Iloa ja terveyttä ruuasta
Krista Korpela-Kosonen
Ruuan hyvää tekevät vaikutukset ulottuvat lautasta laajemmalle. Yhdessä syöminen on mukavaa ja ruoka voi tuoda iloa myös harrastuksena. Terveellinen ruoka lisää elinvoimaa ja itse kasvatetut vihannekset ja yrtit pienentävät ruokalaskua. Kun tutut ruokarutiinit puuduttavat, kadonnut kipinä voi löytyä uusiin makuihin tutustumisesta.
Ruuan hyvää tekevät vaikutukset ulottuvat lautasta laajemmalle. Yhdessä syöminen rakentaa sosiaalisia suhteita ja ruoka voi tuoda iloa myös harrastuksena. Kun tutut ruokarutiinit puuduttavat, kadonnut kipinä voi löytyä uusiin makuihin tutustumisesta.
Ruoka tuo parhaimmillaan elämään monenlaista hyvää. Monipuoliset ruokavalinnat edistävät sekä kehon että mielen hyvinvointia, mutta ruoka vaikuttaa hyvinvointiimme lukuisilla muillakin tavoilla.
– Ruuan hyvää tekevä vaikutus ei riipu vain siitä, mitä lautasella on, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti, dosentti Anu Ruusunen Itä-Suomen yliopistosta.
Pyysimme Anu Ruususta kertomaan esimerkkejä siitä, miten monenlaisilla tavoilla ruoka voi hyvinvointiimme vaikuttaa.
Keho ja mieli rakastavat kuituja
Sekä keho että mieli hyötyvät kasvi- ja kalavoittoisesta ruokavaliosta, jossa on paljon kuitua. Hyvin samanlaiset ruokavalinnat tukevat sekä fyysistä terveyttä että mielen hyvinvointia.
– Kasvikset, hedelmät, marjat, palkokasvit, täysjyvävilja ja kasviöljyt ovat ruoka-aineita, jotka korostuvat hyvinvointia tuovissa ruokavalinnoissa, Ruusunen kuvailee.
Mitä monipuolisemmin syö kuitupitoisia ruokia, sitä parempi. Se auttaa ylläpitämään tasapainoista suolistomikrobistoa, jolla on merkittävä rooli terveyden tukemisessa. Kun pitää huolta suolistosta, tulee samalla hoitaneeksi myös aivojen ja mielen hyvinvointia.
– Suolisto ja aivot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään suoli-aivoakselin välityksellä. Se, mitä suolistossamme tapahtuu, miten mikrobisto siellä toimii ja millaisia yhdisteitä se tuottaa, voi vaikuttaa myös aivojemme toimintaan – ja päinvastoin, Ruusunen selittää.
Säännöllinen syöminen tukee jaksamista
Säännöllinen syöminen vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen. Sillä on iso merkitys päivittäisen toimintakyvyn kannalta, jotta jaksamme esimerkiksi tehdä töitä, harrastaa ja opiskella. Moni tunnistaa arkisena ilmiönä nälkäkiukun ja nälän takia notkahtavan vireystilan.
– Joillekin ihmisille säännöllisen ruokarytmin opettelu on kaikkein oleellisin asia hyvinvoinnin vahvistamisessa, Ruusunen sanoo.
Joskus asiat lähtevät jo aamusta luisumaan siihen suuntaan, ettei riittävä syöminen toteudu. Aamupala voi jäädä kokonaan syömättä ja lounas korvautua kahvikupillisilla. Kun syömistä ei kerry riittävästi päivän alkupuolella, syömisen hallinta voi vaikeutua illalla. Se näkyy usein annoskokojen kasvuna tai jatkuvana naposteluna.
– Ylensyönti ja siitä seuraava syyllistymis- ja rajoittamiskierre ei tee hyvinvoinnillemme hyvää, kun taas säännöllinen ruokarytmi helpottaa syömisen hallintaa. Siksi hyvä tavoite on syödä 4–5 riittävän kokoista ateriaa päivän mittaan. Se estää ison nälän kasautumista.
Tietoinen syöminen vahvistaa läsnäoloa
Milloin viimeksi pysähdyit havainnoimaan, miltä ruoka tänään näyttää, tuoksuu ja maistuu? Kiireen keskellä syömisestä tulee herkästi suoritus, jossa ihminen toimii ikään kuin automaattiohjauksella. Syöminen on yksi pakollinen homma muiden joukossa, joka hoituu siinä sivussa somea selaten tai televisiota katsellen.
– Vaatii pysähtymistä, jotta voimme ottaa vastaan kaiken sen hyvän, mikä ruualla on annettavanaan. Tietoinen syöminen on yksi tapa nauttia enemmän syömisestä ja ruuasta, Ruusunen sanoo.
Yksinkertaisimmillaan kyse on aivan perusasioista: siitä, että rauhoittuu olemaan läsnä tässä hetkessä ja nauttimaan ruuasta ilman kännykkää, televisiota ja muita oheistoimintoja. Pysähtyminen tekee mahdolliseksi sen, että ruokaan pystyy keskittymään kaikilla aisteilla. Miltä se näyttää, tuoksuu, kuulostaa, maistuu ja tuntuu?
– Tietoinen syöminen voi auttaa oivaltamaan jotakin uutta ruuasta, kun sitä keskittyy havainnoimaan kaikilla aisteilla. Keskittyminen hetkeen kehittää lisäksi tietoisuus- ja tunnetaitoja, mikä on tärkeää hyvinvoinnin kannalta.
Yhdessä syöminen rakentaa siltoja
Usein sanotaan, että jaettu ilo on moninkertainen ilo. Anu Ruususen mukaan tämä pätee myös syömiseen.
– Ruuan hyvää tekevät vaikutukset liittyvät myös vuorovaikutukseen ja yhdessäoloon. Parhaimmillaan ruoka rakentaa siltaa ihmisten välille.
Yhteiset ateriat perheen, ystävien, työkavereiden ja muiden läheisten kanssa ovat hyvinvointitekoja, joille kannattaa antaa aikaa. Ruusunen kannustaa arvostamaan myös yhteisiä ruuanlaittohetkiä muiden kanssa.
– Ruuan ei tarvitse olla mitään gourmeeta, vaan ihan perusjauhelihakastikkeen kokkaaminen ja syöminen yhdessä voi olla hyvä kokemus.
Jos elämäntilanne on sellainen, ettei yhdessä syömiseen ole säännöllisesti mahdollisuutta, Ruusunen rohkaisee pohtimaan, voisiko edes silloin tällöin kutsua ystävän, sukulaisen tai naapurin vaikka yhteiselle iltapalalle. Tarvittaessa yhteisen ruokahetken voi järjestää etänäkin esimerkiksi videopuhelun välityksellä.
– Lisäksi kannattaa muistaa seurakuntien ja järjestöjen yhteiset ruokailut, joita monissa kunnissa järjestetään. Niistä monet ovat saaneet hyviä kokemuksia.
Ruoka tuo iloa harrastuksena
Alkaisinko kasvattaa yrttejä ikkunalaudalla tai osallistuisinko kiinnostavalle kokkauskurssille? Ruoka voi tuoda paljon hyvinvointia elämään, kun sen ympärille rakentuu iloa antava harrastus.
Ruususen mukaan ruokaan pätee sama kuin liikuntaan.
– Samalla lailla kuin on tärkeää löytää itselleen mieluisin tapa liikkua, voi miettiä, mikä olisi itselle sopivin tapa innostua ruuasta.
Siinä missä yksi innostuu näyttävien täytekakkujen leipomisesta, toinen nauttii eniten, kun saa korjata satoa omalta kasvimaalta. Jollekin iloa voi tuoda uusien mausteiden kokeileminen tai oman ruokablogin pitäminen.
– Hyvinvoinnille tekee aina hyvää, kun löytää kipinän, joka innostaa.
Uuden kokeilu rikkoo rutiineja
Joskus ruoka voi tuntua elämässä vain pakolliselta rasitteelta. Päivittäinen ruuanlaitto voi stressata ja kuormittaa, eikä ruoka voisi juuri vähempää innostaa ja kiinnostaa. Uuden kokeilu voi tuoda piristystä arkeen etenkin silloin, kun tuntuu, että tutut rutiinit kyllästyttävät.
Kadonnut kipinä arkisiin ruokapuuhiin voi löytyä esimerkiksi uusia tuotteita ja reseptejä kokeilemalla. Ruokailu uudessa ravintolassa voi tarjota hengähdyshetken arjesta ja avata uusia makumaailmoja. Moni nauttii uusiin ruokiin ja ruokakulttuureihin tutustumisesta myös matkoilla.
– Mutta omastakin ruokakulttuurista voi tehdä paljon innostavia löytöjä ja itselle uutta voi löytyä myös perinteistä. Monet ovat viime vuosina innostuneet esimerkiksi hapanjuurileivonnasta. Mitä oma mummosi valmisti, kun olit vielä lapsi? Paluu lapsuuden makuihin voi olla mielihyvää tuova kokemus, Ruusunen mainitsee.
Eväshetki luonnossa on tuplanautinto
Suomi on tuhansien järvien ja metsien maa, jossa marjastus, sienestys ja kalastus ovat monille mieluista ruokapuuhaa. Luonnon terveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomat. Oleskelu luonnossa saa muun muassa stressin laantumaan sekä sykkeen ja verenpaineen tasaantumaan.
Hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä on sekin, että ihmisen pystyvyyden tunne vahvistuu, kun hän saa marjastamalla, sienestämällä tai kalastamalla hankittua itse ruokaa luonnosta. Pystyvyyden tunne on tärkeä tekijä mielenterveyden vahvistamisessa.
– Eikä sovi unohtaa sitäkään, että luontoretkeen kuuluvat myös hyvät eväät. Ulkona luonnossa sama soppa maistuu aivan erilaiselta kuin sisällä keittiönpöydän ääressä. Eväiden syönti luonnossa tuo tuplasti hyvinvointivaikutuksia, Ruusunen sanoo.