Liikunta ei yksin riitä hyviin tuloksiin metabolisen oireyhtymän elintapahoidossa
Pirita Salomaa
Janne Viinanen
Yli kolmanneksella suomalaismiehistä on metabolinen oireyhtymä eli MBO. Se on yhdistelmä sydän- ja verisuonisairauksille ja sen takia ennenaikaiselle kuolemalle altistavia riskitekijöitä. Kardiologian erikoislääkäri Harri Saarinen selvitti väitöstutkimuksessaan muun muassa, kuinka ravintorasvojen laatu ja liikunta vaikuttavat MBO-miesten elintapahoidon tuloksiin.
Harri Saarinen tarkasteli tutkimuksessaan 30–60-vuotiaiden miesten terveydentilaa 15 vuoden ajanjaksolla. Poikkeuksellisen pitkäaikaiseen seurantatutkimukseen osallistui runsaat sata miestä, joilla oli metabolinen oireyhtymä. Vertailuryhmässä oli hieman pienempi joukko samanikäisiä miehiä, joilla ei ollut MBO:ta.
– Yksi tutkimukseni rohkaisevista uutisista on, että metabolista oireyhtymää sairastavien miesten hoito vaikuttaa olevan Suomessa hyvällä tasolla. Heillä todettiin 15 vuoden seurannassa vähemmän sydän- ja aivoinfarkteja kuin mitä tutkimuksen alkaessa ennakoitiin, tuore lääketieteen tohtori Saarinen kertoo.
Metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkejä ovat keskivartalolihavuus, korkea verenpaine, verensokerin ja rasva-arvojen häiriöt sekä verisuonia ahtauttava liika LDL-kolesteroli. Lihavuuden yleistyessä myös metabolista oireyhtymää sairastavien määrä lisääntyy.
Mieluummin öljyä kuin voita
Elintavat ovat avainasemassa metabolisen oireyhtymän hoidossa. Saarinen vertasi tutkimuksessaan voin ja kylmäpuristetun rypsiöljyn vaikutusta MBO-miesten insuliini-, kolesteroli- ja verensokeriarvoihin sekä liikuntamäärän vaikutuksia sydän- ja verisuosairauksien riskitekijöihin.
– Tutkimukseni osoitti, että aterioilla kannattaa käyttää mieluummin kylmäpuristettua rypsiöljyä kuin voita. Pehmeitä rasvoja sisältävä öljy johti tutkimuspotilailla parempaan insuliiniherkkyyteen ja matalampaan kolesteroliarvoon kuin kovia rasvoja sisältävä voi.
Kaikki tutkimuspotilaat nauttivat tutkimuksen kestäessä sekä rypsiöljyä että voita, ja potilaiden tutkimustuloksia verrattiin nimenomaan heidän omiin arvoihinsa perättäisinä ajanjaksoina.
– Tämä on hieman tavallisesta poikkeava tutkimusasetelma. Useinhan tutkimuksissa verrataan erilaisia elintapoja noudattavia henkilöitä toisiinsa. Nyt siis vertaisimme kunkin omia tuloksia risteävässä tutkimusasetelmassa.
Sitoutuneita tutkimuspotilaita
Tutkimuspotilaat jaettiin kahteen ryhmään. Toiseen ryhmään kuuluvat nauttivat päivittäin rypsiöljyä esimerkiksi ruoka-annoksiin lisättynä ja toiset nauttivat voita. Kaikille tehtiin laajat laboratoriomittaukset 6–8 viikon kuluttua. Tämän jälkeen tutkimusruokavalion noudattaminen päättyi alkaakseen uudelleen noin neljän viikon kuluttua.
– Tauon jälkeen ensimmäisellä tutkimusjaksolla rypsiöljyä nauttineet ryhtyivät nauttimaan voita ja päinvastoin, Saarinen selvittää.
Potilaiden kolesteroli- ja glukoosiarvoja sekä muun muassa insuliinineritystä mitattiin jälleen 6–8 viikon kuluttua ja heille tehtiin sokerirasvarasituskoe.
– Se eroaa tutummasta sokerirasituskokeesta siten, että potilaat nauttivat glukoosijuoman lisäksi annoksen kermaa tai rypsiöljyä, Saarinen havainnollistaa.
Mittaukset osoittivat, että pehmeää rasvaa eli rypsiöljyä nauttineiden insuliiniherkkyys ja veren rasva-arvot olivat paremmat kuin tyydyttyneitä eli kovia rasvoja nauttineiden.
Matala-asteinen tulehdus yksi mittareista
Liikkumattomuuden vähentäminen on olennaista metabolisen oireyhtymän hoidossa ja lisäsairauksien ehkäisyssä. Runsas liikunta ei Saarisen tutkimustulosten mukaan kuitenkaan yksinään riitä MBO-miesten elintapahoidoksi. Tämän osoitti paljon liikuntaa harrastavien MBO-miesten tutkimustulosten vertaaminen miehiin, joilla ei ollut MBO:ta, ja jotka harrastivat liikuntaa keskimääräisen määrän.
– Paljon liikuntaa harrastavilla MBO-miehillä oli korkeampi leposyke. Myös matala-asteisesta tulehduksesta kertova arvo ja veressä kiertävien rasvojen määrästä kertovat triglyseridit olivat heillä korkeampia. Lisäksi heidän HDL-kolesterolitasonsa oli matalampi, Saarinen perustelee.
Matala-asteinen tulehdus on yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonisairauksien sekä kuoleman riskiin.
– Niillä tutkimuspotilailla, joilla matala-asteista tulehdusta mittaava herkkä C-reaktiivinen proteiini oli korkea, oli myös suurempi riski saada esimerkiksi sydän- tai aivoinfarkti pitkäaikaisseurannassa, Saarinen kertoo.
Myös valtimoiden jäykkyys ennusti miesten terveydentilan kehitystä 15 vuoden seurannan aikana.
– Tutkittavilla, joiden suurten valtimoiden jäykkyys oli normaali, havaittiin vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia sekä tutkimusjakson aikaisia kuolemia kuin niillä, joiden valtimojäykkyys oli poikkeava.
Saarisen väitöstutkimuksen tulokset korostavat rasvan laadun merkitystä ruokavaliossa ja tukevat tutkimustietoon perustuvaa tietoa terveellisten elintapojen merkityksestä kansansairauksien ehkäisyssä.
Pienetkin muutokset auttavat
Saarinen arvioi, että MBO-miesten odotettua parempi ennuste voi liittyä lääketieteellisten hoitojen kehittymiseen, mutta myös lainsäädännöllä on ollut vaikutusta.
– Hyvä esimerkki tästä on tupakoinnin väheneminen, mitä on edesauttanut tupakkatuotteiden kiristynyt verotus ja se, että tupakointivälineet on piilotettu kaupoissa. Kannatan tiukempaa verotusta ja lapsille suunnatun markkinoinnin kieltoa myös energiatiheille herkuille, kuten makeisille.
Saarinen pitää ravitsemussuositusten joustavaa noudattamista hyvänä lähtökohtana terveyttä edistävälle elämälle. Hän toivoo, että niin yksilöt kuin yhteiskuntakin kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota sairauksien ehkäisyyn.
– Sairauksien ehkäisy ja elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi on jokaiselle meistä aina parempi kuin jo puhjenneiden sairauksien hoito. Ja yhteiskunnalle sairauksien ehkäisy on halvempaa, Saarinen huomauttaa.
Liikunnan hyvää tekeviä vaikutuksia korostava Saarinen odottaa kunnilta ja kaupungeilta toimia, jotka helpottaisivat esimerkiksi työmatkapyöräilyä ja -kävelyä. Lisäksi jokaista ihmistä pitäisi kannustaa pieniin metabolista oireyhtymää ehkäiseviin ja hoitaviin päivittäisiin valintoihin.
– En kannata ihmedieettejä vaan ruokavalion uudistamista pienin askelin. Voin korvaaminen pehmeällä rasvalla ja öljyn käyttö esimerkiksi salaattikastikkeena on hyvä alku. Ja aina kannattaa valita portaat hissin sijaan, jos portaissa kulkemiseen ei ole fyysistä estettä, Saarinen vinkkaa.
Tampereella Tays Sydänsairaalassa kardiologian erikoislääkärinä ja apulaisylilääkärinä työskentelevän Harri Saarisen väitöstutkimus hyväksyttiin Tampereen yliopistossa tammikuussa 2025. Se liittyy Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa 2000-luvun alussa aloitettuun metabolinen oireyhtymä -tutkimushankkeeseen, jota on johtanut professori Ari Palomäki.
