Onko kellään tarjota valoisampaa tulevaisuutta pitkäaikaissairaille?
Laura Tuominen-Lozic
Kuinka monta momenttia on valtion budjetissa? Tätä olen miettinyt, kun leikkausten kohteiksi kerta toisensa jälkeen joutuvat ihmisten arjen tärkeimmät asiat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ihmisarvoista elämää turvaavat etuudet. Valtion budjetissa on satoja erilaisia pääluokkia, lukuja ja momentteja. Eikö todella löydy säästettävää muualta?
Potilasjärjestöt kanavoivat kohderyhmänsä ja terveyspalveluja käyttävien ääntä. Emme halua vain osoitella virheitä, vaan tarjota ratkaisuja, jotka mielestämme auttavat ihmisiä voimaan paremmin ja pärjäämään arjessa sairautensa kanssa.
Vaikuttamista haastaa se, että keskustelu tulee käydä kulloinkin hyväksytyn argumentaatiokehyksen sisällä. Nyt se kehys on niukkuus. Parannusehdotukset kuitataan helposti toiveiden tynnyriksi. Vai leikkaatteko mieluummin puolustuksesta?
Seuraavalle hallitukselle uumoillaan jo vähintään 8–11 miljardin sopeutustarvetta. Eduskuntapuolueet sopivat miljardien sopeutuksesta ensi vaalikaudelle velkajarrulla, joka pistää seuraavan hallituksen sopeuttamaan vuosittain riippumatta hallituspohjasta.
Kun valmistellaan eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaa, onko kellään tarjota vaihtoehtoa leikkauksille? Onko tarjota toivoa pitkäaikaissairaille?
Sillä sitä nyt kipeästi tarvittaisiin. Tutkimusten mukaan suomalaisten ehdoton enemmistö pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon. Kuitenkin suomalaisten luottamus sote-palveluihin on romahtanut.
Vuonna 2024 vain noin puolet luotti terveyspalveluihin ja vielä harvempi sosiaalipalveluihin. Asennetutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö pelkää julkisen terveydenhuollon romahtamista. Yleisemmin vain viidesosa ajattelee, että Suomi kulkee oikeaan suuntaan. Selvästi alle puolet suhtautuu maamme tulevaisuuteen optimistisesti. Nämä luvut ovat seurauksia, eivät syitä.
Esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu reippaasti. Ulosottoon päätyi viime vuonna yli puoli miljoonaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Kun poliklinikkakäynnin hinta vuonna 2023 oli 46 euroa, maksaa se nyt 71,30 euroa. Nämä ovat palveluja, joihin pitkäaikaissairailla pitäisi aina olla varaa.
Potilasjärjestön on toimittava puoluepolitiikan yläpuolella. Meille ei ole väliä, kuka on vallassa – haluamme tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa jäsentemme ja kohderyhmämme hyväksi. Diabetesliittoa ei ole ilman diabetesta sairastavia. Ryhmä on moninainen, mutta yksi asia yhdistää: he tarvitsevat terveydenhuoltoa. Jos sitä heikennetään, me älähdämme.
Kun yhteiskunta polarisoituu, ja tuloerot ja hyvinvointierot kasvavat, eriytyy myös diabetesta sairastavien arki. Onko diabetesyhteisö riittävän yhtenäinen yhteisen viestin taakse? Kokeeko yhden puolueen kannattaja sanomamme etäiseksi, jos toisen kannattaja kokee sen omakseen?
Potilasjärjestönä emme voi kovin pahasti mennä pieleen sosiaali- ja terveyspalveluita puolustaessamme. Tahdomme yhdenvertaista ja vaikuttavaa hoitoa diabetesta sairastaville sekä toimivia arkiympäristöjä, joissa terveyttä edistävät valinnat ovat helppoja ja edullisia. Niistä riittää tavoitetta seuraavaan hallitusohjelmaan monelle toimialalle.
Olemme valmistelleet eduskuntavaali – ja hallitusohjelmatavoitteemme ensi kaudelle, ja ne ovat ihan aidot potilasjärjestön tavoitteet. Diabetesyhdistykset ja diabetesta sairastavat kutsutaan lämpimästi mukaan vaikuttamaan. Puoluekannasta riippumatta.
Laura Tuominen-Lozic, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Diabetesliitto
Diabetes yleistyy nopeasti ja koskettaa jokaista. Keinot parempaan ehkäisemiseen ja hoitoon ovat jo olemassa. Ne on otettava käyttöön. Diabetesliitto tavoittelee Suomeen diabetesohjelmaa, joka vahvistaisi kansanterveyttä ja kansantaloutta.
Tutustu Diabetesliiton hallitusohjelmatavoitteisiin tästä.