Ei ainoastaan lääkkeillä
Eija Rautavuori
Janne Viinanen
Kakkostyypin diabeteksen hoitoon on saatu viime vuosina monenlaisia uusia lääkkeitä, mutta tyypin 2 diabetesta sairastaville lääkehoito ei yleensä riitä. Tarvitaan myös terveelliset elintavat. Sekä lääkehoidon että elintapamuutosten tarkoituksena on ennen kaikkea ehkäistä lisäsairauksia, diabetologi Atte Vadén sanoo. Hän muistuttaa myös, että omaa lääkitystä ei kannata verrata toisten lääkitykseen, sillä kaikilla ihmisillä on omat yksilölliset geenit ja riskitekijät.
Kakkostyypin diabeteksen hoitoon on saatu viime vuosina monenlaisia uusia lääkkeitä, mutta tyypin 2 diabetesta sairastaville lääkehoito ei yleensä riitä. Elämäntapaansa analysoimalla ja mahdollisia tarvittavia muutoksia tehden voi saavuttaa hyvän elämän.
– Diabetes on haastava ja mielenkiintoinen sairaus. Toivoisin, että jokainen diabeetikko ottaa haasteen vastaan, hankkii tietoja ja kertoo kokemuksistaan lääkärille ja diabeteshoitajalle. Avoimella yhteistyöllä saadaan lääkitys kohdalleen ja elämänlaatu paranemaan. Ongelmalähtöinen oppiminen on tuloksellisen yhteistyön ja hoidon avain, diabeteslääkäri Sirkku Tulokas tiivistää.
On kakkostyypin diabeetikoita, jotka pystyvät elintavoillaan, liikunnalla ja sopivalla ravinnolla hoitamaan sairauttaan niin hyvin, että he tavallaan paranevat diabeteksesta.
– Koskaan ei ole liian myöhäistä kohentaa elintapojaan. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio paitsi ehkäisee kakkostyypin diabetesta myös parantaa diabeteksen hoitotasapainoa ja ennen kaikkea ehkäisee lisäsairauksia, diabetologi, vastaava lääkäri Atte Vadén korostaa.
Tyypin 2 diabeteksen taustalla on perinnöllisiä tekijöitä, elintapoja ja ympäristötekijöitä.
– Perimän ja elintapojen suhde vaihtelee yksilöllisesti. Joidenkin tyypin 2 diabetes ei ole estettävissä, vaikka eläisi sataprosenttisen täydellisen terveellistä elämää. Joidenkin toisten tyypin 2 diabeteksen voisi kokonaan ehkäistä, jos he eläisivät edes hiukan sinnepäin kuin pitäisi, Vadén lisää.
Tyypin 1 diabeteksesta ei voi parantua, vaan insuliinihoitoa tarvitaan aina, elämän loppuun asti.
Kehitys kehittyy – lääkkeetkin
Lääkekehitys on ollut huima viimeisen 20 vuoden aikana. 2000-luvun alussa ei kakkostyypin diabeetikoiden käytössä ollut metformiinin ja sulfonyyliurean oikein muuta kuin vanhanaikaiset insuliinit.
– Sekä sulfonyyliurea-lääkkeisiin että vanhempiin insuliineihin liittyy riski liiallisiin verensokerin laskuihin, ja lisäksi niiden käyttäjät usein lihovat, mikä ei ole kakkostyypin diabeetikolle toivottu asia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut käyttöön insuliiniherkistäjä, kylläisyyshormonipistokset sekä tabletit, jotka estävät elimistön omien kylläisyyshormonien hajoamista, sekä sokerinpoistajat, jotka poistavat ylimääräistä sokeria verenkierrosta virtsaan, Atte Vadén luettelee.
Samaan aikaan insuliinit ovat kehittyneet turvallisemmiksi. Insuliinimolekyyliä on muokattu siten, että vaikutusaikaa on saatu muunneltua.
– Niinpä meillä on käytössä hyvin lyhytvaikutteisia pikainsuliineja, joilla hoidetaan ateriasta saatu sokeri verenkierrosta solujen sisälle, ja pitkävaikutteisia insuliineja, joilla turvataan elimistön perusaineenvaihdunnan insuliinintarve. Lisäksi näistä on sekoitteita, jolloin yhdellä pistoksella saadaan kumpikin vaikutus, Vadén mainitsee.
Kakkostyypin diabeteksen peruslääkkeen metformiinin lisätutkimus on paljastanut vaikutusmekanismin, joka voisi avata sen käytön diabeteksen lisäksi muun muassa syövän ja sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa. Yleisesti tiedetään, että metformiini hillitsee ruokahalua ja vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin. Lääke on hyvin tehokas ja edullinen. Erilaisia tablettimuotoja löytyy, jolloin metformiinin tyypillisiä haittavaikutuksia suolistolle saadaan yleensä vähennettyä.
– Aina löytyy lääke, jolla saadaan verensokeri laskettua ja jolla ei ole potilaalle haitallisia sivuvaikutuksia. Ihmisten ei missään nimessä kannata muuttaa tai lopettaa omia lääkityksiään muiden ihmisten saamien sivuvaikutusten takia, eikä ilman keskustelua diabeteslääkärin tai -hoitajan kanssa.
– Jokaisella ihmisellä on omat yksilölliset geenit ja käytössä olevat lääkitykset vaihtelevat. Niinpä esimerkiksi lääkeaineiden poistuminen elimistöstä vaihtelee eri ihmisillä, sivuvaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja myös yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa voivat olla erilaisia, Atte Vadén havainnollistaa.
Joskus sopiva lääkitys löytyy ongelmitta, toisinaan lääkkeitä voidaan joutua vaihtamaan useitakin kertoja ennen kuin toimiva lääkitys löytyy. Tehotonta lääkettä ei kannata käyttää, eikä toisaalta kärsiä ikävistä sivuvaikutuksista. Ei ole järkeä jatkaa lääkitystä, jos se aiheuttaa esimerkiksi niin pahaa ripulia, ettei voi lähteä kotoa ulos tai sellaisia nivelsärkyjä, että ei pääse liikkumaan. Sivuvaikutuksista on tärkeää ja välttämätöntä puhua lääkärille.
Lisäksi on muistettava, että kaikki elämän kolotukset ja säryt eivät johdu lääkkeistä, eli maalaisjärki on hyvä pitää matkassa.
Elintavat tärkein osa kakkostyypin diabeteksen hoitoa
Kakkostyypin diabetes todetaan usein jonkin muun sairauden yhteydessä – yllättäen, ilman ennusmerkkejä. Myöskään hyvässä hoitotasapainossa oleva diabetes ei aiheuta oireita. Diabeetikot saattavat ihmetellä, miten vähän kohonneilla verensokeriarvoilla lääkitys kuitenkin aloitetaan.
– Verenpaine- ja kolesteroliarvot sekä maltillisesti kohonneet verensokerit ovat riskitekijöitä. Ne eivät aiheuta ihmiselle mitään oireita. Siksi lääkitykseen on välillä vaikea motivoitua, Atte Vadén toteaa.
Hän kertoo, että lääkehoidon aloittaminen ja verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin tavoitearvot riippuvat kunkin potilaan yksilöllisestä lisäsairauksien riskistä. Siksi ihmisten ei kannata vertailla lääkehoidon aloittamista ja tavoitearvoja muiden kanssa.
– Tai voi niitä toki verrata, mutta silloin pitäisi ymmärtää tekijät, jotka päätöksen takana ovat. Siksi lääkärit ja hoitajat kouluttautuvat vuosia, Vadén lisää.
Diabeetikon oikeus ja velvollisuuskin on kysyä ja selvittää, miksi hänen lääkityksensä on juuri määrätynlainen. Tiedon myötä myös motivaatio omahoitoon kasvaa.
– Joskus pelkät elintapamuutoksetkin riittävät. Lisäsairauksien ehkäisyn kannalta elintavat ovat tärkein osa kakkostyypin diabeetikon hoitoa. Terveellisillä elintavoilla voi saada lisää terveitä elinvuosia, riippumatta siitä tarvitaanko lisäksi lääkehoitoa. Lääkehoidon aloittaminen tai iso määrä lääkkeitä ei siis tarkoita, että elintapahoidon voisi unohtaa, Vadén korostaa.
Myös lääkehoidon tarkoitus on nimenomaan ehkäistä lisäsairauksia.
– Toki, jos verensokeri on yleensä kovin korkea ja vointi siksi huono, lääkkeillä voidaan tällöin myös parantaa vointia. Mutta tärkein lääkkeiden tehtävä on ehkäistä lisäsairauksia: sokeutumista, munuaisten vajaatoimintaa, sydänkohtauksia, aivohalvauksia ja ennenaikaista kuolemaa, Atte Vadén luettelee.
Valtaosa diabeteksen aiheuttamista terveydenhuollon kuluista syntyy lisäsairauksien hoidosta. Diabeteksen hyvään hoitoon kannattaa satsata, sillä riskitekijät, jotka puhkeavat sairauksiksi, vaikuttavat pahimmillaan elinikään ja huonontavat työelämässä selviytymistä.