Kansanterveyttä etänä – onnistunut ratkaisu sopivasti annosteltuna
Hanna Salminen
Riikka Nurmi
SuomiAreenan keskustelussa tähdennettiin, että palveluiden käyttäjät ja heitä edustavat järjestöt on tärkeää ottaa mukaan digitaalisten terveyspalveluiden kehittämiseen.
Tarttumattomat-verkoston järjestämä keskustelu digitaalisista terveyspalveluista veti katsomon hyvin täyteen SuomiAreenan ensimmäisessä keskustelupäivässä tiistaina 23.6.2026. Kansanterveysjärjestöjä keskustelussa edusti Diabetesliiton toiminnanjohtaja Juha Viertola, terveystaloustiedettä professori Mika Kortelainen, päättäjiä vihreiden varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi ja pitkäaikaissairauksia sairastavia Hengitysliiton kokemustoimija Heli Salo.
Toimittaja Riitta Väkeväisen johdattelemina keskustelijat etsivät yhdessä ratkaisuehdotuksia, joilla kansalaisten luottamusta terveys- ja sosiaalipalvelujen saantiin voidaan parantaa. Keskustelu soljui sujuvasti eteenpäin jokaisen tuodessa omalta osaltaan rakentavia huomioita ydinkysymyksiin, ovatko digipalvelut saavutettavia ja turvallisia ja osataanko niitä käyttää.
Liian usein digi- ja kasvokkain tarjottavat palvelut asetetaan toistensa vastakohdiksi. Parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan. Miten mainiota olisikaan, jos voisimme jokainen valita ne asiat, jotka haluaisimme hoitaa digissä ja ne, jotka haluaisimme hoitaa kasvokkain. Ja onhan toki digissäkin mahdollisuus kasvokkain kohtaamiseen.
Digipalveluiden suurimman vahvuuden keskustelijat näkivät niiden nopeudessa. Vastaanottokäynnille päästäkseen on jonotettava viikkoja tai kuukausia, mutta chat- tai muun digivastaanottoajan voi saada jo vuorokauden sisällä. Digissä houkuttaa myös saatavilla olevien seuranta- ja mittaripalveluiden helppous. Osalla sairastavista terveyspalvelut ovat kaukana tai oma sairaudentila tekee etävastaanottotapaamisesta paremmin soveltuvan vaihtoehdon.
Käyttäjät mukaan kehittämistyöhön
Digipalveluiden sujuva käyttö ei tutkitusti ole iästä kiinni. Valitettavan usein palveluntarjoajilta unohtuu antaa riittävää tukea ja käytönohjausta järjestelmän omaksumiseen. Joskus tieto digipalvelun olemassaolostakaan ei tavoita mahdollisia käyttäjiä.
Joillakin sairastavilla on tukenaan osaavia läheisiä, jotka auttavat. Osa löytää tarvitsemansa tiedon ja tuen järjestöjen asiantuntijoilta tai vertaistuen piiristä. Keskustelijat painottivat siksi päättäjien ja palveluntarjoajien vastuuta järjestää myös vaihtoehtoisia toimintamalleja digiratkaisujen lisäksi.
Tehtävää on myös järjestelmissä itsessään, ne eivät aina riittävästi siirrä tietoa paikasta toiseen tai ole yksinkertaisia käyttää. Keskustelussa muistutettiin usein, kuinka tärkeää on ottaa palveluiden käyttäjät ja heitä edustavat järjestöt mukaan kehittämistyöhön alusta alkaen.
Mikään digijärjestelmä ei auta hoidon eikä omahoidon onnistumisessa, jos käyttäjät eivät löydä sieltä itselleen soveltuvia vaihtoehtoja ja valitsevat sattumanvaraisesti jotain päästäkseen eteenpäin.
Luottamus rakentuu klikkaus kerrallaan
Kannattaa muistaa, ettei yksi ratkaisu sovellu kaikkiin tilanteisiin. Tuskin löytyy ihmistä, joka haluaisi lukea diagnoositietonsa ensimmäisenä sähköisestä järjestelmästä. Mitä uudempi, herkempi tai vaikeampi asia, sitä varmemmin se pitää edelleen tulla kasvokkain kerrottuna, ihmiseltä ihmiselle riittävän ajan kanssa. Jokaisella on oikeus tulla kunnioittavasti kohdelluksi, kuulla itseään ja terveyttään koskevat asiat ja esittää omat kysymyksensä.
Digipalvelut ovat tulleet jäädäkseen perinteisten terveyspalveluiden rinnalle. Mitä enemmän niitä käytämme eri elämänpiireissä, sitä enemmän niihin totumme. Tulevaisuus näyttää, miten palvelut ja niiden käyttäjät kehittyvät. Luottamus rakentuu onnistunut viesti ja klikkaus kerrallaan.
Tarttumattomat-verkoston muodostavat Diabetesliitto, Lääkäriseura Duodecim, Filha, Hengitysliitto, Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt. Keskustelun tallenteen voit katsoa MTV Katsomossa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).