Vaihdevuodet ja diabetes vaativat uudenlaista huolenpitoa
Krista Korpela-Kosonen
Janne Viinanen
Vaihdevuodet muuttavat naisen kehoa, ja estrogeenivaje näkyy herkästi myös verensokeritasapainossa. Uusi elämänvaihe on hyvä huomioida diabeteksen hoidossa.
Vaihdevuodet ovat luonnollinen osa naisen elämää ja ajanjakso, jolloin munasarjojen estrogeenituotanto vähitellen loppuu. Vaihdevuosia edeltävä esivaihdevuosien aika voi kestää vuosia, sillä on tavallista, että estrogeenitasot vaihtelevat vuoristoratamaisesti ennen lopullista hiipumista.
Menopaussilla tarkoitetaan viimeisiä oman hormonitoiminnan aikaansaamia kuukautisia. Kuukautisten katsotaan loppuneen, kun ne ovat olleet poissa 12 kuukautta.
Suurimmalla osalla naisista menopaussi ajoittuu 45:n ja 55:n ikävuoden välille, mutta vaihtelua voi olla jopa 40–60 ikävuoteen. Suomalaisten naisten keskimääräinen menopaussi-ikä on 51 vuotta.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Emilia Huvinen kertoo, että diabetesta sairastavalla menopaussi saattaa tulla keskimääräistä aiemmin tai myöhemmin. Syynä on se, että diabeteksen huono hoitotasapaino ja sairauteen usein liittyvät pienten verisuonten komplikaatiot voivat häiritä munasarjojen verenkiertoa ja aikaistaa siksi vaihdevuosia.
– Mahdollinen ylipaino taas saattaa viivästyttää vaihdevuosia, sillä rasvakudoskin voi tuottaa estrogeenia, Huvinen lisää.
Estrogeenivaje näkyy kehossa
Estrogeenin puutos vaikuttaa moniin elimistön toimintoihin. Tyypillisiä vaihdevuosioireita ovat esimerkiksi kuumat aallot, yöhikoilu, unihäiriöt, mielialaoireet, muistivaikeudet ja aivosumu. Myös sydämentykytys, virtsavaivat sekä lihas- ja nivelkivut ovat yleisiä.
Hormonaaliset muutokset heijastuvat kehonkoostumukseen ja aineenvaihduntaan: lihasmassa vähenee, rasva kertyy keskivartaloon ja insuliiniherkkyys heikkenee. Samalla veren rasva-arvot muuttuvat epäsuotuisaan suuntaan, kun huonon LDL-kolesterolin pitoisuus verenkierrossa nousee ja hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus taas laskee.
– Estrogeenilla on ennen vaihdevuosia naista monilta terveysriskeiltä suojaava vaikutus. Kun tämä suoja vaihdevuosissa menetetään, muun muassa metabolisen oireyhtymän, diabeteksen ja sydänsairauksien riski alkaa kasvaa, Huvinen kertoo.
Vanhoja tottumuksia täytyy uudistaa
Vaihdevuosien mukanaan tuomiin muutoksiin kannattaa varautua ajoissa. Huvisen mukaan naisen olisi noin nelikymppisenä hyvä kiinnostua siitä, millaisia muutoksia vaihdevuosissa voi olla odotettavissa.
– On hyvä olla etukäteen tietoinen siitä, että samat vanhat tottumukset eivät välttämättä enää toimi, vaan ruoka- ja liikuntatottumuksiin joutuu todennäköisesti tekemään muutoksia. Samalla on hyvä muistaa, ettei ole omasta yrityksestä tai lipsumisesta kiinni, että terveyden ylläpitämisestä tulee vaihdevuosissa tietyllä tapaa haastavampaa.
Painonhallinnan kannalta oleellinen muutos on kehon rasvakudoksen lisääntyminen ja lihaskudoksen hupeneminen. Riittävästä proteiinin saannista tulee entistä tärkeämpää, sillä se tukee sekä kylläisyyttä että lihasmassan säilymistä. Myös säännöllisestä lihaskuntoliikunnasta on tärkeää huolehtia.
Kuidun saannin lisääminen on hyväksi sokeriaineenvaihdunnalle. Päivittäinen runsas kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljojen syönti tukee riittävää kuidun saantia. Ruokavalion pehmeät, tyydyttymättömät rasvat edistävät sydänterveyttä. Niitä saa erityisesti kasviöljyistä, kalasta, pähkinöistä ja siemenistä.
Myös luuston hyvinvoinnista täytyy vaihdevuosi-iässä pitää erityistä huolta, sillä estrogeenivaje vaikuttaa luuston kuntoon. Diabetesta sairastavilla osteoporoosin ja siihen liittyvien murtumien riski näyttää olevan suurempi kuin muilla vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla.
– Tosi monilla naisilla kalsiumin ja D-vitamiinin saanti on riittämätöntä vaihdevuosissa luustossa tapahtuvien muutosten kannalta. Kalsium- ja D-vitamiinilisän käyttö saattaa siis olla tarpeellista, Huvinen opastaa.
Tukea on tarjolla
Vaikka vaihdevuodet ovat osa naisen elämää, niiden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin. Apua on saatavilla ja sen hakeminen on suositeltavaa, jos elämänlaatu heikkenee vaihdevuosioireiden takia tai diabeteksen hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen on aikaisempaa vaikeampaa.
Vaihdevuosien hormonihoito lievittää estrogeenipuutoksesta johtuvia vaihdevuosioireita ja voi vaikuttaa positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Päätös estrogeenihoidon aloituksesta on aina yksilöllinen, ja se edellyttää huolellista hyötyjen ja haittojen arviointia yhdessä lääkärin kanssa.
Koska estrogeenihoitoon liittyy lisääntynyt verisuonitukosten riski, hoitoa ei yleensä suositella diabetesta sairastaville, joilla on todettu valtimotauti tai tavanomaista suurempi valtimotaudin riski.
– Jos nainen on sairastanut diabetesta alle kymmenen vuotta eikä hänellä ole todettuja lisäsairauksia, estrogeenihoito on yleensä mahdollinen diabeteksesta huolimatta, Huvinen kertoo.
Estrogeenin annosteluun on monta tapaa: tabletti, laastari, geeli ja suihke. Ihon kautta annosteltuna hoitoon liittyvä tukosriski on merkittävästi pienempi, lähes olematon. Iholle annosteltu estrogeenihoito voi olla mahdollinen myös silloin, kun nainen on sairastanut diabetesta pitkään, mutta siihen ei liity mitään lisäsairauksia.
– Säännölliset kontrollit ovat tärkeitä. Lääkärin on hyvä arvioida estrogeenihoitoa ja mahdollisia riskitekijöitä noin 1–2 vuoden välein, Huvinen lisää.
Ei tarvitse näyttää kaksikymppiseltä
Jos hormonikorvaushoito ei sovi, vaihdevuosioireita voidaan pyrkiä lievittämään myös muilla lääkkeillä. Fetsolinetantti on lääkeaine, joka hillitsee kuumia aaltoja ja yöhikoilua vaikuttamalla aivojen lämmönsäätelykeskukseen. Myös tietyt masennuslääkkeet voivat pieninä annoksina auttaa kuumiin aaltoihin.
– Elintapojen merkitys korostuu kaikissa tilanteissa. Ruokatottumukset, liikunta, uni, stressinhallinta ja palautuminen ovat vaihdevuosissa entistäkin tärkeämpiä keinoja hyvinvoinnin tukemisessa, Huvinen sanoo.
Hän korostaa, ettei vaihdevuosien mukanaan tuomia muutoksia tarvitse pelätä, päinvastoin, niihin on hyvä suhtautua kiinnostuksella. Vaihdevuodet ovat naisen elämässä ainutlaatuinen ajanjakso, jolloin omasta hyvinvoinnista on mahdollista huolehtia monin tavoin.
– Iän tuomiin muutoksiin kannattaa suhtautua armollisesti ja lempeästi. Terveysriskien kanssa voi olla askeleen edellä, kun uskaltaa kysyä apua ja tehdä tarvittavia muutoksia hyvissä ajoin. Viisikymppisen keho ei ole huonompi kuin kaksikymppisen, se on vain erilainen, Huvinen kannustaa.