Tyypin 1 diabeteksen älyinsuliinipumppuhoito on kustannusvaikuttavaa pitkällä aikavälillä
Heta-Leena Vallivaara, Hanna Leppänen, Reeta Rintamäki
Shutterstock
Ensimmäinen Suomessa tehty älyinsuliinipumppuhoidon kustannusvaikuttavuutta selvittänyt tutkimus vertaili älyinsuliinipumppuhoitoa manuaalisen insuliinipumpun ja jatkuvan glukoosiseurannan yhdistelmään. Kirjoittajat olivat mukana Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa, jonka tulokset julkistettiin kesällä 2025.
Tyypin 1 diabeteksen hoito on kehittynyt viime vuosina nopeasti, ja se perustuu enenevässä määrin moderniin teknologiaan, kuten insuliinipumppuihin ja jatkuvaan glukoosisensorointiin.
Merkittävä askel kehityksessä ovat älyinsuliinipumput, joiden ansiosta insuliinin annostelu on joustavampaa ja tarkempaa kuin perinteisemmillä pumpuilla tai monipistoshoidolla. Tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että älyinsuliinipumppuhoidolla saavutetaan parempi diabeteksen hoitotasapaino ja hoito helpottuu (2–4), mikä vahvistaa kliinistä kokemusta älyinsuliinipumppuhoidon tuloksista.
Älyinsuliinipumppu eli hybridipumppu annostelee lyhytvaikutteista insuliinia algoritmin ohjaamana. Algoritmi säätelee perusannostelun eli basaali-insuliinin määrää automaattisesti. Jotta algoritmi voi reagoida glukoositasoihin oikein, se tarvitsee rinnalleen jatkuvan glukoosisensoroinnin.
Glukoosisensorista siirtyy pumpulle tieto kudosglukoosin tasosta ja trendistä noin viiden minuutin välein. Algoritmi määrittää tarvittavan insuliiniannoksen näiden tietojen perusteella.
Älypumppu ei kuitenkaan ole kokonaan automatisoitu, vaan pumppua käyttävän on arvioitava nauttimansa aterian hiilihydraatit, joiden perusteella pumppu ehdottaa aterialle annosteltavaa insuliinimäärää.
Älypumppua voidaan käyttää myös manuaalitilassa, jolloin se toimii perinteisen insuliinipumpun tavoin eli insuliinia annostellaan ennalta määritetyn tason mukaisesti (basaali-ohjelma) (5).
Tavoitteena tehokas hoito
Kannustavista tutkimustuloksista huolimatta älyinsuliinipumppujen käyttöönotossa on Suomessa ollut rajoituksia muun muassa kustannussyistä: älyinsuliinipumppujen hintaa on usein pidetty liian korkeana, ja osassa hyvinvointialueita kriteerit pumpun aloittamiselle ovat olleet tiukat.
Insuliinipumppujen käyttö on kaiken kaikkiaan ollut Suomessa verrattain vähäistä. Diabetesliiton vuonna 2022 tekemässä selvityksessä ilmeni, että vain noin 12 prosentilla tyypin 1 diabetesta sairastavista aikuisista oli insuliinipumppuhoito, mikä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, Kanadassa tai Englannissa (6).
Nykyisessä tiukassa taloustilanteessa kustannusvaikuttavuuden osoittaminen korostuu yhtenä hoitomuodon valinnan kriteerinä. Kustannusvaikuttavalla hoidolla resurssien käyttö on tehokasta: investoinnit kohdistuvat hoitoon, joka tuottaa mahdollisimman tehokkaita tuloksia kustannusraamin puitteissa.
Kustannus-vaikuttavuustutkimuksessa hoidon vaikuttavuuden mittarina käytetään usein laatupainotettuja elinvuosia (QALY; quality-adjusted life year) ja kustannusvaikuttavuuden mittarina inkrementaalista kustannusvaikuttavuussuhdetta (ICER; incremental cost-effectiveness ratio).
QALY on yhdistelmämittari, joka kuvaa saavutettujen terveiden elinvuosien määrää: yksi QALY tarkoittaa yhtä täysin tervettä elinvuotta. Sen käyttö mahdollistaa sairauksien hoitomuotojen ja saavutettujen hyötyjen vertailun.
ICER kuvaa tutkimuskohteena olevalla hoidolla saavutetun lisähyödyn hintaa verrattuna vaihtoehtoiseen hoitoon. Esimerkiksi, kun vaikuttavuuden mittarina käytetään QALY:a, kertoo ICER, kuinka paljon yksi saavutettu QALY maksaa (7).
Taloudellisessa päätöksenteossa ICER:a voidaan verrata yleisesti hyväksyttävänä pidettyyn maksuhalukkuuteen (WTP).
Mikä on kannattavaa?
Älyinsuliinipumppujen muita hoitomuotoja korkeampi lähtöhinta on jarruttanut niiden käyttöä diabeteksen hoidossa. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko älypumppujen käyttö kustannusvaikuttavaa pitkällä aikavälillä. Tutkimus tehtiin rekisteritutkimuksena KYS:n lasten ja aikuisten diabetespoliklinikoilla. Kustannusvaikuttavuuden lisäksi arvioitiin hoidon vaikutusta laatupainotettujen elinvuosien määrään.
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 336 tyypin 1 diabetesta sairastavaa aikuista ja lasta. Tutkittavien hoitomuoto oli joko älyinsuliinipumppu tai manuaalisen insuliinipumpun ja glukoosisensorin yhdistelmä. Tutkittujen keski-ikä oli 26,7 vuotta (SD 15.9) ja 25,6 prosenttia tutkituista oli alle 16-vuotiaita lapsia.
Tutkimuksessa vertailtiin älyinsuliinipumppua käyttäviä (N=263) ja manuaalisen pumpun ja erillisen sensorin yhdistelmää käyttäviä (N=73) potilaita. Kliiniset tiedot, kuten glykoituneen hemoglobiinin (HbA1c) muutokset ja akuuttien komplikaatioiden määrä, kerättiin potilastietojärjestelmästä 12 kuukauden ajalta pumppuhoidon aloituksesta.
Tulosten analysointiin käytettiin diabeteksen kustannusvaikuttavuutta ja pitkän aikavälin hoitotuloksia mallintavaa analysointiohjelmaa (IQVIA Core Diabetes Model). Ohjelmaan syötettiin sekä kerätyt kliiniset tiedot että aiemmin julkaistuista tutkimuksista koottuja tietoja muun muassa diabeteksen hoitokustannuksista.
Laatupainotetut elinvuodet lisääntyvät
Tutkimustulosten perusteella älyinsuliinipumppuhoito on kustannusvaikuttava tyypin 1 diabeteksen hoitomuoto Suomessa. Sen kustannukset olivat noin 11 180 euroa jokaista laatupainotettua elinvuotta kohden, mikä on selvästi alle Euroopassa yleisesti hyväksytyn maksuhalukkuusrajan, joka on 50 000 euroa laatupainotettua elinvuotta kohden.
Älyinsuliinipumpun käyttö lisäsi laatupainotettuja elinvuosia keskimäärin 2,3 vuotta vertailuryhmään verrattuna. Lisäksi se yhdistyi vähentyneisiin pitkän aikavälin komplikaatioihin.
Vaikka älypumpun elinikäiset suorat kustannukset arvioitiin suuremmiksi kuin manuaalisen pumpun ja erillisen sensorin yhdistelmän, tuottaa komplikaatioista aiheutuvien kustannusten merkittävä väheneminen kokonaiskustannushyödyn.
Tavoitteena parempi terveys
Nyt tehty tutkimus on ensimmäinen suomalainen tutkimus älyinsuliinipumppujen kustannusvaikuttavuudesta tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Sen tulokset ovat samankaltaisia kuin ulkomaisissa vastaavissa tutkimuksissa, joissa on osoitettu älyinsuliinipumppuhoidon olevan kustannusvaikuttava hoitomuoto pitkällä aikavälillä verrattuna joko manuaalisen pumpun tai monipistoshoidon ja glukoosisensorin yhdistelmään (8, 9).
Tutkimustulos tukee vahvasti älypumppujen käyttöä Suomessa sekä lapsi- että aikuispotilailla. Tulosten mukaan älyinsuliinipumppuhoito paitsi vähentää mikrovaskulaarikomplikaatioiden määrää ja niiden riskiä, myös konkreettisesti parantaa potilaiden elämänlaatua, mikä on hoitosuosituksissa nostettu yhdeksi tavoitteeksi (10).
Tässä tutkimuksessa älyinsuliinipumput paransivat merkittävästi verensokeritasapainoa potilailla. Jotta hoito olisi kustannusvaikuttavaa, tulee hoitotasapainon parantua älyinsuliinipumpun käytön myötä.
Tutkimusnäytön perusteella älyinsuliinipumpun käyttämättömyyttä ei enää tulisi perustella korkeammilla kustannuksilla. Sen sijaan tehtäessä päätöksiä resurssien kohdentamisesta tulisi huomioida pidemmän aikavälin kustannusvaikuttavuus.
Diabeteksen hoitoon käytettävä raha tulisi nähdä diabetesta sairastavien parempaan terveyteen tähtäävänä investointina, jolla saavutetaan valtakunnallisesti laadukas ja taloudellisesti kestävä diabeteksen hoito tulevaisuudessa.
Kirjoittajat
Heta-Leena Vallivaara
hetava@student.uef.fi
Hanna Leppänen
LL, endokrinologiaan erikoistuva lääkäri wndokrinologian ja kliinisen ravitsemustieteen poliklinikka, Kuopion yliopistollinen sairaala KYS
hanna.leppanen@pshyvinvointialue.fi
Reeta Rintamäki
LT, endokrinologian erikoislääkäri, ylilääkäri endokrinologian ja kliinisen ravitsemustieteen poliklinikka, Kuopion yliopistollinen sairaala KYS
reeta.rintamaki@pshyvinvointialue.fi
Kirjallisuus
1. Vallivaara H-L, Leppänen HA, Mustonen J, Saari A, ym. Long-term health economic evaluation of automated insulin delivery system compared with continuous subcutaneous insulin infusion pumps and CGM in a real-world setting in Finnish paediatric and adult individuals with type 1 diabetes. Diabetes Obes Metab. 2025; 27(9): 4793-4801. doi:10.1111/dom.16520
2. Brown SA, Kovatchev BP, Raghinaru D, ym. Six-Month Randomized, Multicenter Trial of Closed-Loop Control in Type 1 Diabetes. N Engl J Med. 2019;381(18):1707-1717. doi:10.1056/ NEJMoa1907863
3. Godoi A, Reis Marques I, Padrão EMH, ym. Glucose control and psychosocial outcomes with use of automated insulin delivery for 12 to 96 weeks in type 1 diabetes: a meta-analysis of randomised controlled trials. Diabetol Metab Syndr 15, 190 (2023). https:// doi.org/10.1186/s13098-023-01144-4
4. Breton MD, Kanapka LG, Beck RW, ym. A Randomized Trial of Closed-Loop Control in Children with Type 1 Diabetes. N Engl J Med. 2020;383(9):836-845. doi:10.1056/NEJMoa2004736
5. Ware J, Hovorka R. Closed-loop insulin delivery: update on the state of the field and emerging technologies. Expert Rev Med Devices. 2022;27:1–7. https://doi.org/10.1080/17434440.202 2.2142556.
6. Palonen V, Koski S. Hoitotarvikeselvitys 2022: Insuliinipumppuhoito. Suomen Diabetesliitto ry; 2023. Viitattu 29.9.2025 (https://diabetes.fi/wp-content/uploads/p4-migraatio/ Tiedostot/Diabetesliitto/Ajankohtaista/2023/Hoitotarvikeselvitys_ insuliinipumput_Diabetesliitto_2022.pdf)
7. Palko. Palkon sanasto. Viitattu 29.9.2025 (https:// palveluvalikoima.fi/palkon-sanasto)
8. Jendle J, Buompensiere MI, Holm AL, ym. The Cost-Effectiveness of an Advanced Hybrid Closed-Loop System in People with Type 1 Diabetes: a Health Economic Analysis in Sweden. Diabetes Ther. 2021;12(11):2977-2991. doi:10.1007/s13300-021-01157-0
9. Roze S, Buompensiere MI, Ozdemir Z, ym. Cost-effectiveness of a novel hybrid closed-loop system compared with continuous subcutaneous insulin infusion in people with type 1 diabetes in the UK. J Med Econ. 2021;24(1):883-890. doi:10.1080/136969 98.2021.1939706
10. Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022. Viitattu 29.9.2025. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi