Hyvä mieliala luo hyvinvointia
Hanna Vilo
Mieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, millaiseksi koemme oman terveytemme. Kun ihmisellä on myönteinen käsitys itsestään ja elämästään, hän todennäköisesti arvioi myös terveytensä hyväksi. Hyvinvointia lisää keskittyminen hyviin asioihin, ongelmien vatvomista kannattaa välttää. Konkreettisimmin mielen voima näkyy siinä, kun plasebohoito tehoaa terveysongelmiin yhtä hyvin kuin oikea hoito.
Mieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, millaiseksi koemme oman terveytemme. Kun elämään suhtautuu luottavaisesti ja myönteisesti, sairauden oireet saattavat tuntua entistä lievemmiltä.
Maurin koko kehoa kolottaa ja särkee. Hän on kärsinyt pitkään voimakkaista lihas- ja nivelkivuista. Niiden takia hän on käynyt monella eri lääkärillä ja fysioterapeutilla, mutta kukaan ei ole osannut auttaa häntä kunnolla.
Päiväpostin mukana Mauri saa omalta hyvinvointialueeltaan kirjeen, jossa kerrotaan, että hänet on valittu mukaan tutkimusryhmään, jossa terveydenhuollon huippuasiantuntijat räätälöivät kullekin osallistujalle oman henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman. Tutkimusryhmän on määrä kokoontua ensimmäisen kerran kahden kuukauden kuluttua.
Mauri laskee kirjeen pöydälle. Hänen olonsa tuntuu paremmalta välittömästi. Kivutkin tuntuvat heti hieman siedettävämmiltä.
Maurin tarina on esimerkki plasebosta eli myönteisestä lumevaikutuksesta. Vaikka Maurin arjessa ei muuttunut juuri mikään, hän sai elämäänsä aivan uudenlaista toivoa siitä, että hänen vaivojaan hoidetaan niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Se taas paransi hänen vointiaan välittömästi.
Mieli tekee tulkintoja
Plasebovaikutus tunnetaan parhaiten lääketutkimuksista. Niissä osalle koehenkilöitä annetaan oikeaa lääkettä, osalle lääkkeen näköistä valmistetta eli lumelääkettä ja osalle ei anneta mitään. Usein hyviä tuloksia saadaan sekä lääke- että lumelääkeryhmissä.
Tutkitusti siis tiedetään, että mielellä on valtavan suuri vaikutus saadusta hoidosta koettuihin vaikutuksiin. Vaikka plasebo tunnetaan parhaiten juuri lääketutkimuksista, se tarkoittaa yleisesti kaikkia tilanteita, joissa saadaan aikaan myönteinen lumevaikutus.
Plaseboilmiö on tuttu psykologian professori Marko Elovainiolle, joka työskentelee Helsingin yliopistossa.
– Mieli tekee jatkuvasti erilaisista asioista ja tilanteista tulkintoja. Tulkinnoista taas riippuu, koetaanko oma olotila hyväksi vai huonoksi. Mielen avulla ei voi parantaa sairauksia, mutta se voi ratkaista, miten paranemisprosessi etenee, Elovainio kertoo.
Mielen toiminta ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista. Koko eletty elämä kokemuksineen, tunteineen ja uskomuksineen vaikuttaa siihen, millaisia tulkintoja teemme. Pääasiassa mieli kuitenkin jaottelee asioita ja tilanteita turvallisiin ja vaarallisiin.
Terveyden kannalta on hyvä, jos mieli tulkitsee asian tai tilanteen olevan turvallinen. Esimerkiksi kipututkimuksissa on havaittu, että jos ihminen tulkitsee oman kipunsa olevan vaaratonta, hän kokee sen lievempänä. Jos hän taas tulkitsee kivun johtuvan jostakin vaarallisesta syystä, hän yleensä kokee sen voimakkaampana.
Elämänasenne ratkaisee
Elämänasenne vaikuttaa paljon siihen, millaisia tulkintoja ihminen tekee. Jos ihmisellä on myönteinen käsitys itsestään ja työstään ja harrastukset ja ihmissuhteet ovat tasapainossa hänen elämässään, hän todennäköisesti tulkitsee myös terveyteensä liittyviä asioita positiivisesti. Jos taas yhdellä tai useammalla elämänalueella menee huonosti, myös tulkinnat omasta terveydestä saattavat olla kielteisempiä.
– Luottavainen suhtautuminen elämään auttaa kaikkien sairauksien kanssa elämisessä.
Elämänasenne vaikuttaa myös siihen, minkä ikäiseksi ihminen itsensä tuntee. Se taas vaikuttaa suoraan terveyteen ja hyvinvointiin. Jos esimerkiksi ikääntynyt ihminen alkaa itse ajatella, ettei hänen iässään pysty enää pyöräilemään tai tanssimaan, liikkuminen voi jäädä vähiin. Sen seurauksena vanhenemisprosessi voi kiihtyä nopeasti.
– Jos taas ikääntynyt ajattelee, että ikä on vain numero eikä tässä vielä olla valmiita jäämään sängyn pohjalle, ihminen voi pitkään pysyä hyvässä kunnossa ja toimintakykyisenä, Elovainio kuvailee.
Joillekin myönteisyys on vaikeaa
Osalle ihmisiä myönteisyys on kuitenkin erityisen vaikeaa. He ajattelevat luonnostaan kielteisemmin kuin muut. Taustalla on yleensä osittain perinnöllisiä syitä.
– Omaa kielteisyyttä voi myös olla vaikea itse nähdä ja muuttaa, Elovainio sanoo.
Tutkitusti tiedetään, että vihamielisyys, epäluuloisuus ja kyvyttömyys luottaa toisiin ovat erityisen haitallisia piirteitä terveydelle. Ne ovat yhteydessä muun muassa sydänsairauksiin.
– Jos näitä piirteitä havaitsee itsessään, niitä kannattaa ehdottomasti pyrkiä muuttamaan.
Mielen vaikutus on tärkeää ottaa huomioon myös hoitotilanteissa. Mahdollisimman luotettavat ja pitkät hoitosuhteet tukevat paranemista.
– Tutun lääkärin tai hoitajan luo meneminen tuo turvallisuuden tunnetta. Se myös vähentää sairauden kanssa elämiseen liittyvää huolta ja stressiä, Elovainio toteaa.
Jos taas esimerkiksi hoitava lääkäri vaihtuu jatkuvasti, hoitosuhde täytyy joka kerta aloittaa alusta. Potilaalle se tarkoittaa muun muassa sitä, että samat asiat täytyy käydä läpi uudelleen ja uudelleen.
– Silloin saattaa herätä huoli, saanko oikeasti parasta mahdollista hoitoa sairauteeni. Se ei ole paranemisprosessin kannalta hyvä asia.
Nosebo syntyy usein ryhmässä
Plasebon eli myönteisen lumevaikutuksen lisäksi ihminen voi kokea myös noseboa eli kielteistä lumevaikutusta. Silloin mieli alkaa tulkita tilanteita vaarallisemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.
– Pahimmillaan nosebo voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, jotka pitää ottaa vakavasti, Elovainio sanoo.
Nosebo syntyy hyvin usein ryhmätilanteessa. Se voi saada alkunsa esimerkiksi siitä, että joku paikalla oleva alkaa saada yllättäviä oireita, kuten hengenahdistusta ja päänsärkyä. Oireita saanut voi tulkita, että hän on altistunut jollekin ilmassa tai ympäristössä olevalle vaaralliselle aineelle. Altistavaa ainetta on kuitenkin hyvin vaikea havaita.
Muut paikalla olevat ihmiset pelästyvät asiaa, mikä käynnistää fyysisen stressireaktion heidän kehoissaan. Vähitellen he alkavat myös saada oireita. Heille tulee tunne, että altistuksen aiheuttanutta ympäristöä on syytä välttää.
– Kun kyse on nosebosta, tilanteessa ei oikeasti ole mitään vaarallista vaan oireet johtuvat stressireaktiosta. Ympärillä olevien ihmisten käyttäytyminen voi kuitenkin saada mielen tulkitsemaan, että jokin vaara on uhkaamassa.
Elovainio muistuttaa, että nosebo ei kosketa vain hyväuskoisia ihmisiä. Ilmiönä se voi koskettaa kaikkia ihmisiä esimerkiksi tilanteissa, joissa moni ympärillä oleva tuntuu saavan oireita, mutta altistuksen lähdettä on mahdotonta havaita tai mitata.
– Kenenkään oireita ei saa myöskään vähätellä kutsumalla niitä noseboksi. Jos oireita on, aina on syytä varata aika lääkäriin.
Mielen voimaa voi käyttää hyväksi
Plaseboa eli myönteistä lumevaikutusta on vaikea ottaa tietoisesti käyttöön omassa elämässä. Mielen voimaa voi kuitenkin käyttää hyväksi monin eri tavoin. Esimerkiksi syvä hengittäminen, muut rauhoittumisharjoitukset ja mindfulness- eli tietoisen läsnäolon harjoitukset auttavat lievittämään stressiä. Mitä vähemmän stressiä ihminen kokee, sitä myönteisempiä tulkintoja hän terveydestään yleensä tekee.
Urheilijat käyttävät usein apunaan mielikuvaharjoittelua, eli he kuvittelevat mielessään tulevan suorituksen menevän mahdollisimman hyvin. Sitä voi kokeilla myös sairauden hoidossa, jos se tuntuu itsestä hyvältä.
Elovainion mielestä kaikkein tärkeintä on vaalia myönteistä elämänasennetta. Elämässä kannattaa keskittyä hyviin asioihin. Murheiden märehtimistä ja ongelmien vatvomista on syytä välttää.
– Jos jokin asia elämässä painaa, siitä on hyvä puhua jonkun luotettavan ihmisen kanssa. Asioista puhuminen auttaa yleensä hahmottamaan kokonaisuutta ja saamaan ne oikeisiin mittasuhteisiin, Elovainio rohkaisee.
Käytännössä myönteinen elämänasenne tarkoittaa yleensä myös hyvien ihmissuhteiden vaalimista. Tutkitusti tiedetään, että läheisten ja ystävien säännöllisestä tapaamisesta seuraa elämään paljon hyvää.
– Ystävien tapaaminen pitää aivot aktiivisina, ja samalla myös murheet tulevat jaettua. Usein ystävien kanssa tulee myös liikuttua ja syötyä hyvin. Se piristää tietysti mieltä, Elovainio kannustaa.