Siirry sisältöön

Tunnistatko diabetesriskisi?

Annika Rauhala

Kansansairauksien riskitesti on hyvä keino kartoittaa omaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, valtimotauteihin ja muistisairauksiin. Testin tekeminen voi antaa motivaation tehdä ajoissa ratkaisevia muutoksia omiin elintapoihin.

Tyypin 2 diabetes ja valtimosairaudet kehittyvät usein hitaasti ja ilman selkeitä oireita. Noin 23 000 ihmistä sairastuu Suomessa vuosittain tyypin 2 diabetekseen, ja sairaus on voinut olla ihmisellä pitkään hänen huomaamattaan. Arvioiden mukaan merkittävä osa sairastuneista ei tiedä tyypin 2 diabeteksestaan ennen kuin se havaitaan osin sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa. Tälläkin hetkellä jopa 100 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään.

Riskin varhainen tunnistaminen voi kuitenkin muuttaa tilanteen ratkaisevasti. Kansansairauksien riskitesti auttaa arvioimaan oman riskisi helposti ja nopeasti.

Testi tarjoaa tutkimustietoon perustuvan arvion omasta sairastumisriskistäsi. Tyypin 2 diabeteksen lisäksi se kartoittaa sydän- ja verisuonitautien ja muistisairauksien todennäköisyyttä. Vastaamiseen kuluu vain muutamia minuutteja. Kysymykset koskevat esimerkiksi ikää, sukupuolta, elintapoja ja lähisukulaisten sairauksia. Testi ei anna diagnoosia, vaan se toimii työkaluna oman tilanteen hahmottamiseen ja jatkon miettimiseen. Testi myös antaa käytännön vinkkejä oman riskin pienentämiseen.

”En ajatellut olevani vaarassa”

Vantaalainen Väinö Niskanen sairastui tyypin 2 diabetekseen mutta sai tiedon sairaudestaan onneksi ajoissa työterveyshuollon tarkastuksessa. Kolmivuorotyö esimiestehtävissä hotelli- ja ravintola-alalla oli tehnyt arjesta kuormittavaa ja epäsäännöllistä. Tästä huolimatta Niskanen ei ajatellut vakavan sairauden riskiä.

– Yritin kyllä itsekseni muuttaa tottumuksiani, mutta se tuntui vaikealta, hän kuvaa.

Diabetesdiagnoosin jälkeen motivaatio sen sijaan löytyi. Väinö Niskanen on onnistunut pitämään sairautensa hyvässä hoitotasapainossa elintapamuutosten ja lääkityksen avulla. Hän kertoo, että arjen pienet teot ovat kohentaneet vointia. Hän on esimerkiksi aloittanut säännöllisen liikunnan. Lempilajeja ovat vesijuoksu ja -jumppa, kahvakuulaharjoittelu, kävelylenkit sekä kuntosali.

Miksi riskin tunnistaminen kannattaa?

Riskien varhainen tunnistaminen on keskeinen osa sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Monet kansansairaudet kehittyvät pitkään ilman oireita. Hyvä keino aloittaa oman tilanteen hahmottaminen on täyttää verkossa Kansansairauksien riskitesti.

– Testin tekeminen voi antaa ratkaisevan motivaation tehdä muutoksia omiin elintapoihin. Diabeteksen puhkeaminen on tällöin mahdollista jopa estää kokonaan – tai ainakin siirtää sitä useita vuosia, projektisuunnittelija Mia Färm Diabetesliitosta sanoo.

Tutkimusten perusteella Kansansairauksien riskitestin tekeminen todella vaikuttaa. Jopa 84 prosenttia testin tehneistä kertoo sen lisänneen ymmärrystä omasta tilanteesta. Yli kaksi kolmasosaa on saanut motivaatiota oman terveyden parantamiseen.

Miksi tehdä testi nyt? 

Riskin tunnistaminen ei ole tärkeää vain tulevaisuuden kannalta – se voi olla ensimmäinen askel kohti parempaa terveyttä jo tänään. Koska monet kansansairaudet etenevät pitkään oireettomina, oma tilanne saattaa yllättää. 

Kansansairauksien riskitesti auttaa arvioimaan omaa sairastumisriskiä, mutta se tukee myös jo sairastuneiden hyvinvointia. Testin tehtyäsi saat konkreettisia vinkkejä. Tämä helpottaa pienten mutta merkittävien muutosten tekemistä arkeen. 

Testaa riskisi – pienillä teoilla voi olla suuri merkitys

Tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä muistisairaudet kehittyvät usein huomaamatta vuosien aikana. Oman riskin tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti parempaa hyvinvointia.