Hakutulokset
Tyypin 1 diabetesta sairastavat saavat syömishäiriöönsä muita vähemmän hoitoa
Tyypin 1 diabetesta sairastavan syömishäiriö jää helposti vähemmälle hoidolle verrattuna muihin, jotka ovat saaneet syömishäiriödiagnoosin. …
Liikunta ei yksin riitä hyviin tuloksiin metabolisen oireyhtymän elintapahoidossa
Yli kolmanneksella suomalaismiehistä on metabolinen oireyhtymä eli MBO. Se on yhdistelmä sydän- ja verisuonisairauksille ja sen takia ennenaikaiselle ...
DIAMO-tutkimus parantaa diabetesta sairastavien raskauden seurantaa
Diabetesta sairastavien odottajien sikiöillä on tavallista suurempi riski kärsiä aineenvaihdunnan häiriöistä, kuten hyperinsulinemiasta ja hapenpuutteesta eli hypoksiasta. Miira ...
Markus Mattilan tutkimuksen valossa ruokavalinnoilla saattaa olla yhteyksiä tyypin 1 diabeteksen riskiin
Ravitsemustutkija Markus Mattilan tutkimustyö kasvattaa ymmärrystä siitä, liittyvätkö äidin raskaudenaikainen ja lapsen varhaisvuosien ravitsemus tyypin 1 diabeteksen riskiin. ...
Sitä kulkee suvussa – vai kulkeeko?
Geeniperimä voi altistaa sairauksille mutta myös suojata niiltä. Usein arkiset valinnat ratkaisevat terveydessä enemmän kuin geenit. Myös ikä ...
Laajakirjoinen enterovirusrokote voi purra tyypin 1 diabetekseen
Tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen oletetaan aiheutuneen enterovirusinfektiosta ainakin osalla sairastuneista, ja tähän perustuva suomalainen diabetesrokote on jo läpäissyt ...
Lääkkeen pitkä tie ideasta käyttöön
Kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen vie keskimäärin 12‒13 vuotta. Lääkkeitä kehittävät kaupalliset lääke- ja bioteknologiayhtiöt. Idea lääkkeestä voi syntyä ...
Johanna Rehnin tutkimus valaisee insuliinihoidon historiaa
Kun Johanna Rehnin väitöstutkimus noin kolmen vuoden kuluttua valmistuu, voimme odottaa saavamme aivan uutta tietoa insuliinihoidon historiasta Suomessa. ...
Voiko tieteelliseen tutkimustulokseen aina luottaa?
Tieto on harvoin yhden tutkimuksen takana. Lääketieteessä faktatieto karttuu, kun samansuuntaista tietoa kertyy eri lähteistä eli kun moni ...