Ottaako sydämestä?
Irma Heiskanen-Haarala
Sydämen terveyteen vaikuttaa moni asia: perimä ja sukutausta, kasvuympäristö ja elintavat, hormonit ja pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes. Toisin kun usein ajatellaan, naisten sepelvaltimotaudin oireet eivät ole erilaisia kuin miesten.
Sydämen terveyteen vaikuttaa moni asia: perimä ja sukutausta, kasvuympäristö ja elintavat, hormonit ja pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes.
Estrogeeni suojaa naisen verenkiertoelimiä vaihdevuosiin saakka. Myös
kilpirauhashormonien ja kortisolin määrällä on oma merkityksensä sydämelle ja verisuonille.
– Kilpirauhashormonien liian iso määrä altistaa sydämen vajaatoiminnalle ja eteisvärinälle. Kilpirauhasen vajaatoiminta taas edistää veren kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen kohoamista, ja tätä kautta sepelvaltimotaudin kehittymistä, kertoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Essi Ryödi Sydänsairaalasta Tampereelta.
Stressihormonina tunnetun kortisolin liiallinen määrä altistaa puolestaan metaboliselle oireyhtymälle, diabetekselle, sydämen vajaatoiminnalle ja sepelvaltimotaudille.
Vaihdevuosioireet voivat hämätä
Estrogeenin ansiosta naisten riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on ennen vaihdevuosia pienempi kuin miehillä. Kun estrogeenimäärä vaihdevuosissa romahtaa, riski alkaa hiljalleen lähestyä miesten tasoa.
– Estrogeenimäärän nopeakaan väheneminen ei vaikuta heti sydäntautiriskiin, mutta se voi saada aikaan muita oireita, jotka helposti sotketaan sydänoireisiin. Kun vaihdevuosista johtuvia oireita tutkitaan, voidaan löytää piilevä sepelvaltimotauti. Terveestä ihmisestä saadaan sairas, kun löydetään oireeton sepelvaltimotauti, joka ei tarvitsisi mitään toimenpiteitä, Ryödi huomauttaa.
Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä pitää silti hoitaa huolehtimalla verenpaineesta ja veren rasva-arvoista, välttämällä tupakointia ja liikakiloja ja hoitamalla hyvin diabetesta.
Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin vanhempina kuin miehet. 50-vuotias mies, jolla on tyypillisiä sydäninfarktiriskiin viittavia oireita, kärsii sepelvaltimotaudista todennäköisemmin kuin oireileva saman ikäinen nainen. 70-vuotiaalla miehellä ja naisella sepelvaltimotauti on yhtä todennäköinen, kun molemmilla on tyypilliset sydäninfarktiriskistä kertovat oireet.
Iän myötä riskikasauma kasvaa
Diabetes lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja sydämen vajaatoimintaan. Iän myötä yleistyvät muutkin sydänsairaudet, kuten eteisvärinä. Kun elää vanhaksi, riskitekijät ehtivät vaikuttaa pitkään. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin kehittyminen kestää vuosikausia, ja siihen johtava tautiprosessi käynnistyy jo lapsuudessa, jos ruokailutottumukset ovat kovin epäterveelliset ja liikunta jää vähiin.
Sydämen vajaatoiminta on muista sydänsairauksista johtuva oireyhtymä, joka vaivaa usein ikäihmisiä.
Samanlaiset sydämet
Essi Ryödi ei ole huomannut omassa työssään, että naisten sepelvaltimotaudin oireet olisivat erilaisia kuin miesten, vaikka niin usein väitetään.
– Myös tutkimusten perusteella tiedetään, että tyypilliset sepelvaltimotaudin oireet ovat naisilla ja miehillä samanlaisia. On enemmänkin urbaani legenda, että naisilla olisi erilaisia oireita. Muista sairauksista ja kokemusmaailmasta johtuu, miten ihminen oireet ilmaisee ja kokee, Ryödi tähdentää.
Sepelvaltimotauti kehittyy, kun sydänlihakselle verta vievät sepelvaltimot hiljalleen ahtautuvat. Tavallisin taudin oire on lihaksen hapenpuutteesta johtuva, puristava rintakipu, joka tulee rasituksessa ja helpottaa levossa tai nitrolääkkeen avulla.
Kipu voi säteillä olkavarsiin, käsivarsiin, leukaperiin, lapojen väliin tai korventaa ylävatsaa. Joskus oireena on vain rasituksessa tuleva hengenahdistus, uupumus tai huonovointisuus.
Infarktissa harvoin oudot oireet
Jos sepelvaltimotaudin niin sanottu angina pectoris -oire ei mene nopeasti ohi levolla tai nitrolla, ja kova puristava kipu jatkuu, syynä voi olla sydäninfarkti.
– Teen paljon pallolaajennuksia, joilla hoidetaan akuuttia sydäninfarktia. On harvinaista, että oireet ovat epätyypillisiä, Ryödi kertoo.
Oire, joka menee nopeasti ohi itsestään, ei ole akuutin sydäninfarktin merkki. Pitkään, tunteja jatkuva painontunne rinnassa, joka ei estä muuta toimintaa, ei todennäköisesti ole sydänperäistä. Stressi ja ahdistuneisuuskin voivat aiheuttaa painontunnetta rinnalle. Sydämen jyskyttäminen voi johtua paniikkikohtauksesta.
Vaarattomissa rytmihäiriöissä sydän ottaa välillä ylimääräisen lisälyönnin, ja lisälyöntisyys voi johtua myös ahdistuneisuudesta tai ylivirittyneisyydestä.
Jos sydämessä on nopea, jatkuvasti epäsäännöllinen rytmi, se voi olla eteisvärinää. Tällainen ’flimmeri’ voi kehittää verihyytymiä, jotka saattavat kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivohalvauksen.
Yleensä sydänperäisissä oireissa vaaran merkki on se, jos ne heikentävät rasituksen sietoa ja tekevät liikkumisesta vaikeaa.
– Jos tulee jokin niin hankala, poikkeava oire, että sen kanssa ei pärjää, pitää soittaa apua, Ryödi tähdentää.
Diabetes voi peittää kivun
Diabetes voi tehdä rintakipuoireen vaikeasti tunnistettavaksi. Diabeetikon sydänoireet voivat tuntua esimerkiksi hankalana hengenahdistuksena, voimakkaana oksenteluna tai kovana huonovointisuutena.
Diabetesta sairastava ei välttämättä tunne kipua, jos kipuhermot ovat diabeteksen vuoksi surkastuneet.
Sydänsairauksista toipumisessa ei ole eroja miesten ja naisten välillä. Olennaista on, miten hyvin kuntoutuja noudattaa saamiaan ohjeita.
– Toipuminen riippuu siitä, kuinka tunnollisesti syö lääkkeet, kuinka vakavasti ottaa riskitekijöiden hoidon ja kuinka osallistuu kuntoutukseen.
Miehille on hiukan etua siitä, että heillä on lihaskudosta enemmän kuin naisilla. Kehon koostumus vaikuttaa lääkkeiden jakautumiseen elimistössä: lihaskudos edistää lääkkeiden imeytymistä paremmin kuin rasvakudos, Ryödi kertoo.
Diabeteksen hoitotasapainolla on merkitystä paitsi sydänsairauksien ehkäisyssä myös niistä toipumisessa.
– Mitä vähemmän esiintyy korkeita verensokerihuippuja ja mitä parempi diabeteksen hoitotasapaino on, sitä pienempi valtimotaudin riski on. Hoitotasapaino vaikuttaa myös siihen, kuinka tauti kehittyy ja kuinka sydäntapahtumista kuntoutuu, Ryödi toteaa.
Erikoislääkäri Essi Ryödi on Suomen Kardiologisen Seuran hallituksen puheenjohtaja.