Tavoitteena remissio
Tiina Suomalainen
Shutterstock
Tyypin 2 diabetesta hoidetaan moniammatillisen tiimin tuella, hyvien lääkkeiden avulla ja elintapamuutoksilla. Jos paino tippuu reippaasti, voi tuloksena olla jopa sairauden selätys.
Kun tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito -suosituksia päivitettiin toissa vuonna, remissio nostettiin yhdeksi hoidon tavoitteeksi. Remissio tarkoittaa sairauteen liittyvien oireiden häviämistä ja diabeettisen aineenvaihdunnan korjaantumista.
– Remissioon pyrkiminen tuli Käypä hoito -suosituksiin aivan uutena asiana. Aiemmin ajateltiin, että kun on sairastunut diabetekseen, ei sitä voi enää korjata, sanoo endokrinologi ja sisätautien erikoislääkäri Leo Niskanen.
Usein jo viiden prosentin pysyvä painonlasku vaikuttaa myönteisesti glukoositasapainoon. Tyypin 2 diabeteksen remissioon tarvitaan kuitenkin merkittävämpi painonlasku.
– Noin viidentoista prosentin painonpudotuksella on mahdollista päästä remissioon, jos sairaus ei ole kestänyt yli kuutta vuotta.
Remissioon pääsyn jälkeen on tärkeä huolehtia painonhallinnasta. Niskanen huomauttaa, että remissioon pyrkiminen kannattaa aina, vaikka se ei olisikaan pysyvä. Sillä on silti pitkäkestoisia suotuisia vaikutuksia.
Mitä aiemmin, sitä parempi
Diabeteksen hoidon ja omahoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämänlaatu, oireettomuus ja diabetekseen liittyvien komplikaatioiden välttäminen.
– Mitä varhaisemmin diabetekseen sairastuneet tunnistetaan, sitä nopeammin heitä päästäisiin hoitamaan. Sitä todennäköisempää on myös remissioon pääseminen, Niskanen korostaa.
Tyypin 2 diabeteksen diagnoosi perustuu joko veren glukoosipitoisuuden suurentuneeseen paastoarvoon, kahden tunnin arvoon glukoosirasituskokeessa tai pitkäaikaissokerin eli HbA1c-tason mittaukseen.
Paastoarvon tai pitkäaikaissokerin mittauksella löydetään vain osa diabetekseen sairastuneista, joten suuremman riskin potilaille pitää tehdä glukoosirasitustesti. Kahden tunnin sijaan voi riittää myös tunnin mittainen rasituskoe.
– Glukoosirasituskoe helpottaisi merkittävästi diabeteksen varhaista toteamista. Kun Käypä hoito -suosituksia seuraavaksi päivitetään, on hyvä miettiä, pitäisikö tunnin rasituskoe ottaa suositukseen mukaan, Niskanen huomauttaa.
Moniammatillista hoitoa
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä ovat painonpudotus, sitä tukevat elintapamuutokset sekä painonhallinta. Remissioon voi pyrkiä myös lääkehoidolla ja lihavuusleikkauksella.
Diabetesta sairastavalle on tehtävä yksilöllinen hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan elämäntilanne ja voimavarat.
Hoidon jatkuvuus on olennaista. Käypä hoito -suositusten mukaan kerran vuodessa pitäisi olla laajempi arvio. Niskanen sanoo, että alussa vuosikontrollin olisi hyvä tapahtua lääkärin vastaanotolla. Mutta jos tavoitteet ovat selkeät ja yhteistyö toimii, voi vuosikontrollin jatkossa hoitaa myös sairaanhoitaja.
– Parhaimmillaan hoito sekä omahoidon tukeminen ovat moniammatillista yhteistyötä. Lääkärin ja hoitajan lisäksi pitäisi hyödyntää laajasti muita terveydenhuollon ammattilaisia, kuten ravitsemusterapeutteja, liikunnanohjaajia, fysioterapeutteja ja miksei personal trainereitakin.
Sokerit tasapainoon
Painonpudotuksen lisäksi hoidon tavoitteena on saada arvot kohdilleen.
– Omaseurantaan riittävät vaaka, verensokerimittari ja verenpainemittari. Niillä pärjää jo aika pitkälle.
Niskanen lisää, että päivittäiseen verensokerin mittaamiseen ei ole tarvetta, jos ei ole käytössä hypoglykemialle altistavaa lääkettä ja pitkäaikaissokeri eli HbA1c on kunnossa.
HbA1C:n yleistavoite on alle 48 – 53 mmol/mol eli millimoolia moolissa. Glukoosipitoisuuden paastoarvossa pyritään pysymään alle 6–7 mmol/l ja aterian jälkeen alle 8–10 mmol/l eli millimoolia litrassa.
Verenpaineen vähimmäistavoite on alle 140/80. LDL-arvon rajat ovat alle 2,6 kohtalaisen riskin, alle 1,8 suuren riskin ja alle 1,4 erityisen suuren riskin potilailla.
Kohtalainen riski tarkoittaa, että tyypin 2 diabetes on kestänyt alle kymmenen vuotta eikä ole merkittäviä riskitekijöitä, kuten lihavuutta, korkeaa verenpainetta tai korkeaa kolesterolia.
Suuri riski tarkoittaa, että diabetes on kestänyt yli kymmenen vuotta tai on riskitekijöitä. Erityisen suuri riski tarkoittaa puolestaan, että diabetekseen liittyy elinvaurio, kuten krooninen munuaistauti, tai on merkittäviä riskitekijöitä.
Elintavat kuntoon
Vaikka tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat varmaan väsymykseen asti kuulleet elintapahoidon tärkeydestä, niin kerrataanpa vielä.
Ruokavalion suhteen ei tarvitse kikkailla, vaan tyypin 2 diabetesta sairastaville suositellaan samankaltaista ruokavaliota kuin muillekin. Siihen kuuluu runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, täysjyväviljaa sekä kalaa ja mahdollisimman vähän sokeria, valkoista viljaa, lihaa ja kovaa rasvaa.
Lautasmalli on edelleen pätevä apu aterian kokoamisessa.
Liikuntaa pitäisi harrastaa säännöllisesti eli useita kertoja viikossa.
– Liikunta parantaa veren glukoosiarvoja, vaikuttaa veren rasva-arvoihin, alentaa verenpainetta, auttaa painonhallinnassa ja lisää virkeyttä ja hyvinvointia, Niskanen listaa.
Tavoitteena on lisätä arkiaktiivisuutta ja vähentää liikkumattomuutta. Kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä tai uintia pitäisi harrastaa 2,5 tuntia viikossa ja lihaskuntoliikuntaa 2–3 päivänä viikossa.
Omaa alkoholinkäyttöäänkin kannattaa miettiä, sillä alkoholi sisältää paljon energiaa ja altistaa alhaiselle verenglukoosille. Lisäksi runsas alkoholinkäyttö nostaa verenpainetta.
Jos tupakoi, kannattaa ehdottomasti lopettaa.
Tehokkaita lääkkeitä
Metformiini on tyypin 2 diabeteksen ensisijainen lääkehoito. Metformiinilääkityksen aloittamista suositellaan heti, kun diagnoosi on tehty, ellei sille ole vasta-aiheita, kuten vahvasti heikentynyt munuaisten toiminta.
Lisäksi lääkearsenaaliin kuuluu tavallisesti kolesterolilääke ja verenpainelääke.
Niille, joilla on sairaalloista ylipainoa tai diabeteksen liitännäissairauksia, kuten valtimotauti, sydämen vajaatoiminta tai munuaistauti, määrätään metformiinin lisäksi toinenkin lääkitys.
SGLT2:n estäjät pienentävät sekä aterianjälkeistä glukoosipitoisuutta että paastoarvoa. GLP-1-analogit taas parantavat insuliiniherkkyyttä ja pienentävät glukagonin eli haiman tuottaman hormonin pitoisuutta. Ne myös laskevat painoa; lääkkeiden joukossa on niitä paljon puhuttuja lihavuuslääkkeitä.
Niskanen huomauttaa, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana diabeteksen lääkehoidot ovat kehittyneet valtavasti.
– Meillä on näitä uusia lääkkeitä, jotka ovat turvallisia ja tehokkaita. Aiemmin käytettiin enemmän insuliinia ja sulfonyyliureaa, joiden haittavaikutuksiin kuuluvat painonnousut ja hypoglykemiat. Hypojen pelossa ihmiset söivät varalta enemmän eivätkä uskaltaneet liikkua.
Niskanen kuitenkin muistuttaa, että insuliini on edelleen kelpo lääke niille, joilla on insuliinin puutetta tai vaikeuksia hyperglykemian hallinnassa.
– Kyllä insuliinille on edelleen tarve tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Se tuntuu välillä unohtuvan.
Mieluiten kasvotusten
Käypä hoito -suositukset kertovat, miten sairauksia pitäisi hoitaa, kuntouttaa ja ehkäistä parhaalla mahdollisella tavalla. Suositukset ovat kuitenkin ”vain” suosituksia. Hyvinvointialueiden välillä ja myös alueiden sisällä on paljon vaihtelua siinä, miten hoito toteutuu.
– Haasteita on muun muassa potilaiden tunnistamisessa ja hoidon seurannan toteutumisessa, Niskanen linjaa.
THL:n ylläpitämä diabeteksen kansallinen laaturekisteri seuraa ja kehittää diabetesta sairastavien hoidon laatua ja vaikuttavuutta ja pyrkii osaltaan tasaamaan eroja.
Niskanen kritisoi sitä, että etäkontaktit tuppaavat nykyisin ylikorostumaan lääkärin ja potilaan välisessä hoitosuhteessa. Vastuu hoidosta on pitkälti diabeteshoitajien ja muiden terveyskeskuksessa työskentelevien sairaanhoitajien harteilla.
Hän huomauttaa, että toimiva omalääkärimalli olisi kaikista paras vaihtoehto.
– Nyt voi olla niin, että potilas tapaa lääkäriä todella harvoin. Ehkä olen tipahtanut kärryiltä, mutta minusta on vaikea kuvitella hoitosuhdetta ilman kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Siinä voi tulla esiin asioita, joita ei pelkällä etäkontaktilla saada koskaan selville.