Syyskuun Diabetes-lehdessä pohditaan esikuvien voimaa
"Erityisesti haastavissa elämäntilanteissa, kuten kroonisen sairauden tai hoitoväsymyken keskellä, esikuvat voivat toimia toivon antajina, suunnannäyttäjinä ja käytännön asioissa rohkaisijoina", kirjoittaa päätoimittaja Riikka Nurmi tuoreessa Diabetes-lehdessä.
Tutustu loppuviikon aikana tilaajilleen jaettavan syyskuun Diabetes-lehden aiheisiin. Jos olet diabetesyhdistyksen jäsen, ja sinulle tulee painettu Diabetes-lehti, voit lukea uusimman lehden juttuja – sekä jo aiemmin ilmestyneiden lehtien juttuja – digilehdestä. Digilehteen pääset tästä. Resuméen av den svenska bilagan finns längst ner på sidan.
Elän niin kuin opetan – vai elänkö?
Kolme asiantuntijaa kertoo, miten he pitävät huolta itsestään. Auttaako tieto heitä oman arjen hallinnassa? Onko jossakin parantamisen tarvetta? Gerontologi Marja Jylhä, ravitsemustieteilijä Maijaliisa Erkkola ja unilääkäri Janne Kanervisto vastaavat.
Älykynä ehdottaa, paljonko insuliinia aterialle pistetään
Älykkäät insuliinikynät helpottaisivat insuliinin annostelua, mutta vain harva diabetesta sairastava saa sellaiset käyttöönsä. Älykkäät insuliinikynät ja niiden mukana tuleva sovellus ja keskusteluyhteys glukoosisensorin kanssa auttava annostelemaan insuliinia oikean määrän. Älykymissä on periaatteessa samaa ajattelua ja algoritmia kuin älypumpuissa, mutta älypumpun ominaisuudet ovat astetta hienostuneempia.
Olen samanlainen kuin muutkin – aivan yhtä ihana
Salla Vähäkankaan esikoinen ja Anna Kalen sairastuivat tyypin 1 diabetekseen pieninä tyttöinä. Silti he ovat kuin keitä tahansa ikäisään ja elävät täyttä elämää. Mattel toi äskettäin markkinoille tyypin 1 diabetesta sairastavan Barbien. Se auttaa tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten kuulumista ikäistensä joukkoon ilman rajoituksia, Anna Kalen uskoo. Lue juttu tästä.
Kun mahalaukku laiskistuu
Mahalaukun tyhjenemishäiriö eli gastropareesi voi tulla diabeteksen seurauksena. Lievän gastropareesin hoitoon voi riittää oikeanlainen ruokavalio. Vaikeimpiin tapauksiin auttaa neurosimulaatiohoito.
Rasvamaksa vaanii monia
Metabolisella rasvamaksataudilla tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on rasvoittunut maksa ja vähintään yksi metabolinen riskitekijä. Jos alkoholin käyttö on runsasta, puhutaan alkoholimaksasairaudesta. Ihmisellä voi olla myös metabolinen rasvamaksa ja runsasta alkoholin käyttöä. Tyypin 2 diabetesta sairastavista noin 60–70 prosentilla on rasvamaksa. Rasvamaksa voi olla diabeteksen seuraus, mutta se voi olla myös sen syy.
Oma tapa elää
Pirjo Pietikäinen sairastui tyypin 1 diabetekseen 36-vuotiaana. Hän on löytänyt omat keinonsa elää aktiivista elämää ykköstyypin kanssa. Lääkäri kertoo, että aikuisina tyypin 1 diabeteksen puhkeaminen on usein hitaampaa ja rahallisempaa kuin lapsilla. Mitä myöhemmin diabetekseen sairastuu, sitä pienempi on lisäsairauksien riski.
Jos jotakin haluaa, ratkaisu löytyy
Vaikka Minni Mankille diabeteksen hoito ei ole helppoa, hänen haaveisiinsa diabetes ei ole vaikuttanut. Hän harrastaa muum muassa akrobatiaa, trampoliinivoimistelua, uimahyppyjä ja sukeltamista. Äskettäin tyypin 1 diabetekseen sairastuneille hän sanoo, että tautiin tottuu kyllä, vaikka siihen menisi paljon aikaa. Hän uskoo myös vertaistuen voimaan.
Mitä tänään syötäisiin?
Päivän aterioiden koostamista helpottavat tuttu lautasmalli ja 1+1+1-kaava. Se tarkoittaa, että aterialla on kolmenlaisia aineksia eli kuitupitoisia hiilihydraatteja, jotakin proteiinipitoista ja värikkäitä kasviksia. Viikon ruokalistan suunnittelu sujuvoittaa arkea ja voi myös pienentää ruokalaskua.
Liikkumisen lumoa
Lapsi on luotu liikkumaan, ei kyhjöttämään ruudun ääressä. Miten voitetaan diglaitteiden houkutus liikunnan lumolla? Vanhemmat voivat tehdä palonkin. Perheet tarvitsevat paljon yhteistä tekemistä. Lue juttu tästä.
Elintapamuutos kannatta toteuttaa pienin askelin
Onnistunut elintapamuutos vaatii vahvaa motivaatiota ja sitkeyttä. Terveyspsykologi kertoo, mistä on hyvä lähteä liikkeelle ja mitä jatkossa tapahtuu.
Ei tärkeä kenellekään – mistä lievitystä eläkeiän yksinäisyyteen?
Yksinäisyys ei ole olotila, jonka voisi ratkaista ja poistaa tuosta vaan. Yksinäisyyttä vatsaan kannattaa kuitenkin taistella. Aloittaa voi vaikka siitä, että katsoo yksinäistä itseään myötätuntoisesti ja hyväksyvällä tavalla, sanoo kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäinen. Kaisa Honkala vastaa aamukorva-puhelimeen ja kuulee paljon tarinoita ikäihmisten yksinäisyydestä.
Pitkälle pallon perässä
Jalkapallosta tuli jo 16-vuotaiaan Pyry Lampisen ammatti. Nyt hän opiskelee Yhdysvalloissa Seton Hall Universityssä, jossa perusjalkapallo on yksi päälajeista. Hän sairastui tyypin 1 diabetekseen kaksivuotiaana, eikä tiedä muunlaisesta elämästä mitään.
Rauhaa ruokapöytään
Lähes puolella lapista on erilaisia syömiseen liittyviä pulmia. Vanhemmille ne voivat tuottaa ylimääräistä päänvaivaa, mutta helpottavat onneksi yleensä lapsen kasvaessa. Lastenlääkäri antaa vinkit ruokarauhaan. Lue juttu tästä.
Diabetesyhdistyksissä puhutaan, kuunnellaan ja vaikutetaan
Diabetesyhdistykset tekevät eri puolilla Suomea tinkimätöntä työtä sen teen, että diabetesta sairastavien ääni kuuluu myös päätöksenteossa. Kyse on oikeudesta hyvään hoitoon ja elämään. Kajaanin seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Anja Kemppainen ja Lohjan diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Marsa Valtonen kertovat, miten heidän yhdistyksessään yritetään parantaa diabetesta sairastavien elämää.
Diabeteksen hoito on maraton eikä pikajuoksu
Diabeteksen hoito on helpottunut uuden hoitoteknologian ansiosta, sanoo lääkäri Henri Honka. Niillä voi saavuttaa tiukatkin verensokeritavoitteet. Silti vielä tänä päivänäkin diabeteksen hoito vaatii sairastuneelta paljon. Lue Henri Hongan teksti tästä.
Diabetes-lehden pääkirjoituksen ”Esikuvat ovat voimakkaita motivaation lähteitä” voit lukea tästä.
Diabetes 4/2025 med svensk bilaga
Sommaren har så småningom övergått i höst och Diabetes 4/2025 dimper ner i postlådan. Återigen erbjuder vi intressant läsning på svenska om bland annat klimakteriet, fettlever, livsstilsförändringar, förslappad magsäck och ensamhet uppe i åren. I ledaren skriver chefredaktören om kraftfulla förebilder och nämner modellen Lila Moss som har fått en diabetesdocka uppkallad efter sig.
Jag lever som jag lär – eller gör jag det?
Tre experter berättar vad de gör för att ta hand om sig. Har de någon hjälp av sina kunskaper för att hantera vardagen? Och var finns det rum för förbättringar? Gerontologen Marja Jylhä, näringsprofessorn Maijaliisa Erkkola och sömnläkaren Janne Kanervisto svarar.
Klimakteriet och diabetes kräver ny typ av omsorg
Klimakteriet stöper om kvinnans kropp och östrogenbristen avspeglas snabbt i blodsockerkontrollen. Denna nya fas i livet bör alltså beaktas i egenvården. Emilia Huvinen, specialistläkare i gynekologi och obstetrik, säger att menopausen kan komma tidigare eller senare hos kvinnor med diabetes än vad som är genomsnittet.
Förrädisk fettleverrisk
Metabolt orsakad fettleversjukdom kännetecknas av fettlever och minst en metabol riskfaktor. Vid stor alkoholkonsumtion handlar det om alkoholrelaterad leversjukdom. Det händer att samma person har metabolt orsakad fettlever och stor alkoholkonsumtion. Ungefär 60–70 procent av personer med typ 2-diabetes har fettlever. – Fettlever kan vara en följd av diabetes, men tillståndet kan också vara en orsak till diabetes.
Livsstilsförändring – ta små steg i taget
För att lyckas med en livsstilsförändring krävs det stark motivation och stor uthållighet. En hälsopsykolog ger råd för hur du kan gå till väga och berättar vad som händer därefter.
När magsäcken blir förslappad
Störningar i tömning av magsäcken kan utvecklas som en följd av diabetes. Det kallas gastropares. Vid lindrig gastropares kan det räcka med rätt kost som behandling. I svårare fall hjälper neurostimulering.
Rörelsens magi
Barn är skapta för att röra på sig, inte för att sitta hopkrupna framför en skärm. Hur ska vi lyckas övervinna de digitala apparaternas lockelse med hjälp av magin i att röra sig? Föräldrarna kan få barnen att brinna för rörelse. Och familjen behöver en massa gemensamma intressen.
Inte viktig för någon – var får hjälp med ensamhet uppe i åren?
Ensamhet är inte ett tillstånd som kan avhjälpas eller elimineras enkelt och i ett huj. Men det är värt att kämpa mot ensamhet. Du kan börja med att se på ditt ensamma jag med medkänsla och acceptans, säger utbildningspsykoterapeuten Arto Pietikäinen. Kaisa Honkala svarar på jourtelefonen Aamukorva och får höra många berättelser om ensamhet bland äldre.