Diabeteksen hyvä hoito ja ehkäisy tuovat lisää tehokkaita työvuosia
Mari Vehmanen
Diabetes aiheuttaa miljardiluokan terveydenhuoltokustannusten lisäksi merkittäviä taloudellisia menetyksiä myös työelämässä. Professori Janne Martikainen perääkin päättäjiltä uskallusta kohdentaa julkisia varoja diabeteksen ja muiden merkittävien kansansairauksien ehkäisyyn sekä sitä kautta työkyvyn turvaamiseen.
Diabeteksen nopea yleistyminen vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja mitä suurimmassa määrin myös työelämään. Tällä hetkellä joka kymmenes ihminen Suomessa sairastaa diabetesta. Jos nykyinen kehitys jatkuu, lähes joka viides sairastaa diabetesta vuonna 2050.
Hyvin moni sairastuva on työiässä. Nuorten tyypin 2 diabetes yleistyy Suomessa muita pohjoismaita nopeammin.
– Diabeteksen vaikutukset suomalaisten työ- ja toimintakykyyn ja tuottavuuteen ovat merkittävät. Oikeastaan tarvitsisimme uutta, päivitettyä tietoa kustannusten mittaluokasta. Viimeisimmät laskelmat alkavat olla jo joidenkin vuosien takaa, ja diabeteksen yleistymistahti on sittemmin vain kiihtynyt, professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
UKK-instituutti on laskenut, millainen säästöpotentiaali olisi jo maltillisessa suomalaisten fyysisen toimintakyvyn kohentumisessa ja tätä kautta kansansairauksien riskin pienenemisessä. Kaikkein suurimmat säästöt, eli noin 566 miljoonan euroa vuodessa tulisivat tyypin 2 diabeteksen yhä paremmasta ehkäisemisestä. Valtaosa tästä summasta kertyisi nimenomaan lisääntyneestä tuottavuudesta.
Oireiden kanssa jatketaan töissä
Janne Martikainen kertoo, että diabeteksen vaikutukset työkykyyn ja tuottavuuteen ovat hyvin moninaisia. Kaikkein suurimpia yksittäisiä kustannuksia ja työvuosien menetyksiä aiheuttavat diabeteksen lisäsairaudet, kuten jalka-, munuais- ja silmäkomplikaatiot.
Martikaisen mukaan nämä muodostavat kuitenkin vain jäävuoren huipun.
– Diabeteksen hoitokeinojen kehittyessä vakavimmat komplikaatiot ovat käyneet onneksi harvinaisemmiksi. Mutta vähemmälle huomiolle on pitkään jäänyt, kuinka paljon muuta väestöä yleisempiä valtimosairaudet ovat diabetesta sairastavilla. Myös tämä tulee ottaa lukuun diabeteksen kustannuksia työelämässä mietittäessä.
Martikainen sanoo, että diabeteksella on vahva yhteys moniin muihinkin suomalaisten työkykyä ja -vuosia vieviin sairausryhmiin, kuten masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Diabetes lisäsairauksineen aiheuttaa tietysti varsinaisia sairauspoissaoloja mutta myös piiloon jäävää tuottavuuden laskemista.
– Diabeteksen huono hoitotasapaino ja liitännäissairaudet voivat heikentää henkilön jaksamista ja tehtävistä suoriutumista, vaikkei suoranaisia poissaoloja tulisikaan. Puhutaan niin kutsutusta presenteismistä: oireiden kanssa jatketaan töissä, mutta työkyky ei ole normaalilla tasolla.
Janne Martikaisen mukaan näkökulmaa on syytä laventaa vielä tästäkin varsinaista työelämää laajemmalle. Tärkeän osan yhteiskunnan toimintaa ja tuottavuutta muodostavat tehtävät palkkatyön ulkopuolella: vapaaehtois- ja harrastustoiminta, kotityöt sekä läheisten hoivaaminen. Vaikka voimat juuri ja juuri riittäisivät työssä käymiseen, nämä muut arvokkaat tehtävät saattavat toimintakyvyn heikentyessä jäädä pois.
Viisautta investoida ehkäisemiseen
Keinot vähentää diabeteksen aiheuttamaa työn tuottavuuden laskua ovat tiedossa. Työelämää hyödyttävät samat asiat, jotka parantavat diabeteksen hoitoa ja ehkäisemistä. Käytännön ratkaisuja esittelee kattavasti Diabetesliiton vaaliohjelmasivusto(avautuu uuteen ikkunaan).
Janne Martikainen sanoo, että mukaan tarvitaan yhteiskunnan kaikki tasot: valtio, hyvinvointialueet, kunnat, suuret ja pienet työyhteisöt, kolmas sektori sekä yksittäiset kansalaiset. Mahdollisuuksia toimia on käytännössä jokaisella.
Oikeansuuntaisten päätösten tekemistä hankaloittaa, että hyödyt konkretisoituvat osin vasta paljon investointeja myöhemmin. Diabeteksen ehkäiseminen ennalta on erittäin pitkäjänteistä työtä.
– Yhteiskunnassa pitäisi riittää viisautta investoida diabeteksen ehkäisemiseen työikäisillä siitäkin huolimatta, että nopeimman hyödyn korjaavat työnantajat ja tietysti työntekijät itse. Pidemmän ajan kuluessahan on kaikkien yhteinen etu, ettei työvuosia ja veroeuroja menetetä diabeteksen vuoksi.
Yleistyminen ei ole väistämätöntä
Martikainen korostaa, ettei päätösten monimutkaisuus saisi missään nimessä johtaa luovuttamiseen ja diabeteksen yleistymisen hyväksymiseen väistämättömänä asiana.
– Tarvitsemme päätöksenteon tueksi ehdottomasti lisää konkreettista tietoa hyvinvointi-investointien taloudellisista hyödyistä. Tutkimme Itä-Suomen yliopistossa parhaillaan keinoja hyödyntää työkykypainotetun elinvuoden käsitettä tähän tarkoitukseen.
Työkykypainotettu elinvuosi on alkujaan Monashin yliopistossa Australiassa kehitetty uusi mittari, jonka avulla voidaan tarkastella sairauksien aiheuttamaa taakkaa työ- ja toimintakyvyn näkökulmasta. Suomalainen versio julkaistaan lähiaikoina. Martikaisen mukaan mittari mahdollistaa jatkossa myös erilaisten ehkäisytoimien ja hoitojen yhteiskunnallisten hyötyjen arvioinnin entistä paremmin.
Lisäksi hän nostaa esiin erittäin lupaavana avauksena S-Pankin ja Diabetesliiton yhteistyössä valmisteleman uudenlaisen vaikuttavuusperusteisen terveysohjelman. Siinä hyödynnetään ensimmäisen kerran suomalaisessa terveydenhuollossa SIB- eli Social Impact Bond -mallia. Ohjelman tavoitteena on kehittää tyypin 2 diabeteksen hoitoa.
Vaikuttavuusperusteinen rahoitus mahdollistaa ennaltaehkäisevien ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton ilman, että julkiselle sektorille koituu taloudellista taakkaa etukäteen. Mallissa sijoittaja kantaa taloudellisen riskin: ellei ennalta asetettuja vaikuttavuustavoitteita saavuteta, tulospalkkiota ei synny.
Työyhteisöillä on keinoja
Innovaatioita tehdään myös hyvinvointialueilla. Janne Martikainen mainitsee Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan uuden Hyvinvointilahja-hankkeen. Siinä kaikki vuosina 1971, 1976 ja 1981 syntyneet eli 55-, 50- ja 45-vuotiaat hyvinvointialueen asukkaat kutsutaan tänä vuonna maksuttomaan riskitestiin.
Osallistujalta otetaan verinäyte, jonka perusteella arvioidaan riski sairastua keskeisiin elintapasairauksiin, mukaan lukien tyypin 2 diabetes. Tulosten perusteella osallistuja saa henkilökohtaisen palautteen sekä tarvittaessa ohjauksen etävastaanotolle ja digitaaliseen elintapaohjaukseen. Toimintatavan vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta tutkitaan Janne Martikaisen vetämässä PREMAP-tutkimushankkeessa.
Myös monenlaiset työyhteisöt ovat jo pitkään toteuttaneet terveystekoja. Isoista työnantajista Janne Martikaisen mukaan eräs hyvä esimerkki on Stora Enso. Yhtiön laaja hyvinvointiohjelma tarjoaa työntekijöille monipuolisesti palveluita oman terveyden ylläpitoon. Työntekijä saa halutessaan tukea liikkumiseen, ravitsemusvalintojen tekemiseen, palautumiseen, henkiseen jaksamiseen ja motivaatioon.
Martikainen korostaa, että myös pienissä työyhteisöissä on tehtävissä paljon.
– Henkisen jaksamisen, hyvän ravitsemuksen ja vaikkapa taukoliikunnan edistämiseksi on varmasti mahdollista tehdä päätöksiä aivan jokaisessa työpaikassa. Aluksi kyse voi olla pienistä asioista.
Yhteiskunnalta ja päättäjiltä Janne Martikainen toivoo kaukonäköisyyttä investoida työikäisten suomalaisten ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen.
– Terveydenhuollon rajallisten resurssien vuoksi päätökset menevät helposti tulipalojen sammutteluksi. Vaikka erikoissairaanhoidossa on kasvupainetta, Suomessa tulisi olla ymmärrystä varata terveydenhuollon menoista edes tietty pieni siivu diabeteksen ja muiden merkittävien kansansairauksien ehkäisemiseen.