Tunteiden ja verensokerin tiivis liitto
Tiina Suomalainen
Tunteet nostavat ja joskus myös laskevat verensokeria. Verensokerin vaihtelut vaikuttavat puolestaan tunteisiin ja mielialaan. Myös diabeteksen hoito voi käydä tunteisiin ja heiluttaa hoitotasapainoa. Asioiden korjaamiseksi voi tehdä paljonkin, mutta tärkeintä on muistaa armollisuus ja se, että elämään kuuluu koko tunteiden kirjo, eikä kaikkea voi mitenkään hallita.
Tunteet nostavat – ja joskus myös laskevat – verensokeria. Verensokerin vaihtelut vaikuttavat puolestaan tunteisiin ja mielialaan. Myös diabeteksen hoito voi käydä tunteisiin ja heiluttaa hoitotasapainoa. Asioiden korjaamiseksi voi tehdä paljonkin, mutta tärkeintä on muistaa armollisuus.
Tunteet vievät mukanaan meitä kaikkia. Kun jokin asia menee tunteisiin, sen huomaa kehossa: posket punoittavat, ääni värisee, sydän tykyttelee.
Jännittävissä, stressaavissa tai pelottavissa tilanteissa ihmisen tahdosta riippumaton sympaattinen hermosto ottaa ohjat ja laukaisee niin sanotun taistele tai pakene -reaktion.
Kehossa käynnistyy tuolloin reaktioketju, joka nostaa verensokeria. Ensin elimistöön erittyy stressihormoneja – adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia. Kun niitä on veressä paljon, haima alkaa erittää glukagoni-nimistä insuliinin vastavaikuttajahormonia. Se taas laukaisee maksassa glykolyysin, jossa maksasta alkaa vapautua sokeria elimistöön. Jos stressireaktio kestää pidempään, maksa alkaa muodostaa myös lisää sokeria, jotta keho saisi energiaa taistele tai pakene -tilanteessa.
– Terveellä ihmisellä verensokerin noustessa myös insuliinitaso nousee, mikä edistää sitä, että juuri vapautettu glukoosi pääsee lihasten ja sydämen käyttöön. Mutta jos ihmisellä on insuliininpuutosdiabetes, hänen haimansa ei reagoi kohonneeseen verensokeriin, ja silloin verensokeritaso hyppää ylöspäin, diabeteslääkäri Elina Pimiä sanoo.
Hän antaa hyvän esimerkin tunteiden vaikutuksesta verensokeriin. Hänen diabetesta sairastava ystävänsä lähetti hänelle kuvan verensokerikäyrästään, kun hän osallistui työpaikan Teams-kokoukseen. Kokouksen aikana ystävä kuuli, että työpaikalla alkavat muutosneuvottelut. Hänen verensokerinsa ponnahtivat yhtäkkiä kahteenkymmeneen.
– Tunteet veivät hänet mukanaan. Verensokeri nousi ilman, että hän oli syönyt mitään, Pimiä kertoo.
Tunteiden vuoristorataa
Myös ihanat, positiiviset asiat voivat laukaista taistele tai pakene -reaktion ja saada verensokerin nousemaan.
– Kun esimerkiksi näet jonkun ihmisen, josta tykkäät paljon ja hän katsoo sinua, tunteesi läikähtävät ja aiheuttavat ihan samanlaisen hormonimyrskyn kuin pelottavassa tai stressaavassa tilanteessa, Pimiä havainnollistaa.
Positiiviset asiat voivat saada verensokerin myös laskemaan. Onnellisuuden tunne ja stressin purkautuminen voivat äkisti laskea verensokeria, koska stressihormonien insuliiniresistenssiä nostava vaikutus lakkaa.
Tunteet voivat vaikuttaa verensokeritasoon toisenkin mekanismin kautta. Jos olo on alakuloinen tai masentunut, ei useinkaan tee mieli syödä eikä ylipäätään hoitaa diabetesta niin kuin kuuluisi. Heikentynyt omahoito johtaa herkästi siihen, että verensokerit alkavat heittelehtiä.
– Tällöin on kyse siitä, että jotakin jää tekemättä. Mutta kun elimistössäsi on stressin tai pelon laukaisema taistele tai pakene -tila, niin vaikka hoitaisit diabetestasi miten hyvin tahansa, meininki menee ihan hullunmyllyksi, koska elimistö tekee omiaan, Pimiä kuvailee.
Korjaa pienillä teoilla
Pitäisikö meidän pyrkiä elämään tyynesti ja hillitsemään tunteitamme, jotta verensokeri pysyisi tasaisena? Ei missään nimessä, vastaa Pimiä. Elämään kuuluu koko tunteiden kirjo, eikä kaikkea voi mitenkään hallita.
– Diabeteksen hoidon näkökulmasta olisi kuitenkin hyvä, kun oppisi tunnistamaan omia tunteita ja sitä, miten ne vaikuttavat omaan verensokeritasoon, diabeteslääkäri lisää.
Kun tunnistat, että verensokereiden nousu ei selity syömisellä vaan tunnekuohuilla, voit rauhoittaa kehon hormonimyrskyä syömällä vähän hiilihydraattia ja pistämällä sille insuliinia.
– Kannattaa korjata tilannetta varovaisesti. Elimistö huomaa, että ahaa, glukagonia ei enää tarvita. Näissä tilanteissa pieni määrä hiilihydraattia auttaa paremmin kuin se, että tuuttaa insuliinia, Pimiä huomauttaa.
Tunteiden ja kuormittavien elämäntilanteiden aiheuttamaa verensokerin nousua voi myös korjata laskemalla tietoisesti kehon stressitasoa rauhoittumalla ja rentoutumalla. Esimerkiksi jooga mitä todennäköisimmin parantaa hoitotasapainoa, mutta Pimiä toteaa, että arjen keskellä pienetkin niksit auttavat.
– Kun huomaat, että ahdistut kiireestä ja tekemistä odottavista asioista, sinun kannattaa pitää tauko ja suunnata ajatukset hetkeksi toisaalle esimerkiksi kuuntelemalla mielimusiikkia, tarttumalla kirjaan tai katsomalla lempparisarjan jakso, Pimiä vinkkaa.
Väsymystä, kiukkua, tahmeutta
Tunteet vaikuttavat verensokeriin, mutta myös verensokeri vaikuttaa tunteisiin ja mielialaan. Korkea verensokeri voi aiheuttaa väsymystä ja ajattelun tahmeutta. Pimiä kuvailee tunnetta kuin krapulaksi, josta on leikattu pois pahoinvointi.
– Ei okseta eikä tykyttele, mutta on tylppä, väsynyt olo ja suuta kuivaa.
Pimiällä ei ole antaa tieteellistä selitystä sille, miksi korkea verensokeri vaikuttaa niin kuin vaikuttaa.
– Mutta ajattelen, että korkean verensokerin aiheuttama väsymys on aivojen ja kehon ikivanha reaktio. Kuten monet eläimet myös alkukantainen ihminen on vetäytynyt ruuan jälkeen lepäämään ja sulattelemaan ruokaansa.
Matala verensokeri aiheuttaa usein ärtymystä; nälkäkiukku lienee monelle tuttu. Kun verensokeri laskee entisestään, seuraa hypoglykemia, joka tuntuu sekä fyysisesti että psyykkisesti: tykyttelynä, hikoiluna, ahdistuksena ja sekavuutena.
Hypoglykemian taustalla olevaan mekanismiin liittyy samoja autonomisen hermoston reaktioita kuin taistele tai pakene -tilaan. Kun aivot aistivat matalan verensokerin, ne välittävät autonomiselle hermostolle aktivointipyynnön verensokereiden nostamiseksi.
– Haasteena on, että matalan verensokerin oireet ovat samankaltaisia kuin paniikkihäiriössä. Voi olla vaikea erottaa sitä, pyytääkö elimistö apua vai onko kyseessä paniikkikohtaus, Pimiä sanoo.
Joskus verensokeri seilaa ylös ja alas, mikä saattaa suututtaa ja stressata. Pimiä neuvoo, että tällöin maltti on valttia.
– Asiaa voi yrittää auttaa ottamalla ateriainsuliinin hyvissä ajoin ennen ateriaa ja huomioimalla siinä yhteydessä mahdollinen korkea verensokeri. Vastaavasti kannattaa välttää lisäkorjauksia seuraavien 2–3 tunnin aikana.
Kiitä kaikesta hyvästä
Myös diabeteksen hoito voi ahdistaa tai stressata ja nostaa näin verensokereita. Pimiän viesti on armollisuus.
Hän on havainnut, että diabetesta sairastavat kritisoivat hyvin herkästi omia mittaustuloksiaan ja näkevät vain sen, mikä kaikki on pielessä.
– Lumihiutaleet ovat täydellisiä, ihmiset eivät. Pitäisi antaa itselle kiitosta pienistä askelista – siitä, että on vaikkapa pistänyt insuliinia aina aamuisin ja jaksanut katsoa verensokerit kaksi kertaa päivässä. Pitäisi lähteä siitä, mitä hyvää minussa on. Tästä tunnetilasta seuraa positiivinen kierre, joka johtaa siihen, että jaksaa hoitaa itseään paremmin ja verensokerit löytävät tasapainon.
Pimiä tunnistaa myös ilmiön, jossa sensorointi ja verensokereiden jatkuva seuraaminen ahdistavat. Sensorista tulevat hälytykset aiheuttavat keskeytyksiä päivin ja öin. Vaikka laitteiden on tarkoitus turvata hoitotasapainoa, ne voivat keikauttaa keinun toiseen suuntaan, ja jaksaminen romahtaa.
– On hyvä pohtia sitä, auttaako vai ahdistaako tämä laite minua. Laitteen asetuksia voi höllätä niin, että pienet verensokerinnousut eivät hälytä, mutta niin, että ollaan kuitenkin turvallisilla vesillä.
Pimiä perää armollisuutta myös hoitohenkilökunnalta. Lääkärit ja hoitajat ovat osaltaan vastuussa siitä, kun hoidettava ahdistuu.
– Esimerkiksi aiemmin oli paljon pelottelua tyyliin, jos et tee sitä tai tätä, et näe 50-vuotispäivääsi. Edelleenkin monet terveydenhuollon ammattilaiset korostavat diabeteksen hoidon valtakunnallisia tavoitteita, kun sen sijaan pitäisi mieltää hoito yksilöllisesti ja asettaa pieniä välitavoitteita, Pimiä harmittelee.