Mitä uutta ruokapöytään?
Krista Korpela-Kosonen
Olisitko valmis syömään jauhelihaa, josta neljäosa on porkkanaa tai leipää, jossa on juureksia? Tai korvaamaan maidon kaurajuomalla tai syömään hyönteisiä? Kaupan hyllyltä löytyy toinen toistaan kiinnostavampia uutuuksia. Tarvitaan vain uteliaisuutta ja ennakkoluulotonta mieltä.
Kaupan hyllyltä löytyy toinen toistaan kiinnostavampia ruokauutuuksia. Joko olet ehtinyt kokeilla?
Lisää kasviksia
Vaikka jonkinlaisesta kasvisbuumista on käyty keskustelua jo hyvän aikaa, vain harva aikuinen syö niitä suositusten mukaan. Päivittäiseen puolen kilon tavoitteeseen yltää noin 30 prosenttia naisista ja 25 prosenttia miehistä, kun pottiin lasketaan sekä tuoreet että ruokien sisältämät kasvikset, marjat ja hedelmät. Niitä tarvitaan siis lautasille edelleen lisää.
Elintarviketeollisuudessa on ideoitu uudenlaisia tapoja lisätä kasvisten käyttöä osana tuttuja tuotteita. Fazer leipoi kasvikset mukaan runsaskuituiseen juuresleipään. Juuresleivän jauhoista reilu kolmannes on korvattu kasviksilla, kuten bataatilla, palsternakalla, punajuurella ja porkkanalla. Kuitua leivissä on 7–8 prosenttia.
Kaupan liha- ja makkarahyllystäkin voi löytää tuotteita, joissa on mukana kasviksia. PoPo on jauheliha, jossa on 1/4 porkkanaa ja loput 3/4 porsaanlihaa. Kasvikset maistuvat myös nakkien kavereina. Porkkananakit sisältävät 20 prosenttia porkkanaa ja juuresnakit yhteensä 20 prosenttia porkkanaa, perunaa ja lanttua.
Vegepops on mehujään tapainen jäätelöaltaasta löytyvä tuote, jonka pääraaka-aineita ovat kasvikset, marjat ja hedelmät. Yksi puikko sisältää niitä noin 40 prosenttia. Toisin kuin useimmat jäätelöt ja mehujäät, Vegepops ei sisällä lainkaan lisättyä sokeria.
Kaurasta on moneksi
Kaura on suomalaista superruokaa, sillä se sisältää kuituihin kuuluvaa beetaglukaania, joka auttaa veren kolesterolitason ja verensokerin hallinnassa. Suomessa on eletty pari viime vuotta vahvaa kaurabuumia, joka näkyy ruokakaupassa yhä monipuolisempana kauratuotteiden valikoimana. Kauraa voi esimerkiksi juoda niin kuin maitoa tai syödä jugurtin tapaan.
Kaurajuomahyllyllä on hyvä tietää, että tuotteiden ravintosisällöissä on eroja, koska yritykset valmistavat juomia kukin omalla reseptillään. Useimpiin kaurajuomiin lisätään ainakin kalsiumia ja D-vitamiinia, mutta luomuvaihtoehdoissa tällaisia lisiä ei ole. Kaurajuoman ravintosisällöllä on suuri merkitys etenkin silloin, kun sillä korvataan säännöllisesti maidon käyttöä ruokavaliossa.
Jugurtin tapaan syötäviä lusikoitavia välipalatuotteita löytyy esimerkiksi Yosan ja Oddlygoodin valikoimista. Oddlygoodin tuotteita kutsutaan kauragurteiksi, koska jugurtiksi saa nimittää vain maidosta valmistettuja tuotteita. Samasta syystä kaurajuomia ei voi kutsua kauramaidoiksi.
Ruuanvalmistukseen kehitettyjä kauratuotteita ovat esimerkiksi ruokakermaa ja ranskankermaa vastaavat kaurapohjaiset tuotteet. Muita uudenlaisia kauratuotteita ovat muun muassa jäätelö, kahvijuomat, leivän päälle sopivat levitteet, tuorepuurot, smoothiet sekä valmiit pyörykät ja pihvit.
Vaihtoehtoja lihalle
Joustava kasvissyönti kiinnostaa monia. Joustava kasvissyöjä eli fleksaaja pyrkii lisäämään kasvisten käyttöään, muttei silti kieltäydy kokonaan lihastakaan. Syksyllä 2018 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen on lisännyt kasvisruokien käyttöä. Lihan kokonaiskulutus ei ole Suomessa vähentynyt, mutta moni etsii liharuuille kuitenkin säännöllisesti helppokäyttöisiä ja maistuvia vaihtoehtoja.
Kauppojen hyllyille on viime vuosina ilmestynyt kasvava joukko tuotteita, joilla on helppo korvata esimerkiksi jauheliha tai broilerisuikaleet ruuanvalmistuksessa. Nyhtökaura, Härkis ja Kaurajauhis ovat suomalaisia ruokainnovaatioita, joiden pääraaka-aineina käytetään kauraa tai härkäpapua. Runsaasti kasviproteiinia sisältävät valmisteet ovat proteiinin lähteenä naudanlihan veroisia. Proteiinia on 17–30 grammaa sadassa grammassa tuotetta.
Samaan tapaan käytettäviksi sopivat maidosta valmistetut MiFU -ruokarakeet, -suikaleet ja -jauhis, joita voi lisätä ruokaan sellaisenaan tai kevyesti ruskistettuna. Rakeet muistuttavat raejuustoa, mutta toisin kuin raejuusto, ne kestävät kuumennusta. Suikaleiden suutuntuma muistuttaa broilerinlihaa. Koska tuotteet valmistetaan maidosta, ne eivät sisällä kasviproteiinia. Proteiinia on 14–25 grammaa sadassa grammassa tuotetta.
Vatsalle lempeää leipää
Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen toiminnallinen vatsavaiva, jota esiintyy maailmanlaajuisesti noin yhdellä kymmenestä ihmisestä. Herkkävatsaiset saavat helposti oireita ruisleivästä, mutta he voivat sietää tavanomaista paremmin leipää, jossa on vähennetty paksusuolessa kaasunmuodostusta aiheuttavien FODMAP-hiilihydraattien määrää.
Suomessa toteutetun väitöstutkimuksen mukaan vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja sisältävä leipä rajoittaa kaasun kertymistä suolistoon. Samalla ilmavaivojen tunne, vatsakivut, vatsan kurina ja krampit lievenevät. Tällainen vatsaystävällinen ruisleipäinnovaatio löytyy Fazerin valikoimasta.
Useimmille herkkävatsaisille sopivat tavallista paremmin myös leivät, joissa on käytetty ainoana viljana kauraa. Tällaisia kauraleipiä löytyy nykyään leipähyllystä jo runsas valikoima. 100-prosenttisten kauraleipien leivontateknologia on kehitetty Suomessa. Pelkkä leivän nimi ei kuitenkaan ole tae sen kaurapitoisuudesta, sillä moniin kauraleipiin käytetään myös muita viljoja. Leivän kaurapitoisuus kannattaa selvittää tarkemmin pakkausmerkinnöistä.
Hyönteisruokaa
Ottaisitko elokuvailtaan evääksi pussillisen chilillä maustettuja pähkinöitä ja kotisirkkoja? Hyönteisten kasvatus ja myynti elintarvikkeeksi sallittiin Suomessa vuoden 2017 loppupuolella. Tuotetarjonta kasvoi sen jälkeen vauhdilla, mutta alkuinnostuksen jälkeen sirkkatuotteiden kysyntä notkahti. Kaupasta voi löytyä esimerkiksi sirkkamysliä ja -granolaa, sirkkamakkaraa, sirkkasuklaata ja erilaisia napostelutuotteita.
Sirkkis on jauhelihan tapaan käytettävä valmis tuote, joka sisältää muun muassa jauhettuja kotisirkkoja, herne- ja soijaproteiinia sekä kaurajauhoja. Se sopii esimerkiksi kastike- ja laatikkoruokiin, pyöryköihin tai tortillojen ja pizzan täytteeksi.
Useimpien hyönteisten ominaismaku on melko neutraali ja mieto, joten ne sopivat monenlaisiin ruokiin. Kokeilunhaluiset kotikokit kasvattavat ötökkänsä itse, mutta paahdettuja kotisirkkoja ja sirkkajauhetta voi ostaa myös valmiina. Reseptejä hyönteiskokkailuun löytyy runsaasti netistä.
Ravinnoksi hyödynnettävien hyönteisten ravintoarvo on verrattavissa lihaan. Ne ovat etenkin hyviä proteiinin lähteitä. Hyönteisten proteiinit ovat samankaltaisia kuin äyriäisten ja nilviäisten proteiinit. Siksi esimerkiksi katkaravulle allerginen henkilö voi saada hyönteisruuasta allergisen reaktion.
Perusruokavalio on edelleen suosituin
Tavallinen perusruokavalio ilman merkittäviä ruokarajoituksia on edelleen yleisin syömisen tapa Suomessa. Joustava kasvissyönti eli fleksaus kasvattaa suosiotaan. Punaista lihaa välttää ruokatottumuksissaan noin kahdeksan prosenttia suomalaisista. Punaiseen lihaan lasketaan mukaan naudan, sian, lampaan, hirven ja poron liha.
Kokonaan lihasta kieltäytyviä vegetaristeja tai vegaaneja on alle neljä prosenttia. Mielikuva kasvissyönnistä on muuttunut vuosien varrella askeettisesta ja tylsästä nykyiseen trendikkääseen, terveelliseen, ekologiseen, eettiseen ja herkulliseen syömisen tapaan.
Näin kertoi Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Ruokatiedon seminaarissa marraskuussa.
Näitä raaka-aineita suomalaiset uskovat käyttävänsä enemmän vuonna 2019
- Valmiiksi perattu ja fileoitu kala
- Marjat tuoreina ja pakasteina
- Tuoreet yrtit
- Metsäsienet
- Peruna
Näitä tuotteita suomalaiset uskovat käyttävänsä enemmän vuonna 2019
- Lähileipomon leivät
- Pientuottajien tuotteet
- Kotimaisesta rukiista valmistetut leivät
- Pienpanimoiden oluet
- Hävikkiruoka
Lähde: K-ryhmän Ruokailmiöt 2019 -raportti