Sosiaaliturva toimii huonosti, jos sitä ei osata tai kehdata hakea
Laura Tuominen-Lozic
Sosiaaliturvan alikäyttö on Suomessa laaja ja rakenteellinen ongelma. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen ei hae etuutta, vaikka hänellä olisi siihen oikeus. Syitä ovat esimerkiksi tiedon puute, järjestelmän koettu monimutkaisuus, hakemisen vaivalloisuus sekä häpeä tai leimautumisen pelko.
Alikäyttö ei ole toivottava tilanne eikä vain yksilön ongelma. Siitä seuraa kohtuuttomia tilanteita ja turhaa arjen hankaluutta, menetettyjä tilaisuuksia ja syrjäytymistä sekä turvattomuutta. Nämä ovat raskaita asioita yksilölle ja kalliita yhteiskunnalle. Erityisen usein etuuksia jää hakematta juuri niiltä, jotka niitä eniten tarvitsisivat: pienituloisilta, yksinasuvilta, iäkkäiltä ja muilta haavoittuvassa asemassa olevilta.
Joissakin etuuksissa alikäyttö on suurta. Esimerkiksi toimeentulotukea ei hae arviolta 20–50 prosenttia siihen oikeutetuista, ja joidenkin arvioiden mukaan jopa yli puolet jää tuen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa satojen miljoonien eurojen käyttämättä jääviä etuuksia.
Oikea ja ajantasainen tieto sosiaaliturvasta voi keventää sekä taloudellista että henkistä kuormaa. Diabetesliitto julkaisee vuosittain Diabetesta sairastavan sosiaaliturvaoppaan, joka kokoaa yhteen pitkäaikaissairaiden keskeiset tukimuodot: Kelan etuudet, kuntoutuksen, lääkekorvaukset, hoitotarvikkeet sekä potilaan oikeudet. Oppaassa on huomioitu erilaisia elämäntilanteita.
Terveyssosiaalityö parantaa hoidon vaikuttavuutta
Terveyssosiaalityö on tärkeä osa pitkäaikaissairaan palveluja. Se tarkoittaa sosiaalityötä terveydenhuollossa, kuten sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Siinä huomioidaan ihmisen talous, perhesuhteet, asumisolot ja työ sekä toimeentulo terveyteen ja sairauteen vaikuttavina tekijöinä. Terveyssosiaalityöntekijä auttaa etuuksien hakemisessa, arjen järjestelyissä, palveluihin ohjautumisessa ja kriisitilanteissa sekä tukee myös sairastuneen läheisiä.
Viime vuosina terveyssosiaalityön asema on kuitenkin heikentynyt Suomessa. Useilla hyvinvointialueilla resursseja on vähennetty, työntekijöitä siirretty pois potilastyöstä ja palveluja kavennettu erikoisalakohtaiseksi, kuten vain psykiatrisen hoidon yhteyteen.
Samaan aikaan sosiaaliturva muuttuu nopeasti, ja moni kokee sen vaikeasti hahmotettavaksi. On selvitetty, että lähes puolet Kelan asiakkaista tarvitsee apua etuuden hakemiseen tai päätöksen ymmärtämiseen. Järjestelmä ei toimi, jos ihmiset eivät osaa käyttää sitä tai pääse sen piiriin.
Terveyssosiaalityön tutkimus korostaa, että sosiaalityö parantaa hoidon vaikuttavuutta varmistamalla, että potilas saa tarvitsemansa sosiaaliset palvelut ja tuen osana hoitoprosessia. Lääkärin työn vaikuttavuus siis heikkenee, kun terveyssosiaalityöstä säästetään. Määrätty lääke ei auta, jos sitä ei ole varaa hankkia, eikä elintapamuutos onnistu, jos elämä on vain taloudellista selviytymiskamppailua. Suomessa noin joka neljäs reseptilääkkeiden käyttäjä on jättänyt lääkkeitä ostamatta taloudellisista syistä.
Hyödynnä sosiaaliturvaoppaan tieto
Diabetesta sairastaville tärkeitä sosiaaliturvan tarjoamia etuuksia lääkkeiden ja hoitovälineiden lisäksi ovat muun muassa Kelan vammaistuet, kuntoutuksen eri vaihtoehdot ja omaishoidon tuki. Tiesitkö esimerkiksi näistä:
Vammaiskortti – se kannattaa hakea diabetesta sairastaville lapsille, Kelan vammaisetuuksien saajille ja esimerkiksi omaishoidettaville. A- eli avustajamerkinnällä varustettu kortti kertoo, että henkilö tarvitsee tuekseen avustajan tai tukihenkilön (kuten läheisensä) esimerkiksi matkustaessaan, asioidessaan tai osallistuessaan tapahtumiin.
Eläkettä saavan hoitotuki – kannattaa hakea, jos olet kokoaikaisesti eläkkeellä, sairaudet heikentävät pysyvästi toimintakykyäsi ja tarvitset apua, ohjausta tai valvontaa viikoittain tai päivittäin henkilökohtaisissa arjen toimissasi, kuten pukeutumisessa, ruokailussa, peseytymisessä tai lääkehoidossa. Dialyysihoidossa olevat saavat vähintään perustukea.
Diabetes-lehden lukija, voit ladata Diabetesta sairastavan sosiaaliturvaoppaan maksutta itsesi tai läheisesi käyttöön Diabetesliiton verkkosivuilta tästä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Laura Tuominen-Lozic
sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Diabetesliitto