Siirry sisältöön
Liity jäseneksi D-kauppa Diabetes-lehti Yhteystiedot
Lahjoita

Työttömyys ja tyypin 2 diabetes ovat yhteydessä toisiinsa

Tuulia Varanka-Ruuska

Shutterstock

Pitkittynyt työttömyys ja tyypin 2 diabetes kasvattavat toistensa todennäköisyyttä. Tieto potilaan työttömyystaustasta voikin auttaa lääkäriä tyypin 2 diabeteksen havaitsemisessa.

Tyypin 2 diabetes yleistyy, ja usein se todetaan työiässä. Tyypin 2 diabeteksen syntyyn vaikuttavat monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Yleisiä riskitekijöitä ovat epäterveelliset elintavat ja ylipaino.

Stressiin voi liittyä syömistä ja juomista, jotka lisäävät ylipainoa. Pitkittyneen stressin onkin esitetty liittyvän tyypin 2 diabeteksen syntyyn (1). Eräs yleinen työikäisten stressitekijä on nimenomaan työttömyys.

Työelämässä koetaan stressiä, mutta yleisesti työ tukee terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa on esitetty erilaisia malleja työn merkityksestä työikäisille. Työssäkäynti rakentaa sosiaalista identiteettiä sekä tarjoaa kontakteja ja työyhteisön tukea. Työ tarjoaa mielekästä ajankäyttöä, aktiivisuutta ja mukanaoloa. Se antaa päiviin rakennetta ja rytmiä. Lisäksi työ luo mahdollisuuksia henkilökohtaisiin saavutuksiin ja antaa osallisuutta yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Työttömältä nämä edut jäävät puuttumaan. (2)

Laajaa näyttöä

Työttömyyden on todettu olevan monilla mittareilla yhteydessä huonompaan terveyteen. Tutkimusten mukaan työttömillä yleisempiä kuin työssäkäyvillä ovat esimerkiksi huono itsearvioitu terveys, epäterveelliset elintavat, mielenterveyden häiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet, pitkäaikaissairaudet, monisairastavuus sekä ikävakioitu kuolleisuus.

Tämän yhteyden mekanismejakin on tutkittu laajasti. Työttömyyteen liittyy yleensä taloudellisia haasteita ja niiden aiheuttamaa pitkäaikaista stressiä. Osalla epäterveelliset elintavat voivat korostua stressinhallinnan keinona. Työttömyyden vuoksi edellä kuvatut merkityksellisyyden ja yhteiskuntaan osallisuuden tunteet voivat jäädä puuttumaan. (2)

Lisäksi työttömyyden ja terveyden välisen yhteyden on esitetty olevan kahdensuuntainen. Tässä yhteydessä kirjallisuudessa kausaatio tarkoittaa, että työttömyys johtaa epäedulliseen terveyskäyttäytymiseen ja terveysvaikutuksiin. Selektio puolestaan tarkoittaa, että huono terveys tai epäedullinen terveyskäyttäytyminen lisäävät riskiä valikoitua tai jäädä työttömiksi. (3)

Väitöstyö selvittää yhteyttä

Aiemmissa tutkimuksissa oli esitetty, että työttömyys voisi lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä ja tyypin 2 diabetes puolestaan työttömyyden riskiä. Näyttö oli kuitenkin epäyhtenäistä. Väitöskirjani tarkoituksena oli selvittää työttömyyden ja tyypin 2 diabeteksen yhteyttä väestössä eri näkökulmista.

Väitöskirja koostuu aiheesta aiemmin julkaistun tieteellisen kirjallisuuden meta-analyysistä (4) sekä kolmesta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimukseen perustuvasta osatyöstä (5–7).

Systemaattisen katsauksen kirjallisuushaku tehtiin työttömyyteen ja tyypin 2 diabetekseen liittyviä hakusanoja käyttäen kolmeen tietokantaan, jotka olivat Scopus, MedlineOvid ja Web of Science. Työttömästä käytettiin OECD:n määritelmää: työtön on ilman työtä oleva henkilö, joka kuuluu työvoimaan. Hän on kykenevä ja halukas työhön ja etsii työtä.

Tyypin 2 diabetes -diagnoosi saattoi perustua omaan ilmoitukseen, rekisteröityihin lääkeostoihin tai sokerimittausten tietoon. Tutkimuksessa hyväksyttiin Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Amerikan Diabetesyhdistys ADA:n diagnoosikriteerit.

Systemaattisessa katsauksessa tunnistettiin 981 artikkelia, joista 32 arvioitiin koko tekstin perusteella. Yhdeksän artikkelia valittiin kirjallisuuskatsaukseen. Haku käsin tuotti kolme artikkelia lisää. Yhteensä 12 artikkelia täytti systemaattisen katsauksen hakukriteerit.

Meta-analyysi perustui viiteen artikkeliin. Meta-analyysin perusteella työttömyydellä oli tyypin 2 diabetekseen 1.7-kertainen vetosuhde (95 %:n luottamusväli 1.14–2.58). Näiden tutkimusten heterogeenisyys oli korkea (I2 = 99.3 %; p = 0.000). (5)

Meta-analyysimme jälkeen on julkaistu epidemiologisia tutkimuksia, jotka tukevat tuloksiamme työttömyyden ja tyypin 2 diabeteksen yhteydestä toisiinsa. Tulokset yhteyksistä ja niiden voimakkuudesta vaihtelevat tutkimusasetelman, tutkittavien iän, työttömyyden pituuden sekä työttömyyden ja diabeteksen määrittelytavan mukaan.

Tutkimusjoukkona 1966 syntyneet

Osatyöt II–IV (5–7) perustuivat Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimuksen aineistoon. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat silloisen Oulun ja Lapin läänin odottavat äidit ja heidän lapsensa, joiden laskettu aika oli vuonna 1966.

Tutkimusjoukko kattoi yli 96 % vuoden 1966 synnytyksistä alueella. Tutkittaville on tehty laajat seurantatutkimukset heidän ollessaan 1-, 14-, 31- ja 46-vuotiaita.

Osana 46-vuotistutkimusta tehtiin kahden tunnin sokerirasituskoe tutkittaville, joilla ei ollut diabetesta (n = 4 514). Osatyö II (5) perustui tässä tutkimuksessa todettuun tyypin 2 diabetes -diagnoosiin. Osatyössä III (6) huomioitiin erikseen myös aiemmin tehty tyypin 2 diabetes -diagnoosi. Osatyössä IV (7) yhdistettiin sekä aiemmin että tutkimuksessa todettu tyypin 2 diabetes -diagnoosi.

Koko työura huomioon

Työttömyyspäivät perustuivat Eläketurvakeskuksen ansaintarekisterin tietoihin osatöissä II-III (5−6). Työttömyyspäiviksi laskettiin päivät, joina henkilö oli saanut jotain työttömyysetuutta.

Osatyössä II (5) työttömyyspäivät määritettiin yksilöllisesti kolmen vuoden ajalta ennen päivää, jolloin henkilö kävi 46-vuotistutkimuksen sokerirasituskokeessa. Osatyössä III (6) työttömyyspäivät määritettiin kahden vuoden ajalta sokerirasituskokeen tai kliinisen tutkimuksen päivämäärän jälkeen.

Osatyössä IV (7) hyödynnettiin aineistosta aiemmin tunnistettuja tietoja ikävuosien 16 ja 45 välillä toteutuneista tyypillisistä työurapoluista, jotka oli määritetty kyselytietojen pohjalta trajektorianalyysillä (8).

Sekä miehillä että naisilla oli todettu viisi erilaista työurapolkua:
1) perinteinen työurapolku, jota luonnehti lyhyt koulutus ja nopea siirtyminen kokoaikatyöhön
2) korkeasti kouluttautuneiden polku, jolle oli tyypillistä pidempi koulutus ja myöhempi kokoaikatyöhön siirtyminen
3) yrittäjät, joille oli tyypillistä lyhyt koulutus ja työskentely muutaman vuoden ajan kokoaikatyössä ennen yrittäjäksi siirtymistä
4) viivästyneesti kokoaikatyöhön päässeet, jotka jäivät 1990-luvun laman aikaan työttömiksi mutta pääsivät kokoaikatyöhön yli 30-vuotiaina
5) epävakaat työurapolut, joita luonnehtivat koko työuran ajan työttömyysjaksot, osa-aikatyö ja vähäisempi kokoaikatyön todennäköisyys

Taustamuuttujina huomioitiin esimerkiksi itseilmoitettu koulutustaso ja siviilisääty. Elintapatekijöistä huomioitiin tupakointi, alkoholin käyttö, fyysinen aktiivisuus ja painoindeksi.

Osatyössä III (6) huomioitiin myös lähtöhetken työllisyystilanne, työhistoria ja muu sairastavuus. Osatyössä IV (7) huomioitiin myös tutkittavan syntymäpaino ja sosioekonominen asema lapsuudessa, itsearvioitu terveys ja ruokavalio, nykyisen työsuhteen varmuus, perheen vuositulot sekä nykyinen työtilanne.

Käytössä useita malleja

Osatyössä II (5) käytettiin multinominaalista logistista regressioanalyysiä seulonnassa todetun tyypin 2 diabetes -riskin arvioimiseksi työttömyydelle altistumisen perusteella.

Testauksessa käytettiin neljää mallia:

Osatyössä III (6) laskettiin Poissonin regresssioanalyysillä ilmaantuvuussuhteen (IRR) ja niiden 95 %:n luottamusvälit työkyvyttömyyden, työttömyyden ja työllisyyspäivien osalta glukoosiaineenvaihdunnan kategorioiden mukaisesti. Analyysit suoritettiin ilman vakiointeja (malli 1), vakioituna sosioekonomisilla tekijöillä (malli 2) ja vakioituna terveys- ja elämäntapatekijöillä (malli 3).

Osatyössä IV (7) käytetiin multinominaalista regressioanalyysiä laskemaan todennäköisyyssuhteet (OR) ja niiden 95 %:n luottamusvälit tyypin 2 diabeteksen esiintymisestä 46 vuoden iässä suhteessa aiempiin työuriin. Tämä tehtiin aluksi ilman vakiointia (malli 1) ja sitten vakioituna erikseen kunkin mahdollisen taustamuuttujan mukaan. Kaikki analyysit suoritettiin erikseen miehille ja naisille.

Epävakaa työura ennustaa

Osatyössä II havaittiin, että edeltävän kolmen vuoden aikana kertynyt yli vuoden kestänyt työttömyys liittyi kohonneeseen tyypin 2 diabeteksen riskiin keski-iässä miehillä, vaikka vakioinneilla huomioitiin taudin keskeisiä riskitekijöitä (OR 2.58; 95 % CI 1.23–2.17). Naisilla yhteys liudentui vakiointien jälkeen. (5)

Osatyössä III toisinpäin tarkasteltuna tyypin 2 diabetes liittyi kohonneeseen rekisteröidyn työttömyyden riskiin kahden vuoden seurannassa sekä miehillä että naisilla.

Vakioitujen tulosten mukaan miehillä sokerirasituskokeessa diagnosoidun tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuusriski oli kohonnut (IRR 1.19; 95 % CI 1.16–1.22) samoin kuin aiemmin diagnosoidun tyypin 2 diabeteksen mukaan (IRR 1.16; 95 % CI 1.13–1.20) kahden vuoden seurannassa.

Naisilla vastaava riski oli kohonnut sokerirasituskokeessa diagnosoidun tyypin 2 diabeteksen mukaan (IRR 1.16; 95 % CI 1.13–1.20) ja aiemmin diagnosoidun tyypin 2 diabeteksen mukaan (IRR 1.58; 95 % CI 1.52–1.64). (6)

Osatyössä IV havaittiin, että etenkin epävakaa työuratyyppi oli vakioimattomien tulosten mukaan yhteydessä tyypin 2 diabeteksen riskiin verrattuna korkeakoulutettujen työuratyyppeihin sekä miehillä (OR 2.42; 95 % CI 1.38–4.23) että naisilla (OR 2.60; 95 % CI 1.46–4.62). Yhteys säilyi, vaikka huomioitiin syntymäpaino, lapsuuden sosioekonominen asema tai aikuisiän elintapatekijöitä.

Samassa vertailussa tyypin 2 diabetes oli yleisempää myös naisilla, jotka kuuluivat yrittäjyyden luonnehtimaan työuratyyppiin (OR 2.47; 95 % CI 1.21–5.04). Tulokset kestivät vakiointeja yksittäisillä taustamuuttujilla mutta liudentuivat todennäköistä ylivakiointia arvioiden ei-merkitseviksi. (7)

Selkeä yhteys

Väitöskirjatyöni tulosten mukaan työttömyyden ja tyypin 2 diabeteksen välillä on yhteys. Työttömyydestä aiheutuvaa tyypin 2 diabeteksen riskiä tutkittiin kirjallisuuskatsauksessa, meta-analyyseissä (4) sekä osatöissä II (5) ja IV (7).

Meta-analyysin perusteella työttömillä henkilöillä oli 1.7-kertainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna työssäkäyvään yleisväestöön. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistossa yli vuoden työttömyys edeltävän kolmen vuoden ajalta kertyneenä oli yhteydessä sokerirasituskokeessa 46 vuoden iässä tyypin 2 diabeteksen riskiin vakiointien jälkeenkin miehillä (OR 2.4). Osatyössä IV (7) ajoittaisen työttömyyden ja epävarman työuran luonnehtimat työurapolut olivat yhteydessä vakioimattomaan tyypin 2 diabeteksen riskiin miehillä (OR 2.4) ja naisilla (OR 2.6).

Työttömyyspäivien ilmaantumista tyypin 2 diabetes -diagnoosin jälkeen tutkittiin osatyössä III (6). Työttömyyden ilmaantumisriski seuraavien kahden vuoden aikana oli 1.2-kertainen miehillä ja naisilla, joilla diagnosoitiin 46-vuotistutkimuksessa tyypin 2 diabetes. Samoin työttömyyden riski seuraavien kahden vuoden aikana oli vakiointien jälkeen 1.2-kertainen miehillä, joilla oli aiemmin todettu tyypin 2 diabetes. Naisilla, joiden tyypin 2 diabetes oli todettu jo aiemmin, työttömyyden ilmaantuvuusriski oli 1.6-kertainen. (6)

Työttömyys huomioon

Väitöskirjan tulokset vahvistavat tutkimustietoa työttömyyden ja usein alidiagnosoidun tyypin 2 diabeteksen yhteydestä keski-iässä. Kliinikolle tieto potilaan pitkittyneestä työttömyydestä ja epävakaasta työhistoriasta voi olla hyödyllinen tyypin 2 diabeteksen seulonnan kohdentamiseksi ja varhaisen hoidon aloittamiseksi.

Tulokset muistuttavat kaikkia terveydenhuollon toimijoita työurien tukemisen tärkeydestä terveyden edistämisessä.

Kirjoittaja
Tuulia Varanka-Ruuska
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työterveyslaitos
tuulia.varanka-ruuska@ttl.fi

Kirjallisuus
1. Kivimäki M, Strandberg T. Pitkäaikainen stressi ja kardiometaboliset häiriöt. Duodecim 3/2024; 230–236.
2. Janlert U, Hammarström A. Which theory is best? Explanatory models of the relationship between unemployment and health. BMC Public Health 2009; 9. https://doi.org/10.1186/1471-2458-9-235
3. Vågerö D, Garcy AM. Does unemployment cause long-term mortality? Selection and causation after the 1992–96 deep Swedish recession. European Journal of Public Health 2016; 26(5): 778–783. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckw053
4. Varanka-Ruuska T, Rautio N, Lehtiniemi H, Miettunen J, Keinänen-Kiukaanniemi S, Sebert, Ala-Mursula L. The association of unemployment with glucose metabolism: a systematic review and meta-analysis. International Journal of Public Health 2018; 63(4): 435–446. https://doi.org/10.1007/s00038-017-1040-z
5. Rautio N, Varanka-Ruuska T, Vaaramo E, Palaniswamy S, Nedelec R, Miettunen J, Karppinen J, Auvinen J, Järvelin M-R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Sebert S, Ala-Mursula L. Accumulated exposure to unemployment is related to impaired glucose metabolism in middle-aged men: A follow-up of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Primary Care Diabetes 2017; 11(4): 365–372. https://doi.org/10.1016/ j.pcd.2017.03.010
6. Varanka-Ruuska T, Tolvanen M, Vaaramo E, Keinänen-Kiukaanniemi S, Sebert S, Rautio N, Ala-Mursula L. Glucose metabolism in midlife predicts participation in working life: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Occupational and Environmental Medicine 2020; 77(5): 324–332. https://doi.org/10.1136/oemed-2019-106170
7. Varanka-Ruuska T, Rautio N, Sebert S, Ala-Mursula L. Glucose metabolism in midlife Is associated with preceding 30-Year employment trajectories: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Occupational and Environmental Medicine 2023; 65(2): 104–112. https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002732
8. Ek E, Ala-Mursula L, Velázquez RG, Tolvanen A, Salmela-Aro K. Employment trajectories until midlife associate with early social role investments and current work-related well-being. Advances in Life Course Research 2021; 47: 100391. https://doi.org/10.1016/J.ALCR.2020.100391