Siirry sisältöön
Liity jäseneksi D-kauppa Diabetes-lehti Yhteystiedot
Lahjoita

Diabeettinen retinopatia – oireet, seuranta ja hoito

Diabeettinen retinopatia on yksi yleisimmistä diabeteksen lisäsairauksista. Se aiheuttaa muutoksia silmän verkkokalvon verisuonissa ja voi hoitamattomana heikentää näköä. Hyvä verensokerin hoitotasapaino, säännölliset silmänpohjakuvaukset ja retinopatian varhainen toteaminen ovat tärkeitä näkökyvyn säilyttämiseksi.

Mitä diabeettinen retinopatia tarkoittaa?

Diabeettinen retinopatia on diabeteksen aiheuttama silmän verkkokalvon sairaus. Pitkään koholla oleva verensokeri vaurioittaa verkkokalvon pieniä verisuonia, mikä voi johtaa näkökyvyn heikkenemiseen.

Retinopatia on yksi yleisimmistä diabeteksen lisäsairauksista, mutta varhainen toteaminen ja hyvä hoitotasapaino voivat ehkäistä vakavia muutoksia. Sairaus kehittyy usein hitaasti ja voi alkuvaiheessa olla oireeton. Tämän vuoksi säännölliset silmänpohjakuvaukset ovat tärkeä osa diabeteksen seurantaa.

Miten retinopatia kehittyy?

Korkea verensokeri vaurioittaa vähitellen verkkokalvon hiussuonia. Verisuonet voivat alkaa vuotaa tai tukkeutua, mikä heikentää verkkokalvon verenkiertoa. Pitkälle edenneessä retinopatiassa silmään voi muodostua uusia, hauraita verisuonia, jotka altistavat verenvuodoille ja arpimuodostukselle.

Retinopatian riski kasvaa diabeteksen keston myötä. Myös kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli ja tupakointi lisäävät silmämuutosten todennäköisyyttä.

Retinopatian oireet

Varhaisvaiheessa retinopatia ei yleensä aiheuta selviä oireita. Näkö voi tuntua normaalilta, vaikka silmänpohjassa olisi jo muutoksia. Sairauden edetessä voi ilmetä:

Koska oireet ilmaantuvat usein vasta myöhemmässä vaiheessa, pelkkä oma tuntemus ei riitä tilanteen arvioimiseen.

Joukko ihmisiä vaeltaa ryhmänä Lapin ruskassa

Kurssit

Ota seuraava askel kohti sujuvampaa diabetesarkea. Kursseillamme saat tietoa ja tukea hyvinvointisi edistämiseen.

Tasapainoa omahoitoon – tyypin 1 diabetes Tukea omahoitoon – tyypin 2 diabetes Virkeyttä hoitoon – tyypin 1 diabetes Virkeyttä hoitoon – tyypin 2 diabetes

Seulonta ja seuranta

Diabetesta sairastaville suositellaan säännöllisiä silmänpohjakuvauksia. Kuvauksessa arvioidaan verkkokalvon kunto ja mahdolliset varhaiset muutokset. Seulonnan avulla retinopatia voidaan todeta ennen kuin näkö heikkenee.

Seurantaväli määritellään yksilöllisesti, mutta useimmiten silmänpohjat kuvataan 1–3 vuoden välein. Raskauden aikana seuranta on tavallista tiheämpää, sillä retinopatia voi edetä nopeammin.

Retinopatian hoito

Retinopatian hoito riippuu sairauden asteesta. Keskeistä on hyvä verensokerin, verenpaineen ja kolesterolin hallinta, sillä nämä vaikuttavat suoraan silmämuutosten etenemiseen.

Jos retinopatia etenee, voidaan käyttää laserhoitoa, silmänsisäisiä lääkehoitoja tai tarvittaessa kirurgista hoitoa. Varhainen toteaminen parantaa hoidon ennustetta merkittävästi.

Voiko retinopatiaa ehkäistä?

Retinopatian riskiä voi pienentää huolellisen omahoidon avulla. Hyvä hoitotasapaino, säännöllinen seuranta ja muiden riskitekijöiden hallinta ovat keskeisiä keinoja ehkäistä silmämuutoksia tai hidastaa niiden etenemistä.

Säännöllisiin silmänpohjakuvauksiin osallistuminen on tärkeää, vaikka näkö tuntuisi normaalilta.

Retina = Verkkokalvo, joka sijaitsee silmän takaosassa.

Makula = Verkkokalvon keskeinen ja näkemisen kannalta tärkein alue silmän takaosassa. 

Fovea = Makulan keskipiste, tarkimman näkemisen alue, jossa sijaitseva turvotus voi heikentää lähinäköä.

Anti-VEGF = Verisuonen kasvutekijänestäjä, estää verkkokalvon verisuonten tihkumista ja turvotusta, estää haitallisten uudisverisuonten kasvua, tihkumista ja lasiaisverenvuotoja.  

Diabeettinen retinopatia = Diabeteksen aiheuttamat muutokset silmän verkkokalvolla. 

Kohtalainen taustaretinopatia = Verkkokalvolla voi olla mikroaneurysmia, pieniä vuotoja, kovia tai pehmeitä eksudaatteja. Kohtalainen taustaretinopatia ei yleensä vaikuta haitallisesti näkökykyyn, jos makulassa ei ole turvotusta.  

Kova eksudaatti, lipidieksudaatti = Verkkokalvon verisuonen seinämän läpi tihkunut rasvakertymä verkkokalvolla, näkyy silmänpohjakuvassa vaaleana muutoksena.
 
Lasiaisinjektio = Silmän lasiaiseen pistoksena annosteltava lääke, esimerkiksi anti-VEGF-injektio tai kortikosteroidi. 
 
Lasiaisverenvuoto = Proliferatiivisen retinopatian komplikaatio, jossa uudisverisuonista vuotaa verta silmän sisälle lasiaiseen, voi aiheuttaa nokisademaisen näköhäiriön tai sumentaa näköä eri asteisesti vuodon määrästä riippuen. 
 
Lievä taustaretinopatia = Retinopatian lievin muoto, jossa verkkokalvolla on ainoastaan mikroaneurysmia. Lievät muutokset eivät vaikuta näkemiseen, ei tarvetta hoidolle. 
 
Makulan laserhoito = Verkkokalvon keskialueelle turvaetäisyydelle foveasta tehtävä paikallinen laserhoito. 
 
Makulaturvotus = Makulan alueella sijaitseva turvotus (nestekertymät verkkokalvon sisällä). Keskeinen turvotus voi heikentää lähinäköä ja useimmissa tapauksissa hoito on tarpeen. 
 
Makulopatia = Verkkokalvon keskialueella sijaitsevat diabeteksen aiheuttamat muutokset.
 
Mikroaneurysma = Verkkokalvon hiusverisuonen seinämän pullistuma, joka näkyy silmänpohjakuvassa tummana pisteenä. 
 
Pehmeä eksudaatti, mikroinfarkti, pumpulipesäke = Verkkokalvolla vaaleana näkyvä alue, jossa hapenpuutosta (hermosäikeet turvonneet). 
 
Pistevuoto, läiskävuoto = Mikroaneurysmaa isompi verenvuoto verkkokalvolla. 
 
Proliferatiivinen retinopatia = Verkkokalvolla tai näköhermon päässä on uudisverisuonia. Hoitamattomana hauraat uudisverisuonet kasvavat ja voivat vuotaa verta lasiaiseen, lasiaiskalvon alle tai arpeutuessaan johtaa verkkokalvon vetoirtauman kehittymiseen. Muutokset edellyttävät silmälääkärin arviota ja hoitoa. 
 
Uudissuoniglaukooma, neovaskulaariglaukooma = Pitkälle edenneeseen vaikeaan proliferatiiviseen retinopatiaan liittyvä komplikaatio, jossa värikalvolle kasvanut uudissuonitus vaikeuttaa silmän nestekiertoa ja johtaa äkilliseen silmänpaineen nousuun ja silmän kipeytymiseen. 
 
Uudisverisuoni, neovaskularisaatio = Vaikealle, proliferatiiviselle retinopatialle tunnusomainen hauras, herkästi vuotava verisuonimuutos verkkokalvolla tai näköhermon päässä. 
 
Vaikea taustaretinopatia = Verkkokalvomuutoksia on enemmän kuin kohtalaisessa taustaretinopatiassa, lisäksi intraretinaalisia mikrovaskulaarisia muutoksia (IRMA) ja/tai venopatiaa. Hoidon tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. 
 
Verkkokalvon panfotokoagulaatio, panfotolaser = Verkkokalvon laaja-alainen laserhoito. 
 
Verkkokalvon vetoirtauma, traktioablaatio = Verkkokalvon irtauma, joka kehittyy verkkokalvoon kiinnittyneen uudisverisuonen kutistuessa ja arpeutuessa. 
 
Vitrektomia = Lasiaisverkkokalvokirurginen toimenpide.  

Hoitaja hymyilee hillitysti sairaalan käytävällä.

Koulutukset ammattilaisille

Koulutuksemme tarjoavat ajankohtaista tietoa, käytännön työkaluja ja uusia näkökulmia. Valitse lähi- tai etätoteutus tai pyydä työyhteisöllesi räätälöity kokonaisuus.

Tilauskoulutukset Diabetes ja silmät -koulutus lääkäreille

Diabetes-lehden poimintoja aiheesta

Artikkelit

Tutustu myös muihin diabeteksen hoidon teemoihin

Diabeettinen neuropatia ja polyneuropatia

Neuropatia ja polyneuropatia ovat diabeteksen lisäsairauksia, jotka johtuvat hermoston vaurioitumisesta. Ne kehittyvät usein pitkäaikaisen kohonneen verensokerin seurauksena. Vaikutuksia voi olla tuntoaistiin, lihasten toimintaan ja autonomiseen hermostoon. Varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä hyvä …

Diabeteksen munuaistauti

Mitä diabeteksen munuaistauti tarkoittaa? Diabeteksen munuaistauti eli entiseltä nimeltään diabeettinen nefropatia on diabeteksen lisäsairaus, jossa …

Insuliini – elintärkeä hormoni

Insuliini on elimistön verensokeria säätelevä hormoni ja keskeinen osa diabeteksen hoitoa. Tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoito on välttämätöntä, ja myös osa tyypin 2 diabetesta sairastavista tarvitsee insuliinia verensokerin hallintaan.