Työnantaja voi tehdä paljon henkilöstön terveyden hyväksi
Mari Vehmanen
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kutsuu työnantajat mukaan toteuttamaan terveyttä edistäviä ja diabetesriskiä pienentäviä tekoja. Tietoliikennekonserni DNA tukee henkilöstönsä hyvinvointia monin keinoin. Elisa Lindrothille jaksamista antavat muun muassa liikunta- ja luontotuokiot työpäivän keskellä.
Elisa Lindroth saattaa kesken tavallisen työpäivän käydä tekemässä crossfit-treenin tai talvella pulahtaa avantoon. Muutoinkin hän pyrkii tauottamaan palavereja ja muita tehtäviä mahdollisimman paljon.
– Olen huomannut, että etätyöpäivänä lyhytkin piipahdus tuolla kodin viereisessä pienessä metsikössä antaa virtaa ja samaan aikaan rauhoittaa. Ja pelkästään sekin tekee hyvää, että irrottaa katseen ruudusta, käy takapihalla, hengittelee syvään ja katselee hetken kaukaisuuteen, työsuhdejuristina toimiva Elisa Lindroth sanoo.
Hänen työnantajansa, tietoliikennekonserni DNA tukee ja kannustaa henkilöstöä tällaisiin ja muihin hyvinvointia edistäviin tekoihin. People operations lead Iitu Hietamies kertoo, että yhtiössä on käytössä niin kutsuttu mutkattoman työn malli. Se tarkoittaa monia asioita.
– Kaiken lähtökohtia ovat luottamus ja työntekijöiden arvostaminen. Meillä ei esimerkiksi ole pakollisia toimistopäiviä. Etätyötä voivat tehdä ilman erillisiä lupia oman harkintansa mukaan kaikki, joiden tehtävät sen sallivat. Työn tulos ratkaisee – eivät aika ja paikka, Iitu Hietamies toteaa.
Valmennuksia luonnossa
Elisa Lindrothin hyväksi havaitsemaan tauottamiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen pyritään DNA:ssa monin keinoin. Yhtiössä on jo pitkään ollut käytössä taukoliikuntasovellus, jonka voi ohjelmoida muistuttamaan itselle sopivin välein venyttelemisestä, jaloittelemisesta tai muusta oman kehon eniten kaipaamasta liikkeestä.
– Monipaikkaisessa työssä tarve korostuu. Jokainen etä- tai hybridityötä tehnyt tietää, kuinka helposti kotona jumittuu tunneiksi tietokoneen ääreen. Toimistolla tulee helpommin noustua ja lähdettyä kahvihuoneeseen tai kollegan juttusilla, Iitu Hietamies sanoo.
Mutkattoman työn malliin kuuluu myös pidempiin taukoihin kannustaminen. Iitu Hietamiehen mukaan DNA:ssa on luotu järjestelmällisesti kulttuuria, jossa on hyväksyttyä ja suorastaan toivottavaa lähteä kokousten välissä kävelylenkille, ulkoiluttamaan koiraa tai vaikka hiihtämään.
– Näin toimitaan läpi organisaation ylintä johtoa myöten ja asiasta myös tietoisesti puhutaan. Kenenkään ei siis tarvitse miettiä, onko ok käydä haukkaamassa happea. Itse esimerkiksi nautin puutarhatöistä ja kuopsuttelen etätyöpäivinä mielelläni välillä hetken pihaa, Iitu Hietamies kertoo.
Henkilöstön valmennuksia on viety sisätiloista luontoympäristöön, ja yhteisissä virkistyspäivissä ohjelma on liikunnallista. Kaikille työntekijöille on säännöllisesti tarjolla Learning Hour -tilaisuuksia, joiden teemoihin kuuluvat muun muassa stressinhallinta ja jaksaminen.
Liikunnalliset haasteet innostavat henkilöstöä haalimaan liikuttuja kilometrejä ja keräämään samalla rahaa hyväntekeväisyyteen. Viimeisimmässä haasteessa keväällä 2026 lähes 400 DNA:laista ja Aalto yliopiston tietotekniikan opiskelijaa onnistui kartuttamaan yhteiseen pottiin 50 000 liikuntakilometriä.
Valtava säästöpotentiaali
UKK-instituutin johtajan, professori Tommi Vasankarin mukaan yritysten olisi mahdollista tehdä runsaasti nykyistä enemmän työntekijöiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hänen mukaansa fyysisen terveyden tukeminen on jäänyt työelämässä viime vuosina turhan vähälle huomiolle.
– On hienoa, että nykyään puhutaan paljon psyykkisestä jaksamisesta ja esimerkiksi mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön. Mutta fyysisen terveyden tukeminen työelämässä ansaitsisi yhtä lailla huomiota. Tämän asian pitäisi olla valtakunnansovittelijan pöydällä sekä päättäjien ja koko kansan puheissa.
UKK-instituutti on laatinut fyysisen toimintakyvyn indeksin ja laskenut, kuinka paljon säästöjä yhteiskunnalle toisi jo pieni muutos elintapoihin ja toimintakykyyn. Vuosittain säästöpotentiaali olisi laskelman mukaan 658 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa eli 566 miljoonaa euroa tulisi tyypin 2 diabeteksen riskin pienenemisestä.
Tommi Vasankarin mukaan erityisen tehoavaa olisi saada edes pieni elintapojen muutos aikaan ihmisissä, joiden toimintakyky on tällä hetkellä heikoin. Nimenomaan heitä on kuitenkin kaikkein vaikein houkutella mukaan työnantajan tarjoamiin terveyttä edistäviin toimiin.
– Patistelu tai terveysuhilla pelottelu eivät tahdo toimia. Sen sijaan pitää tarjota mahdollisuuksia ja ikään kuin kutsua työntekijöitä yhä uudelleen tekemään terveyttä edistäviä asioita. Täytyy suorastaan levittää punainen matto hyvien valintojen ääreen.
Tommi Vasankarin mielestä turhan helposti vedotaan siihen, etteivät henkilöstön elintavat tai terveys kuulu työnantajalle.
– Juuri siksi mukaan tarvitaan esimerkiksi työterveyshuolto ja luottamushenkilöt. Sitä paitsi mahdollisuuksien tarjoaminen on eri asia kuin yksityiselämään puuttuminen.
Tuen tarve sallittu
Iitu Hietamiehen mukaan tärkeää henkilöstön hyvinvoinnin rakentamisessa on ilmapiiri, jossa jokaisella on lupa olla oma itsensä. Haavoittuvuutta tai tuen tarvetta ei tarvitse piilotella.
– Ihan jokaisella meistä yksityiselämä vaatii toisinaan paljon voimavaroja. Lapset tai iäkkäät läheiset saattavat tarvita hoivaa tai oma sairaus voi nakertaa jaksamista. On tärkeää tietää, että työyhteisö tukee näinä hetkinä.
DNA onkin saanut Väestöliiton myöntämän Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen jo kolmesti vuodesta 2018 lähtien. Lisäksi henkistä hyvinvointia edistävät muun muassa erittäin matalan kynnyksen työpsykologikäynnit, joita työntekijät voivat itse varata helposti.
Iitu Hietamies korostaa, että henkilöstön hyvinvoinnin monipuolinen tukeminen on ehdottomasti myös yrityksen etu. Tämä käy ilmi esimerkiksi rekrytoinnissa.
– On ollut tilanteita, joissa nimenomaan nämä asiat ovat saaneet ammattilaisen valitsemaan työpaikakseen juuri DNA:n. On iso etu pystyä osoittamaan, että meillä henkilöstö on aidosti strategian ytimessä, Iitu Hietamies sanoo.
Perheystävällisyyskyselyssä erityistä kiitosta saavat lähiesihenkilöt ja heidän suhtautumisensa tiimiläisten erilaisiin elämäntilanteisiin.
Kukaan ei ole täydellinen
Työsuhdejuristi Elisa Lindroth vahvistaa, että työantajan luottamus ja arvostus todella tuntuvat arjessa.
– Esihenkilölleni tulokset ratkaisevat – ei se, olenko joka hetki tavoitettavissa. Olen ehdottomasti virkeämpi työntekijä, kun pidän sopivasti taukoja ja liikun. Jos joskus koko päivä kuluu palaveriputkessa koneen ääressä, töiden päätyttyä pää on sumussa ja olo uupunut. Illallakaan ei jaksa enää liikkua, vaikka keho kaipaisi juuri sitä.
Aktiivinen elämäntapa on Elisa Lindrothille ylipäänsä erittäin tärkeä. Hän on kouluttautunut juristin työn ohessa liikuntaneuvojaksi, ja erityisesti häntä kiinnostaa luontoliikunta.
Työyhteisössään hän pyrkii tietoisesti toimimaan liikkeen lisäämiseksi.
– Yritän suunnitella vaikkapa pitämäni etäkoulutukset mahdollisimman usein sellaisiksi, ettei osallistujien tarvitse tuijotella esitystäni ruudulta. Sen sijaan saatan kehottaa kaikkia lähtemään kävelylle ja kuuntelemaan koulutusta kuulokkeista.
Elisa Lindroth korostaa, ettei aktiivisen vaihtoehdon valitseminen onnistu läheskään aina häneltä itseltäänkään.
– En ole todellakaan täydellinen. Liian usein huomaan, että vartin tauko menikin iltapäivälehtien nettisivuja silmäillessä, vaikka yhtä hyvin olisin voinut käväistä pihassa. Mutta yhdessä koko työyhteisö voi tehdä hyviä valintoja entistä useammin, Elisa Lindroth sanoo.
Diabetesliitto toimii diabeteksen hoidon ja ehkäiseminen hyväksi koko yhteiskunnassa ja myös työelämässä.