Liikkumisen lumoa
Tuija Siljamäki
Shutterstock
Lapsi on luotu liikkumaan, ei kyhjöttämään ruudun ääressä. Miten voitetaan digilaitteiden houkutus liikkumisen lumolla?
Liikunnan hyötyjen lista on miltei loputon: se lisää oppimis- ja keskittymiskykyä, sinnikkyyttä, kohentaa mielialaa, tukee lapsen itsetuntoa ja ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia. Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kevytkin liikunta lapsuudessa ehkäisi tehokkaasti tyypin 2 diabetesta. Lisäksi lapsuuden reipas liikkuminen torppaa tupakoinnin aloittamista nuoruudessa.
Pienten suuri ilo
Lasten liikkumissuositusten mukaan alle kouluikäisten tulisi liikkua kolme tuntia päivässä, josta tunti olisi reipasta ja kaksi tuntia kevyttä liikuntaa. Koululaisille suositellaan vähintään tunti monipuolista liikuntaa päivässä.
– Varsinkin koululaisten on tärkeää hengästyä, saada hiki pintaan ja syke ylös. Sitä näyttäisi uusimpien tutkimusten mukaan puuttuvan heidän päivästään. Lisäksi on hälyttävää, että alle 3-vuotiaiden paikallaan olo on lisääntynyt. Tarvitsemme ryhtiliikettä ihan vauvasta vaariin, sanoo erityisasiantuntija Mari Parikka-Nihti Suomen Ladusta.
Kuva siitä, millaisiksi koemme itsemme liikkujina, syntyy varhain. Tutkimuksessa havaittiin, että mitä pienemmästä lapsesta oli kyse, sitä parempana liikkujana hän piti itseään.
– Lapset ajattelivat olevansa tosi taitavia kaikessa ja iloitsivat liikkumisesta. Jostakin syystä asenne lähtee iän myötä vinoutumaan. Se liittyy meihin aikuisiin, miten luomme lapsille mahdollisuuksia liikkua ja kannustamme sekä riemuitsemme yhdessä tekemisestä.
Liikkumistottumusten pohja luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Vanhempien tuki on yksi johdonmukaisimmin 3–18-vuotiaiden lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen tutkimuksissa yhdistetyistä tekijöistä.
Parikka-Nihti kannustaakin aikuisia heittäytymään.
– Mitä jos kokeilisimme samoja kuperkeikkoja kuin lapset? Tai samanlaista pomppimista, kierimistä ja eri tasoille hyppimistä? Meille tulee taatusti hiki ennen lapsia.
Voita kotisohvan vetovoima
Etätöitä kotoa käsin tehtäessä saattaa huomaamatta jumittua tunneiksi läppärin ääreen. Ruutu sitoo niin aikuiset kuin lapsetkin äärelleen.
– Se aika on pois liikkumiselta. Työpäivän jälkeen voi tuntua houkuttavalta jäädä kotisohvalle kännykkää selaamaan. Kun sen sijaan voisi lähteä ulos lasten kanssa tai sallia heidän rakentaa oma jumppasirkus. Pitää vain päättää lähteä liikkeelle. Kysymys on asenteista, tottumuksesta ja siitä, mitä arvostaa.
Arjen liikunnan pitäisi Parikka-Nihtin mukaan koostua monista eri hetkistä, niin pienillä kuin meillä aikuisillakin.
Liikuntasuositusten mukaan tunti voi olla vauhdikasta trampoliinihyppelyä, hippaleikkiä, kiipeilyä, uintia tai hiihtoa. Lisäksi tulisi olla kaksi tuntia reipasta ulkoilua, metsäkävelyä tai kevyttä liikkumista, kuten keinumista, pallolla heittelyä tai tasapainoilua. Lopunkin päivää kannattaisi vältellä pitkiä istuskelujaksoja kuin ruttoa.
Varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla kaksi kolmasosaa päivän liikuntasuosituksista pitäisi täyttyä päiväkodissa. Kotonakin suositukset täyttyvät melko helposti, kun vain tarttuu kaikkiin liikkumismahdollisuuksiin: portaat kannattaa aina kävellä ja niin edelleen.
Naapuruston mahdollisuudet
Ympäristöllä on iso merkitys. Lähipuisto tai kotipiha voi tarjota lukuisia mahdollisuuksia aina pallopeleistä, keppiheppailusta piiloleikkeihin sekä kiipeilystä ruutuhyppelyyn.
Kaikilla ei ole pihallaan trampoliinia tai liukumäkeä, mutta saisiko sohvalla hyppiä sadepäivinä? Voisiko olohuoneeseen rakentaa temppuradan tai lastenhuoneeseen oman sirkusjumppa-areenan?
– Ymmärrän, ettei talvi-iltoina tee mieli lähteä pimeään puistoon päiväkoti- tai koulupäivän jälkeen. Voi esimerkiksi laittaa musiikkia soimaan ja liikkua yhdessä lasten kanssa sen sijaan, että avaa läppärin tai television.
Mitä jos valjastaisi lapsetkin kotitöihin? Pyykkien ripustaminen, pöydän kattaminen tai tiskikoneen tyhjentäminen on kevyttä liikuntaa, haravoiminen jo astetta raskaampaa.
Parikka-Nihti kannustaa aikuisia ylittämään oman mukavuusalueensa.
– Entä jos lähdetäänkin hyppimään sadepäivinä lähimpiin lätäköihin?
Yhteisöllisyyden vaaliminen voi ratkaista niin liikkumis- kuin lastenhoitopulmiakin.
– Löytyisikö naapurustosta vaikka ikäihminen leikkimään lapsen kanssa pallopeliä? Tarvitsisimme lisää yhdessä tekemisen kulttuuria. Ylisukupolvisen toiminnan arvostaminen olisi hienoa.
Luonto liikuttaa
Luonto kannustaa liikkumaan luonnostaan: kiipeilemään innostavat kivet, hyppimään houkuttavat kannot ja kaatuneet puunrungot. Löytyisikö sopiva kiipeilypuu? Voisiko kävyillä heittää tarkkuutta? Lapset kyllä keksivät tekemistä luonnossa.
On paljon terveydellisiä syitä lähteä lähiluontoon. Tutkimusten mukaan saavutettava lähiluonto korreloi lasten painoindeksin kanssa. Tietoa on paljon myös luonnon vaikutuksesta neuropsykologiseen kehitykseen, mielen hyvinvointiin ja immuunipuolustuksen vahvistamiseen.
– Perheenä luonnossa liikkuminen on iloista, mukavaa yhdessäoloa. Se riittää. Hyvät vaikutukset tulevat kuin itsestään.
Lähiluontoa löytyy onneksi meillä Suomessa yleensä melko läheltä.
Innostus kannattelee harrastusta
Harrastamisen Suomen mallissa lapsi tai nuori saa etsiä ja kokeilla eri harrastuksia koulupäivän yhteydessä ilmaiseksi oman kiinnostuksensa mukaan. Esimerkiksi Helsingissä voi valita noin 30:stä eri harrastuksesta, joista valtaosa on liikuntaharrastuksia, kuten sirkusta, kuntosalia tai tanssia.
– Kun lapsilta on kysytty heitä kiinnostavista harrastuksista, vastaukset ovat hyvin erilaisia kuin aikuiset olettavat. Se ei olekaan aina jalkapallo tai jääkiekko, vaan esimerkiksi yhtenä vuonna parkour oli tosi suosittu toive.
Lasten- ja nuortenkulttuuri muuttuu koko ajan. Siksi lasten ja varsinkin nuorten toiveiden kysyminen on tärkeää ja siksi lapsen oma motivaatio on tärkein harrastuksen valintakriteeri.
– Ei kaikkia tyttöjä kiinnosta baletti tai poikia jääkiekko.
Sopiva harrastuksen aloittamisikä on Parikka-Nihtin mukaan yksilöllinen eikä lapsi välttämättä tarvitse liikuntaharrastusta, jos liikuntasuositukset täyttyvät arjessa muutenkin.
– Kaikilla lapsilla tulisi kuitenkin olla tasa-arvoiset mahdollisuudet harrastaa ja olla osa harrastusyhteisöä.
Osallistu arkiseikkailuun
Innostaisiko iltakävely taskulampun valossa? Liikkuva perhe -ohjelman Arkiseikkailu kannustaa perheitä tutustumaan lähiympäristöön yhdessä lasten kanssa. Perheet saavat bingoruudukon, jossa on erilaisia tehtäviä luonnon tarkkailuun ja liikkumiseen.
Seikkailun voi toteuttaa joko matkalla kotoa varhaiskasvatukseen tai kauppamatkalla tai lähtemällä ihmettelemään kodin lähiympäristöä – lihasvoimin, totta kai.
Arkiseikkailu käynnistyy viidettä kertaa syksyllä 22.9.–5.10.2025, ja jo kymmenet tuhannet perheet ovat osallistuneet siihen. Kuka tahansa voi liittyä mukaan ja saada ilmaisia, helppoja ja hauskoja liikkumisvinkkejä niin ulos kuin sisätiloihinkin. Ilmoittautua voi www.liikkuvaperhe.fi -sivustolla, joka on osa Suomi liikkeelle -ohjelmaa.
