Diabetes arjessa -kyselyt: Arki on hyvää, mutta diabetes kuormittaa yhä useampaa
Reetta Korkki
Canva
Diabetesta sairastavat läheisineen ovat vastanneet Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyyn joka toinen vuosi vuodesta 2020 lähtien. Kyselyjen tuloksia on nyt mahdollista tarkastella useamman vuoden ajanjaksolta ja katsoa, onko mikään muuttunut. Tätä arvokasta tietoa voidaan peilata muihinkin asioihin, kuten esimerkiksi muutoksiin diabeteksen hoidossa tai yhteiskunnassa yleisemmin.
Kyselyvastausten perusteella tiedämme, että diabetesta sairastavat ja heidän läheisensä elävät pääosin hyvää arkea. Onnistunut arki vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä sekä sinnikkyyttä hoitaa itseään.
Tyypin 1 diabeteksen omahoito edellyttää jatkuvaa huomiota, tarkkuutta ja säännöllisyyttä. Tyypin 2 diabetesta sairastavia kuormittavat monesti myös muut fyysiset vaivat ja sairaudet, mikä näkyy haasteina myös diabeteksen hoidossa. Diabetesta sairastavien lasten perheissä erityisesti jaksaminen ja yöunet ovat koetuksella, ja osa vanhemmista kokee jäävänsä yksin lapsen kanssa.
Kun tarkastelemme kyselyvastauksia vuodesta 2020 alkaen, näemme, että arjessa jaksaminen on näinä vuosina pysynyt suhteellisen samalla tasolla. Diabetestyyppiin katsomatta noin 80 prosenttia kyselyihin vastanneista kertoo arjessa jaksamisensa olevan melko hyvää tai hyvää.
Tyypin 1 diabetesta sairastavista suurin osa kokee diabeteksen vaikuttavan arjessa jaksamiseen. Vuonna 2020 vastanneista 82 prosenttia kertoi diabeteksen vaikuttavan siihen vähintään jonkin verran, neljä vuotta myöhemmin 87 prosenttia.
Tyypin 2 diabetesta sairastavilla muutos on hieman suurempi. Vuonna 2020 heistä 66 prosenttia kertoi diabeteksen vaikuttavan arjessa jaksamiseen vähintään jonkin verran, vuonna 2024 jo 74 prosenttia vastanneista kertoi näin.
Hoitoon pääsy ja hoitopaikasta saatu tuki on osalla tyypin 2 diabetesta sairastavista selvästi puutteellista, mikä lisää epätietoisuutta hoidon onnistumisesta. Tämä saattaa helposti näkyä kuormituksen lisääntymisenä sekä heikentyneenä jaksamisena diabeteksen kanssa.
Moni kokee hoitoväsymystä
Hoitoväsymyksen kokeminen on tyypin 1 diabetesta sairastavilla pysynyt kyselyajankohtina melko samalla tasolla. Keskimäärin 80 prosenttia heistä kertoo kokeneensa hoitoväsymystä.
Perheissä hoitoväsymystä kokeneiden määrä on kasvussa: vuoden 2024 kyselyn mukaan jo 87 prosenttia diabetesta sairastavien lasten ja nuorten vanhemmista on kokenut hoitoväsymystä, kun vuonna 2020 heitä oli 74 prosenttia vastanneista.
Vaikka tyypin 2 diabetesta sairastavista pienempi osa kokee hoitoväsymystä, on huomionarvoista, että heidän määränsä on noussut 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2020.
Diabeteksen hoidon teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia, mutta valitettavasti se ei näy parantuneina tuloksina, kun tarkastelemme hoitoväsymystä tai diabeteksen vaikutusta arkeen. On aiheellista pohtia, aiheuttavatko hoitovälineet osaltaan lisää ahdistusta ja jaksamisen kuormaa: kyselyjen avovastauksista piirtyy kuva, että diabeteksen hoitovälineet tuovat helpotuksen lisäksi mukanaan myös monenlaisia haasteita.
Vastaa vuoden 2026 kyselyyn
Vuosittain tehtävien kyselyjen painoarvo Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten vaikuttamistyössä on merkittävä. Kiitos suuren vastaajamäärän.
Diabetes arjessa 2026 -kysely on nyt avoinna vastattavaksi Diabetesliiton verkkosivuilla. Toivottavasti tuhannet diabetesta sairastavat ja läheiset käyttävät hetken aikaansa kyselyn parissa tänäkin vuonna. Yhdessä saamme diabetesta sairastavien äänen kuuluviin!
Tutustu aiempien kyselyiden raportteihin tästä(avautuu uuteen ikkunaan)