Terveydenhuollon EU-vertailu: jäämme jälkeen painonhallinnassa ja hoitoon pääsyssä
Mari Vehmanen
Markus Ketola
Eurooppalainen vertailu kertoo, että ylipaino ja lihavuus ovat Suomessa erityisen suuri terveydenhuollon haaste. Vahvuuksiimme kuuluu muun muassa valmius ottaa käyttöön digi- ja etäpalveluita. Diabeteksen hoidossa niistä on paljon hyviä kokemuksia.
Puheet suomalaisen terveydenhuollon romahtamisesta ovat vahvasti liioiteltuja, mutta terveyspalveluissa on myös runsaasti parannettavaa. Näin voisi tiivistää OECD:n ja Euroopan komission tuoreen maaraportin tulokset. Raportit ovat tiiviitä katsauksia eri EU-maiden terveysjärjestelmiin ja -tilanteeseen. Niissä keskitytään tarkastelemaan kunkin maan erityispiirteitä ja -haasteita verrattuna muihin EU-maihin.
Johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta nostaa raportin erääksi keskeiseksi tulokseksi suomalaisten kokemuksen hoitoon pääsyn vaikeudesta.
Tarkasteluvuonna 2024 suomalaisvastaajista 12,4 prosenttia ilmoitti jääneensä ilman tarvitsemaansa lääketieteellistä hoitoa. Köyhyysriskissä olevista suomalaisista ilman hoitoa kertoi jääneensä 20,9 prosenttia. Luvut ovat huomattavasti korkeammat kuin EU:ssa keskimäärin. Muista EU-maista ainoastaan Kreikassa vielä useampi sanoi jääneensä vaille hoitoa.
– Ihmiselle voi toisinaan syntyä kokemus ilman hoitoa jäämisestä, vaikka systeemin näkökulmasta kaikki olisi mennyt oikein. Hoitaja on esimerkiksi saattanut arvioida potilaan kanssa keskusteltuaan, ettei lääkärin tapaamiseen ole tällä kertaa aihetta, Liina-Kaisa Tynkkynen huomauttaa.
Hänen mukaansa kansalaisten kokemus on joka tapauksessa aito ja iso ongelma, joka tulisi ottaa todesta. Tyytymättömyys terveydenhuoltoon nakertaa monin tavoin yleistä luottamusta yhteiskuntaan. Iso ero heikosti toimeentulevien ja koko väestön luvuissa kertoo mahdollisuuksien epätasa-arvosta.
Lääkäritiheys keskimääräistä pienempi
Raportin mukaan niin ikään alueelliset erot koetussa hoitoon pääsyssä ovat huomattavia eri puolilla Suomea. Koronan ja sote-uudistuksen siirtymävaiheen jäljiltä osaan hyvinvointialueista on jäänyt merkittävää hoitovelkaa.
– Suomalaisten todellisuudet eriytyvät. Työssäkäyvillä ja varakkailla on valittavanaan useita nopeita reittejä päästä halutessaan hoitoon: kattava työterveyshuolto ja vapaaehtoiset terveysvakuutukset. Osa pienituloisista taas kokee yrittävänsä turhaan päästä lääkäriin julkisessa perusterveydenhuollossa, Liina-Kaisa Tynkkynen kuvailee.
Hänen mukaansa tulokset saattavat osin juontaa Suomen järjestelmän eräästä sinänsä positiivisesta piirteestä eli moniammatillisuuden ja hoitajien roolin korostamisesta. Meillä lääkäreitä koulutetaan jonkin verran vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Sen sijaan hoitajatiheys on Suomessa yksi Euroopan korkeimmista, ja hoitajilla on myös enemmän vastuuta kuin monessa muussa EU-maassa.
– Tämä malli itse asiassa mielletään muualla progressiiviseksi, ja siitä ollaan kiinnostuneita. Esimerkiksi diabeteksen hoidossahan Suomessa hoitajilla on ollut pitkään merkittävä ja vakiintunut rooli, Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo.
Antibioottien vähentäminen onnistui
Moni asia suomalaisten terveydessä on OECD:n raportin mukaan paremmin kuin EU:ssa keskimäärin. Muun muassa liikunta-aktiivisuudessa ja aikuisten tupakoimattomuudessa Suomi on Euroopan kärkeä.
Vaikka meillä käydään julkisuudessa paljon keskustelua liikkumattomuusongelmasta, muualla Euroopassa siis liikutaan vielä vähemmän. Myös kansallinen savuton Suomi -tavoite on näiden tulosten valossa onnistunut varsin hyvin.
Positiivisesti Suomi erottuu myös esimerkiksi syöpäseulontoihin osallistuvien määrässä. Suomalaiset käyttävät digitaalisia terveyspalveluita runsaasti, ja niihin on myös investoitu keskimääräistä enemmän. Suomalaisista jo noin 75 prosenttia käyttää esimerkiksi sähköisiä potilasjärjestelmiä ja digitaalista ajanvarausta.
Eräs maaraportin mainitsema selkeä onnistuminen on antibioottien tarpeettoman käytön väheneminen. Eurooppa-neuvosto on nostanut liiallisen antibioottien käytön ja mikrobilääkeresistenssin merkittäviksi ongelmiksi.
Suomi on saavuttanut yhteiset vähentämistavoitteet keskimääräistä nopeammin. Tämä kertoo, että meillä tiedottaminen uusista hoitosuosituksista ja lääkkeiden käytön seuranta toimivat hyvin.
Paljon puhutut terveydenhuoltomenot henkeä kohti olivat raportin mukaan Suomessa hyvin lähellä EU:n keskiarvoa. Suomessa kulut olivat keskimäärin 3 996 euroa henkeä kohti vuonna 2023, kun koko Euroopan luku oli 3 832 euroa.
Lihavuus haastaa kansanterveyden
Väestön elintavoissa ja terveydessä on silti osa-alueita, joissa olemme perässä muuta Eurooppaa. Ylipaino ja lihavuus ovat Suomessa eurooppalaisittain vertailtuna erittäin yleisiä, mikä heijastuu esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja valtimosairauksien sairastavuuteen.
– Meillä leimallista on, että olemme ylipainoisia laajasti kansana: lihominen koskee Suomessa kaikenikäisiä ja kaikkia tuloluokkia. Toki ruuan kallistuttua vähävaraisten on tulevaisuudessa yhä vaikeampi huolehtia monipuolisesta ravinnosta, Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo.
Eroa on jonkin verran sukupuolten välillä. Miesten kuolinsyissä korostuvat sairaudet, joiden riskiä lihavuus lisää.
Terveydenhuollon keinoin vältettävä kuolleisuus on jatkanut laskuaan koronan aiheuttaman piikin jälkeen, mutta alkoholiin, itsemurhiin ja tupakointiin liittyvä kuolleisuus on Suomessa edelleen korkea. Tupakkakuolemissa näkyy edelleen aiempien vuosikymmenien runsas polttaminen.
Päätöksiä yli vaalikausien
Mikä maaraportin tulosten viesti sitten on Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle?
– Kansakuntana meillä on ison mietinnän paikka. Mitä terveyspalveluita ja kenelle tarjoamme tulevaisuudessa? Tähän mennessä sote-uudistuksen jälkeen on lähinnä jaettu niukkuutta ja esitelty lakkautuslistoja.
Tynkkysen mukaan terveydenhuollon laajat linjat ovat ehdottomasti kysymyksiä, joita on katsottava pitkäjänteisesti yli vaali- ja hallituskausien. Eräs positiivinen merkki halusta tehdä näin on pääministerin taannoinen ilmoitus parlamentaarisen ryhmän perustamisesta selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista. Työn pohjana toimisi vuodenvaihteessa valmistunut hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi.
Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä keskustelu terveydenhuollon tulevaisuudesta jumittuu liian helposti kädenväännöksi vaikkapa optimaalisesta hyvinvointialueiden lukumäärästä. Suomen polttavin kysymys ei hänen mukaansa ole se, tulisiko hyvinvointialueita olla 5, 10 vai 20.
– Sen sijaan meidän on päätettävä, haluammeko pitää kiinni universaaleista kaikille tarkoitetuista palveluista. Jos haluamme, vaaditaan tekoja. Miten saamme kansalaisten maailmoja lähemmäs toisiaan ja palveluihin pettyneet jälleen luottamaan järjestelmään?
Rahoitusmuutoksia harkiten
Myös terveydenhuollon eri rahoitusmalleista tarvitaan laajaa ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaa keskustelua. Liina-Kaisa Tynkkynen toivoo, ettei esimerkiksi hyvinvointialueiden omasta verotusoikeudesta tai muusta rahavirtojen uudenlaisesta jakautumisesta tehtäisi äkkinäisiä päätöksiä.
– Terveydenhuollon rahoituksessa pienetkin prosentuaaliset muutokset tarkoittavat euroina valtavia summia. Ei ole mikään helppo juttu jakaa rahoja uudella tavalla. Erityisesti siis toivoisi, ettei näin isoja päätöksiä tehtäisi mielipiteiden vaan tutkimustiedon pohjalta, hän sanoo.
Liina-Kaisa Tynkkysen mukaan raportti tarjoaa pohdittavaa niin ikään terveydenhuollon alue- ja toimintayksikkötasolle.
– Kansalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon voi kohentua ainoastaan, jos sote-palveluissa työskentelee hyvinvoivia ja työssään viihtyviä ammattilaisia. Miten siis huolehditaan heidän jaksamisestaan?
Positiivisia näkymiä avaa muun muassa maaraportin tieto suomalaisten laajasta valmiudesta käyttää terveydenhuollon digitaalisia palveluita.
– Teknologian kehittyminen antaa esimerkiksi etäseurantaan uusia mahdollisuuksia. Diabeteksen hoitohan kuuluu tässä asiassa edelläkävijöihin, Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo.
Kaikille terveydenhuollossa työskenteleville ja palveluita käyttäville raportti voi hänen mielestään tarjota realismia terveydenhuollon kriisistä vellovaan julkiseen keskusteluun.
– Välillä on hyödyllistä vertailla itseä tällä tavalla muihin ja katsoa asioita lintuperspektiivistä. Kansainvälisesti vertailtunahan meillä toimii moni juttu terveydenhuollossa hirveän hyvin.
Näissä Suomi pärjää
- liikunnan määrä
- aikuisten tupakoimattomuus
- antibioottien turhan käytön vähentäminen
- terveydenhuollon digitaalisten palveluiden hyödyntäminen
- syöpäseulontoihin osallistuvien osuus
Näissä olemme jäljessä
- ihmisten kokemus tarvitsemaansa hoitoon pääsystä
- ylipaino ja lihavuus, jotka heijastuvat tyypin 2 diabeteksen ja valtimosairauksien esiintyvyyteen
- mielenterveysongelmat, erityisesti nuorilla