Tunnista tekoälyhuijaus
Mari Vehmanen
Shutterstock
Tekoälyn nopea kehittyminen on tuonut verkkoon yhä uskottavampia huijauksia. Jos diabetesaiheinen nettivideo tai -uutinen herättää epäilyksesi, asiasta voi kysyä omalta hoitajalta tai lääkäriltä.
Mitä tekoäly tarkoittaa?
Tekoäly on tietokoneiden taito tehdä asioita, joita on aiemmin pidetty mahdollisena vain ihmisen ajattelulle. Tekoälyn toiminta perustuu sen kykyyn käsitellä valtavia tietomääriä. Arkisia esimerkkejä tekoälystä ovat vaikkapa karttasovellukset tai kielenkäännösohjelmat.
Miten tekoäly on vaikuttanut terveys- ja muihin huijauksiin?
Kautta historian uudet keksinnöt on valjastettu nopeasti rikolliseen käyttöön. Nykyään yksi suosittu tapa käyttää tekoälyä on pyytää sitä luomaan täysin aidolta vaikuttavia valokuvia tai videoita. Tämä tietysti tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia huijaamiseen.
Mikä on deepfake?
Tekoälyn avulla on mahdollista kopioida todellisen henkilön kasvot ja ääni ja luoda valheellinen video, valokuva tai äänite hänestä. Tätä kutsutaan termillä deepfake eli syväväärennös.
Deepfake-videoita on tehty paljon poliitikoista ja julkkiksista, mutta kohteiksi ovat joutuneet myös lääketieteen asiantuntijat. Heidät on saatettu panna suosittelemaan vaikkapa uskomushoitoja tai rohdoksia. Muun muassa Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiästä on liikkeellä tällaisia videoita.
Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se luultavasti myös on sitä.
Miten tunnistan huijausvideon?
Teknologia kehittyy parhaillaan hurjaa vauhtia. Vielä vuosi sitten videohuijaukset olivat huomattavasti kömpelömpiä kuin tällä hetkellä. Tavallisen netinkäyttäjän on usein mahdotonta erottaa, milloin video on luotu tekoälyn avulla.
Tekaistuihin videoihin on saattanut silti jäädä kummalliselta vaikuttavia asioita. Puhujan ääni voi olla robottimainen ja kasvot oudon ilmeettömät. Huulet saattavat liikkua hieman eri tahdissa äänen kanssa. Nämä ovat ehdottomasti varoitusmerkkejä.
Milloin kannattaa epäillä tekoälyhuijausta?
Parhaita apukeinoja ovat lähdekritiikki ja sopiva määrä epäluuloisuutta. Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se luultavasti myös on sitä. Voi myös miettiä, miksi juuri tämä asiantuntija tai julkisuuden henkilö muka suosittelisi tällä tavoin jotakin tuotetta tai asiaa.
Hälytyskellojen kannattaa soida, jos innostavalta tuntuva sisältö kehottaa käyttämään nopeasti rahaa johonkin. Kiireen tunnun luominen on yksi yleisimmistä verkkorikollisten keinoista. Yksittäinen summa voi olla pieni, kun kohteina on tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä.
Onko väärän tiedon levittäminen aina tahallista?
Netti on pullollaan myös vilpittömin aikein tuotettua väärää tietoa, mikä vaikeuttaa entisestään luotettavan sisällön tunnistamista. Vaikkapa sosiaalisen median vaikuttaja saattaa itsekin uskoa kertomaansa.
Tahaton hömpän levittäminen voi olla yhtä haitallista kuin tietoinen huijaaminen – varsinkin, kun kyse on terveysasioista.
Keneltä voi kysyä neuvoa, kun epäilee nettihuijausta?
Jos kyse on terveysasioista, terveydenhuollon ammattilaiset ovat hyvä apu. Epäilyttävältä kuulostavasta netin diabetessisällöstä voi siis kysyä omalta diabeteshoitajalta tai -lääkäriltä. Jos tietoa levitetään jonkin tutun tahon nimissä, asiasta voi kysyä suoraan sieltä.
Keskustella voi tietysti myös läheisten kanssa, mutta hekään välttämättä erota huijausta yhtään sen paremmin. Samasta syystä sukulaisen tai ystävän jakama video ei ole automaattisesti luotettava.
Entä mitä ei pidä tehdä?
Älä jaa vääräksi epäilemääsi sisältöä eteenpäin edes huumorimielessä. Näin tulet vain lisänneeksi sen näkyvyyttä. Vaikka itse et uskoisi huijaukseen, joku seuraavista vastaanottajista voi haksahtaa vilppiin.
Mihin voin ilmoittaa huijauksesta?
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kerää tietoa huijauksista. Havainnot voi ilmoittaa nettilomakkeella tai sähköpostitse. Kansalaisten ilmoitukset ovat tärkeitä, sillä ne auttavat viranomaisia pysymään ajan tasalla rikollisten keinoista.
Jos olet menettänyt verkkohuijauksessa rahaa, voit tehdä rikosilmoituksen poliisille.
Onko tekoälystä myös hyötyä terveystiedon etsimisessä?
ChatGPT ja muut tekoälyn niin kutsutut kielimallit voivat olla ihan käyttökelpoinen apu yleisen lääketieteellisen tiedon haravoimisessa. Tiedot kannattaa silti aina tarkistaa muualtakin, sillä tekoäly saattaa käyttää myös netissä liikkuvaa väärää informaatiota.
Henkilökohtaisen terveysohjauksen antajaksi tekoäly ei käy. Kielimalli voi tuntua yllättävän miellyttävältä ja järkevältä keskustelukumppanilta, mutta se ei kykene itsenäiseen ajatteluun eikä vaikkapa esitä kriittisiä huomioita elintavoistasi.
Mitkä netin terveyslähteet ovat taatusti luotettavia?
Varmimpia ovat viralliset lähteet, kuten valtion, yliopistojen tai julkisten tutkimuslaitosten sivustot. Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositukset perustuvat tarkkaan arviointiprosessiin. Diabetesliitto ja monet muut terveysjärjestöt ovat sitoutuneet levittämään vain tutkittua tietoa.
Onko syytä hävetä, jos huomaan uskoneeni terveyshuijaukseen?
Nolouteen ei ole aihetta. Huijareilla on käytössään mittavat resurssit ja uusin teknologinen osaaminen. Kyse on rikoksen uhriksi joutumisesta.
Eikä kukaan ole taatusti turvassa nettivilpiltä. Varovaisuuden tarvitsee herpaantua vain hetkeksi. Suomessakin on uutisoitu verkkopankkihuijauksiin haksahtaneista talouselämän vaikuttajista.
Kysymyksiin vastasivat sosiologian yliopistotutkija Karoliina Snell Helsingin yliopistosta ja viestintäpäällikkö Jussi Toivanen Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta.
Lisätietoa: