Valetiedon viidakossa

7.8.2026

Tuija Pyhäjärvi

Shutterstock

Nuoret törmäävät nettiä selaillessaan yhä useammin ristiriitaiseen ja virheelliseen terveystietoon. Hyvä terveyden lukutaito on kuin kompassi, joka ohjaa luotettavan tiedon äärelle ja auttaa valitsemaan omaa hyvinvointia tukevat polut.

Diabetesta sairastavalle lapselle ja nuorelle terveyden lukutaito on erityisen tärkeää. Millainen ruoka on minulle hyväksi? Mistä saan oikeaa tietoa sairaudestani? Mitä tapahtuu, jos tupakoin, laihdutan tai juon alkoholia? Liikunko riittävästi?

Entä mistä tunnistaa hypon tai hyperglykemian? Terveyden lukutaitoa kun on myös kyky tunnistaa oman kehon viestejä ja osata reagoida niihin.

– Yksinkertaistettuna terveyden lukutaidolla tarkoitetaan taitoja ja tietoja, joilla voi edistää omaa ja ympäristön hyvinvointia, kiteyttää Leena Paakkari, terveyden ja liikunnan edistämisen professori Jyväskylän yliopistosta. Hän on toiminut asiantuntijana muun muassa Maailman terveysjärjestössä (WHO).

Terveyden lukutaito auttaa siis valitsemaan omaa terveyttä edistäviä asioita – kuten syömään terveellisesti ja liikkumaan – sekä välttämään haitallisia tapoja, kuten tupakointia ja päihteitä.

– Mitä parempi terveyden lukutaito nuorella on, sitä todennäköisemmin hänen tottumuksensa tukevat esimerkiksi sydänterveyttä.

Vastustuskykyä algoritmeille

Netissä kuka tahansa voi tuottaa sisältöä. Tietoa tulvii, ja se leviää nopeasti. Nuoret kohtaavatkin yhä enemmän ristiriitaista, virheellistä tai vaikeasti tulkittavaa terveystietoa verkossa.

Tämä on huolestuttavaa, koska nuoret viettävät sosiaalisessa mediassa keskimäärin viisi tuntia päivässä, algoritmien vietävänä. Paakkarin johtamassa tutkimuksessa 5.-9. -luokkalaisista 13 prosenttia raportoi törmäävänsä väärään tietoon netissä päivittäin ja 44 prosenttia viikoittain.

Virheelliset väittämät liittyvät usein tupakkatuotteisiin, huumausaineisiin ja rokotteisiin. TikTokissa vaikuttaa voimakas laihuutta ihannoiva yhteisö. Vaikka #Skinnytok -aihetunniste estettiin, alipainoisuuden ja nälkäkuurien esittely jäi jäljelle. Algoritmi tuntuu oikein tyrkyttävän niitä.

– Mitä useammin ihminen törmää samaan väitteeseen, sitä todennäköisemmin sitä alkaa uskoa, vaikka väite olisi virheellinen. Algoritmien vastustuskyvystä on tullut yksi tärkeimmistä taidoista, Paakkari sanoo.

Hyvä itsetuntemus auttaa vastustamaan vääriä valintoja.

– Nuori on paljon vahvemmilla tietäessään mitä haluaa elämältä sen sijaan, että antaa algoritmien määritellä, mitä pitäisi ajatella tai mitä pitää tärkeänä.

Somekielto vai digitaaliset oikeudet?

Some suorastaan tyrkyttää epäterveellisiä tuotteita, ja ne ovat helposti tilattavissa. Joka viides 13-15-vuotias nuori törmää viikoittain päihteiden myyntiin sosiaalisessa mediassa.

Olemme tilanteessa, jossa on enää vaikea estää valetiedon ja haitallisen sisällön tsunamia. Lapsia voimme suojata ikärajoilla, mutta entä nuoret ja heidän digitaaliset oikeutensa? Paakkarin mukaan ainoa keino on kehittää nuorten kriittistä arviointikykyä.

– Yhdeksäsluokkalaisista vain seitsemällä prosentilla on niin hyvä kriittinen lukutaito, että hän osaa erottaa mielipiteen faktasta vaikeiden lauserakenteiden takaa. Mitä mutkikkaammaksi tietoympäristöt muuttuvat, sitä parempia taitoja meiltä kaikilta vaaditaan.

Eikä pelkkä valetiedon tunnistaminen riitä, sillä omat uskomuksemme ja käsityksemme saattavat sumentaa ajatteluamme.

– Vaikka tunnistaisi epäluotettavan tiedon, saattaa silti valita uskoa siihen, koska uskoo sokeasti vaikkapa arvostamaansa somevaikuttajaan. Uskomme myös herkemmin tietoon, joka vahvistaa omaa käsitystämme maailmasta. Jotkut uskomukset ja maailmankuvat voivat estää kriittistä ajattelua.

Paakkarin mukaan myös alustojen kehittäjien pitää ottaa vastuuta, ja alustoja pitäisi myös pystyä valvomaan tarkemmin.

– Luotettavasta tiedosta pitäisi tehdä mahdollisimman helposti löydettävää. Luotettavan terveystiedon äärelle pääseminen on ihmisoikeus!

Terveyden lukutaitoa opettelemassa

Terveyden lukutaito alkaa kehittyä varhain, arjen käytänteissä, mallioppimisen ja keskustelujen kautta: hammas- ja käsipesut, mitä lautaselle laitetaan, millaisia asioita perheessä arvostetaan.

Tieteellisesti tutkitun tiedon arvostaminen välittyy jälkipolvelle.

– Lapsen kriittinen lukutaito kehittyy lukevassa perheessä. Lasta voi rohkaista etsimään tietoa eri lähteistä vertaillen. Keskusteluille kannattaa antaa aikaa ja tilaa, ettei lapsi jää yksin hämmentävien asioiden äärelle. On myös hyvä tietää aina, millä sivustoilla lapsi liikkuu puhelimella ollessaan.

Lapset, joilla on pitkäaikaissairaus, joutuvat ottamaan ison vastuun omasta hyvinvoinnistaan jo varhain. Siksi heillä täytyy Paakkarin mukaan olla myös riittävästi tietoa ja ymmärrystä omasta sairaudestaan.

– Lapsen on hyvä tietää oikeuksistaan ja osata pohtia oman arkensa kannalta, mikä omahoidossa toimii, mikä on vaikeaa ja mikä olisi hänelle parasta.

Leena Paakkari nojaa sisätiloissa olevaan tiiliseinään ja katsoo kameraan — Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan taitoja ja tietoja, joilla voi edistää omaa ja ympäristön hyvinvointia, tiivistää professori Leena Paakkari. Kuva: Keijo Penttinen

Voiko tämä olla totta? Pysähdy pohtimaan, kun:

1. Tiedon levittäjä puhuu asiasta, jonka asiantuntija hän ei oikeasti ole. Vaikka hän olisi lääkäri tai professori, ei hän välttämättä ole juuri kyseisen aihepiirin asiantuntija.

2. Tiedon levittäjä ei kerro, mihin tutkimuksiin tai tieteellisiin lähteisiin hänen väitteensä perustuvat. Mielipide ei ole fakta, eikä yksittäisen ihmisen tarina todiste laajemmasta ilmiöstä.

3. Puheenaiheena on uusi mullistava tieto, josta ei löydy tutkimuksia tai lähteitä. Verkon hakukoneiden avulla voit yrittää selvittää, mikä on alan asiantuntijoiden enemmistön käsitys puheena olevasta aiheesta. Tämä on yleensä hyvä luotettavuuden merkki.

4. Herää epäily, että tiedon levittäjä voi itse hyötyä väitteistään poliittisesti tai kaupallisesti.

Lue lisää:

Jyväskylän yliopisto: Valeuutisia, häirintää ja ulkonäköpaineita – Ongelmat sosiaalisessa mediassa ovat osa koululaisen arkea(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)