Ennakoiva sosiaali- ja terveydenhuolto hälyttää varhain yksilön riskeistä
Mari Vehmanen
Shutterstock
Tekoälyn kehittyminen luo sosiaali- ja terveydenhuoltoon täysin uusia mahdollisuuksia. Henkilökohtaisia hyvinvointiriskejä voidaan havaita paljon nykyistä aikaisemmin, minkä ansiosta niihin on mahdollista reagoida ajoissa.
Oletko kuullut termin ennakoiva sosiaali- ja terveydenhuolto? Kyse on uudenlaisesta tavasta yhdistellä, käsitellä ja hyödyntää kansalaisesta erilaisiin digitaalisiin palveluihin kertyvää tietoa. Tavoitteena on tukea yksilöllisesti ihmisen hyvinvointia jo ennen kuin sairauksia tai muita ongelmia ehtii tulla.
– Meillä saattaa tulevaisuudessa olla digitaalinen työkalu, joka hälyttää automaattisesti vaikkapa ihmisen kohonneesta diabetesriskistä eri terveystietojen pohjalta. Terveydenhuollon ammattilainen voi sitten ottaa yhteyttä kyseiseen henkilöön, ja riskejä lähdetään pienentämään yhdessä, johtava asiantuntija Tuula Tiihonen Sitrasta kertoo.
Hänen mukaansa ennakoiva sote on juuri nyt erittäin ajankohtainen kysymys monesta eri syystä. Ensinnäkin tekoälyn nopea kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi valtavien tietomäärien tehokkaan seulomisen, yhdistelyn ja käsittelyn.
Lisäksi lainsäädäntöämme uusitaan parhaillaan siten, että teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen hoidontarpeen arvioinnissa on luvallista.
– Tietysti myös yhteiskunnan taloudellinen tilanne kirittää hyödyntämään ennakoivaa sotea. Pitkään on tiedetty, että terveysongelmien ehkäiseminen ennalta on valtavasti edullisempaa kuin jo puhjenneiden sairauksien hoitaminen. Ja nyt meillä alkaa olla keinoja tehdä tämä käytännössä.
Kokeiluista hyviä kokemuksia
Tuula Tiihonen kertoo, ettei kyse ole pelkästä kaukaisesta tulevaisuudesta. Jo nyt ennakoivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa kokeillaan ja otetaan käyttöön. Kanta-Hämeessä päättyi juuri MieliReitti-hanke, joka kehitti keinoja lasten ja nuorten mielenterveysriskien varhaiseen tunnistamiseen.
– Hankkeessa hyödynnettiin laajasti tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilta: esimerkiksi lastensuojelutietoa ja tietoa vanhempien vakavista sairauksista perheissä. Tekoäly antoi ammattilaiselle herätteen, kun nuorelle kertyi useita kuormittavia tekijöitä. Tämän perusteella pyrittiin aloittamaan oikea-aikainen tuki, Tuula Tiihonen kuvailee.
Lisäksi hän mainitsee Lääkäriseura Duodecimin kehittämän Terveyshyötyarvio-työkalun. Sen avulla terveydenhuollon ammattilainen pystyy seuraamaan alueensa väestön terveydentilaa, löytämään hoitoa tarvitsevat potilaat ja arvioimaan antamansa hoidon vaikuttavuutta. Työkalu on jo nyt käytössä terveyskeskuslääkäreiden työn tukena Keski-Suomessa ja pian myös esimerkiksi Pirkanmaalla.
– Sitra on rahoittanut kymmenkunta ennakoivan soten kokeilua eri puolilla Suomea. Jo tähän mennessä kokemukset ovat olleet erittäin lupaavia, Tuula Tiihonen sanoo.
Tukena virtuaalivalmentaja
Ennakoiva sosiaali- ja terveydenhuolto keikauttaa Tuula Tiihosen mukaan monin tavoin ympäri perinteisiä sairauksien hoidon asetelmia.
– Olemme tottuneet siihen, että kaikki lähtee liikkeelle jo ilmaantuneista sairauden oireista. Ihminen itse hakeutuu niiden vuoksi tutkimuksiin, ja häntä ryhdytään tarvittaessa hoitamaan.
Ennakoivassa sotessa järjestys on päinvastainen. Analytiikkatyökalu antaa hoitaville ammattilaisille herätteen, kun tietyn ihmisen riskiarvio johonkin sairauteen ylittää tietyt kriteerit.
Tämän jälkeen henkilöön otetaan yhteyttä, ja hänelle kerrotaan havaitusta riskistä. Tuula Tiihosen mukaan nimenomaan tähän vaiheeseen vaaditaan ammattilaisilta uudenlaista osaamista ja myös kansalaisilta ajattelutavan muutosta. Pelkkä mekaanisesti ilmoitettu riskitieto ei automaattisesti johda terveyttä edistäviin tekoihin ihmisen arjessa.
Myös tulevaisuudessa jää siis henkilön itsensä päätettäväksi, haluaako hän ottaa riskit huomioon ja esimerkiksi muuttaa jotakin elintavoissaan. Ihmistä ei silti jätetä yksin. Jos halu muutokseen herää, tukena saattaa tulevaisuudessa olla terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi tekoälyyn pohjautuva henkilökohtainen virtuaalivalmentaja.
– Teknologia tähänkin on jo pitkälti olemassa. Moni meistä käyttää jo nyt erilaisia sovelluksia hyvinvointinsa seuraamiseen. Virtuaalivalmentaminen voi olla jotakin vielä kokonaisvaltaisempaa ja räätälöidympää, Tuula Tiihonen sanoo.
Uusia ammattikuntia
Uudenlaista asennetta ja ajattelutapaa tarvitaan Tuula Tiihosen mukaan aivan kaikilta: sote-resursseista päättäviltä valtakunnallisilta ja aluetason poliitikoilta, alan ammattilaisilta sekä yksittäisiltä kansalaisilta.
Hänen mukaansa on luultavaa, että ennakoiva sote synnyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon kokonaan uusia ammattikuntia, kuten digivalmentajia. Vanhoista ammattirooleista ja niiden rajoista on siis oltava osin valmiita joustamaan.
Päättäjiltä kehitys edellyttää muun muassa sen tiedostamista, että ennakoiva sote vaatii monista eri lähteistä tulevan tiedon hyödyntämistä. Tietosuojasäännökset ovat estäneet sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen yhdistämistä: lääkäri ei ole päässyt näkemään esimerkiksi sosiaalityöntekijän tekemiä merkintöjä ja päinvastoin, vaikka tietojen sujuva siirtyminen olisi asiakkaan itsensäkin etu.
– Ja tietysti päättäjien pitää hahmottaa sekin, että perustamisvaiheessa ennakoivaan soteen täytyy investoida. Jatkossa sitten sote-menot pienenevät, kun riskeihin päästään vaikuttamaan varhain – puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähenemisestä.
Lisäksi soten rahoitusjärjestelmää tulee kehittää sellaiseksi, että se kannustaa hyvinvointialueita nimenomaan sairauksien tehokkaaseen ehkäisemiseen. Tällä hetkellä logiikka on tietyissä asioissa päinvastainen, ja rahoitus perustuu tehtyihin diagnooseihin.
Kanta-järjestelmä on hyvä pohja
Tuula Tiihosen mukaan on erittäin ymmärrettävää, että kansalaisesta voi kuulostaa pelottavalta päästää automatiikka käymään läpi hyvin henkilökohtaisia ja arkaluonteisia tietoja.
– Juuri tämän vuoksi ennakoiva sote pitää rakentaa tietoturvalliseksi ja suostumukseen perustuvaksi. Ihmisellä on jatkossakin oikeus halutessaan kieltää tietojensa automaattinen käsittely.
Tärkeä osa ennakoivaa sotea on lisäksi, että kansalaiset saavat yhä paremmat mahdollisuudet hyödyntää itsenäisesti omia tietojaan. Moni voi kokea erittäin hyödylliseksi seurata riskejään ja nähdä tekoälyn koostamia arvioita terveydestään.
Avoimista kysymyksistä huolimatta Suomella on Tuula Tiihosen mielestä erinomaiset mahdollisuudet olla edelläkävijä ennakoivan soten kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tutkimusten mukaan suomalaiset kuuluvat jo nyt länsimaiden innokkaimpiin digitaalisten sote-palveluiden käyttäjiin.
– Ja vaikka meillä paljon julkisuudessa parjataan terveydenhuollon kankeita tietojärjestelmiä, Kanta ja OmaKanta antavat itse asiassa kansainvälisestikin erinomaisen pohjan rakentaa ennakoivaa sotea. Moni ennakoiva toiminto olisi jo nyt mahdollinen Kanta-tietojen avulla.
Diabetesliiton vaalitavoitteet korostavat tiedolla johtamista
Diabetesliiton eduskuntavaalitavoitteissa esitettyihin ratkaisuihin kuuluvat muun muassa nämä:
- Vaikuttavuus- ja tietoperusteisuutta vahvistetaan hyvinvointialueiden ohjauksessa, tavoitteissa ja mittareissa.
- Kansallinen ohjaus kannustaa hyvinvointialueita ja kuntia pitkäjänteiseen terveyden edistämiseen ja kustannusvaikuttavuuteen. Lue vaaliohjelma kokonaisuudessaan tästä.