Diabeteksesta tarvitaan lisää tutkittua tietoa
Tutkimus on tuottanut paljon tietoa diabeteksen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä ja mekanismeista. Tarvitsemme kuitenkin lisää tietoa, sillä täydellinen ymmärrys diabeteksen syntyyn vaikuttavista tekijöistä on vielä saavuttamatta.
Diabeteksen kehittymisen taustalla ovat nykytiedon perusteella muun muassa geneettiset, ympäristölliset ja elämäntapatekijät sekä niiden välinen monimutkainen vuorovaikutus.
Tyypin 1 diabetes johtuu autoimmuunireaktiosta. Tyypin 2 diabeteksen kehittyminen puolestaan liitetään insuliiniresistenssiin. Geneettiset tekijät eli perimämme vaikuttaa taustalla, mutta myös ympäristötekijöillä, kuten virusinfektioilla, lihavuudella, vähäisellä liikunnalla ja epäterveellisillä ruokailutottumuksilla on rooli taudin puhkeamisessa.
Diabeteksen ymmärtäminen ja sen hoidot ovat kehittyneet harppauksilla viimeisten vuosikymmenien aikana. Merkittävä edistysaskel tapahtui 1800-luvulla, kun tunnistettiin haiman rooli diabeteksessa. Vuonna 1869 haimasta löydettiin saarekkeita, jotka myöhemmin nimettiin Langerhansin saarekkeiksi, ja 1890-luvulla niiden havaittiin erittävän insuliinia.
Diabeteksen hoito mullistui insuliinin keksimisen myötä vuonna 1921, kun lääkärit onnistuivat eristämään insuliinia ja osoittivat sen alentavan tehokkaasti verensokeria. Insuliinihoidon kehittäminen on edelleen yksi tärkeimmistä läpimurroista diabeteksen hoidossa.
Myös Suomessa on tehty useita kiinnostavia diabetesta koskevia tutkimuksia: esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisemistä tutkiva DIPP-tutkimus ja laaja FINNDIANE-hanke sekä tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimus DPS. Yksi kiinnostavista nykytutkimuksista on Finngenious, joka on keskittynyt ymmärtämään geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sairauksien kehittymiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa uusia geneettisiä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa yksilön muun muassa diabetekselle.
Diabeteksen hallinnassa modernilla terveysteknologialla on kasvava merkitys. Uudet innovaatiot ja tuotekehitys nojaavat vahvasti tieteelliseen tietoon. Verensokerin seuranta ja insuliinipumput ovat kehittyneet merkittävästi helpottaen diabetesta sairastavien elämää ja parantaen verensokerin hallintaa.
Vaikka diabeteksen hoidossa on tapahtunut lukuisia kehitysaskeleita, tutkimus jatkuu edelleen. Jatkuva tutkimus auttaa kehittämään tehokkaampia ehkäisy- ja hoitomuotoja diabeteksen torjumiseksi. Tyypin 1 diabeteksen läpimurto olisi taudin puhkeamisen estäminen ja tyypin 2 diabeteksen läpimurto hoidon kehittyminen yhä yksilöllisemmäksi ja tehokkaammaksi.
Riikka Nurmi
Diabetes-lehden päätoimittaja, Diabetesliiton mediajohtaja
Aikaisemmat pääkirjoitukset:
2024
Riikka Nurmi
- Hyvinvointi rakentuu meissä jokaisessa ja meissä yhteisesti
- Suomella on kirittävää terveysteknologian käytössä
2023
Riikka Nurmi
- Tukea ja hoitoa saa tai ei saa – riippuu asuinpaikastasi
- Maailman diabetespäivänä kysymme: Kuuleeko hyvinvointialue?
- Diabetes yleistyy edelleen – Suomella on näytön paikka
- Pitkää ikää ja hyvää elämää
- Herkkä lääkehoito – siivenisku muuttaa asioita maapallon toisella laidalla
Riikka Nurmi ja Juha Viertola
2022
Enna Bierganns
Reetta Korkki
Sari Koski
Elina Pimiä
Tuulikki Salminen ja Tanja Kulmala
2021
Marianne Pelto
Anneli Jylhä
Sari Koski
Juha Viertola
Ella Manninen
2020
Janne Juvakka
- Unesta terveyttä ja hyvinvointia
- Työelämän terveystalkoot
- Väestön ikääntyminen – kansanterveystyön menestystarina
- Kehitys kehittyy
- Syyllistämättä parempi
Jussi Nousiainen
2019
Jussi Nousiainen
Janne Juvakka
Laura Manninen
2018
Laura Manninen
- Haaveissa siintää yhdenvertaisuus
- Meidän kaikkien juhlapäivä
- Syyllisyys on huono kumppani
- Liikunta on ihanaa ja kamalaa
- Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia
- Kohti yksilöllisyyttä
2017
Laura Manninen
- Diabetesbarometri 2017: Huoli riittävästä hoidosta kasvussa
- Inhimillisiä haaveita
- Kummat ensin, hyvät vai huonot uutiset?
- Syömisen iloa!
- Mitä sinä haaveilet?
- Aurinko nousee lännestä?
2016
Laura Manninen