä on kasvisten käytöstäni ja rasvavalinnoistani. Tuleeko lisää kehuja vai löytyykö asioita, joita voisi tehdä vielä paremmin?
Ravitsemusnavigaattori on Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun ravitsemusasiantuntijoiden kehittämä maksuton verkkotyökalu, joka on tarkoitettu aikuisten ruokavalion laadun arvioimiseen.
Helppokäyttöinen verkkopalvelu sisältää kysymyksiä esimerkiksi aterioiden ja välipalojen syönnistä, kasvisten käytöstä, rasvan laadusta, vilja- ja maitotuotevalinnoista sekä liha-, kala- ja kasvisruuista. Lisäksi se haluaa tietää, kuinka usein tulee syötyä leivonnaisia, makeisia, pikaruokia ja muita napostelutuotteita.
– Ravitsemusnavigaattori vertaa vastauksia ravitsemussuosituksiin ja antaa arvion kaikista ruokavalion keskeisistä osa-alueista, kuten esimerkiksi siitä, käytätkö riittävästi kasviksia, pehmeitä rasvoja ja täysjyväviljavalmisteita, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti ja TKI-asiantuntija Henna Lehikoinen Savoniasta.
Juuret diabeteshankkeissa
Kaiken kaikkiaan Ravitsemusnavigaattorissa on vastattavana 48 ruokatottumuksiin liittyvää kysymystä. Niitä ei ole valittu summamutikassa, vaan ne perustuvat ruokavalioindeksiin, joka on tieteellisesti validoitu menetelmä ruokavalion laadun mittaamiseen.
Terveystieteiden tohtori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsikka Aittola Itä-Suomen yliopistosta ja THL:sta kertoo, että ruokavalioindeksi on kehitetty osana laajoja, kansallisia tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeita.
– Ruokavalioindeksin kehitystyö alkoi yli kymmenen vuotta sitten Dehkon 2D-hankkeessa ja jatkui myöhemmin StopDia-hankkeessa. Kehittämis- ja tutkimustyötä on koordinoinut THL, ja mukana on ollut ravitsemusasiantuntijoita useista eri organisaatioista, Aittola tarkentaa.
Kasvikset tavallinen kehityskohde
”Kuinka monta kertaa viikossa syöt kalaruokia? Millaista rasvaa käytät tavallisesti leivällä?”
Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin Ravitsemusnavigaattori pyytää vastaamaan, jotta se voi arvioida vastaajan ruokatottumuksia ja verrata niitä ravitsemussuosituksiin. Ruokatottumuksista saa sekä kirjallisen palautteen että pisteitä, joita jaetaan seitsemästä ruokavalion osa-alueesta. Ruokavalion kokonaispistemäärä voi vaihdella 0–100 välillä.
– Mitä suuremmat pisteet, sitä paremmin ruokatottumukset ovat linjassa ravitsemussuositusten kanssa ja sitä paremmat ne ovat tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kannalta, Aittola kuvailee.
Henna Lehikoinen kertoo, ettei kukaan yleensä yllä täyteen sataan pisteeseen. Tyypillisesti pisteet vaihtelevat 60–70 välillä.
– Tavallisimmin ruokavalion kehittämiskohteiksi nousevat rasvan laatu sekä kasvisten, marjojen ja hedelmien liian vähäinen käyttö, Lehikoinen mainitsee.
Ravitsemusnavigaattorin kyselyyn vastannut saa käyttöönsä henkilökohtaisen koodin, joka kannattaa ottaa talteen. Sen avulla omaa palautetta pääsee tutkimaan vielä myöhemminkin. Tiedot säilyvät tallella kahden vuoden ajan.
Ravitsemuspolku tukee muutoksissa
Jos ruokatottumuksista löytyy kehitettäviä asioita, Ravitsemusnavigaattori ohjaa jatkamaan matkaa Ravitsemuspolulle. Sieltä saa tietoa, vinkkejä ja reseptejä terveyttä edistävään syömiseen. Tarkoituksena on tukea omaehtoisia ruokavaliomuutoksia.
Ravitsemuspolun vinkit ovat käytännöllisiä ja helppoja. Kasvisten käyttöä se kannustaa lisäämään vaikkapa näin: ”Pilko kasviksia valmiiksi napostelupaloiksi jääkaappiin. Tee lisukkeeksi juuresmuusi esimerkiksi porkkanasta ja palsternakasta.” Omaan käyttöön voi halutessaan tulostaa myös vinkkilistan, johon kokeiltuja vinkkejä voi merkitä rasti ruutuun -periaatteella.
Lehikoinen neuvoo, että samalla kertaa on hyvä keskittyä yhteen tai korkeintaan kahteen ruokavaliomuutokseen, sillä tutkimusten mukaan ihminen ei jaksa ylläpitää samanaikaisesti kovin monia uusia tottumuksia.
– Kannattaa valita itselle tärkein kehittämisen kohde ja miettiä sen tueksi mahdollisimman helppoja ja omaan arkeen sopivia keinoja.
Uusien ruokarutiinien opettelulle on hyvä antaa riittävästi aikaa. Oppimista voi helpottaa, jos uusi tapa on mahdollista liittää osaksi jo olemassa olevaa rutiinia. Jos joku muutos tuntuu hyvin työläältä ja vaikealta, se on usein merkki siitä, ettei ajankohta ole muutokselle sopiva.
Joskus voi auttaa, että laittaa hankalalta tuntuvan tavoitteen hetkeksi tauolle ja kokeilee sen sijaan jotakin toista muutosta. Jos kasvisten käytön lisääminen tuntuu työläältä, voisiko sen sijaan kokeilla vaikka ruisleivän tai kaurapuuron syöntiä?
– Kaikki pienetkin muutokset vievät aina eteenpäin, Lehikoinen kannustaa.
Sopii osaksi diabeteksen hoitoa
Ravitsemusnavigaattori ja Ravitsemuspolku lanseerattiin käyttöön syksyllä 2024, ja niitä ovat hyödyntäneet jo tuhannet suomalaiset. Palveluita voi käyttää omatoimisesti, mutta myös yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Kirsikka Aittola kertoo, että Ravitsemusnavigaattorista on saatu hyviä kokemuksia tyypin 2 diabetesta sairastaville suunnatuissa ryhmäohjauksissa.
– Ravitsemusnavigaattoria on pidetty ryhmissä hyödyllisenä työkaluna omien ruokatottumusten arvioinnissa. Se antaa vahvistusta syömisessä jo hyvin toteutuviin asioihin ja nostaa näkyväksi vielä muutoksia kaipaavia asioita.
Aittolan mukaan Ravitsemusnavigaattoria pilotoidaan tällä hetkellä EU:n JACARDI-hankkeessa, jossa sitä viedään osaksi terveydenhuollon ja kuntien elintapaohjausta. Hankkeen tavoitteena on toimeenpanna tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hyviä käytäntöjä. Vuoden 2027 loppuun jatkuvassa hankkeessa on mukana myös Diabetesliitto.
Ravitsemusnavigaattori ei tällä hetkellä huomioi ruoka-allergioita, erityisruokavalioita tai muita merkittäviä rajoitteita ruokavaliossa. Jos kyselyn haluaa mahdollisista ruokarajoituksista huolimatta täyttää, on hyvä tietää, että ne voivat vaikuttaa palautteeseen ja pistemäärään.
Palvelun jatkokehityksessä on tarkoitus huomioida muun muassa kasvisruokavaliot. Nuorille on lisäksi tarkoitus tehdä omia sisältöjä.
Tutustu ja kokeile verkossa
Ravitsemusnavigaattori: ravitsemusnavigaattori.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
– maksuton ja luotettava työkalu ruokavalion laadun arvioimiseen.
Ravitsemuspolku: ravitsemuspolku.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
– auttaa asettamaan ja toteuttamaan itselle sopivat ruokavaliomuutokset.