Siirry sisältöön

Paljon uutta koulumaailmassa – miten muutokset vaikuttavat oppilaisiin, joilla on diabetes?

Elokuun alusta uudistunut perusopetuslaki kieltää oppilailta puhelimen käytön oppituntien aikana. Muutoksen tarkoitus on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori voi keskittyä oppimiseen ja saa työrauhan. Myös oppimisen ja koulunkäynnin tuki uudistui.

Diabetesta sairastaville lapsille puhelin on hoitoväline, jolla seurataan verensokeriarvoja tai annostellaan insuliinia pumpusta. Diabetesliitto toi hallituksen tietoon jo uudistusta suunniteltaessa, että puhelinkielto on diabetesta sairastaville oppilaille kohtuuton. Niinpä hallituksen esityksessä oli huomioitu puhelimen käyttö terveydellisistä syistä. Puhelinta saa siis yhä käyttää terveydellisistä syistä, mutta tähän tarvitaan opettajan tai rehtorin lupa.

Muutama asia tulee huomioida, jotta diabetesta sairastavien oppilaiden kouluarki sujuisi huoletta. Ensinnäkin luvan myöntämisen tulisi olla yksinkertaista ja sujuvaa. Opetushallituksen ohjeissa asiasta todetaan, että opettaja tai rehtori voi saada välttämättömät tiedot oppilaan sairaudesta ja sen vaatimista toimista vanhemmilta, erikoissairaanhoidosta ja kouluterveydenhuollosta. Saadun tiedon perusteella opettaja tai rehtori voi antaa luvan puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttöön oppitunnilla tai koko koulupäivän ajaksi.

Pitkäaikaissairauden hoitoa varten lupaa ei ole tarpeen pyytää tai myöntää toistuvasti, vaan se myönnetään esimerkiksi koko lukuvuotta varten. Lupaan tulee kirjata, koskeeko se oppitunnin lisäksi välitunteja ja ruokailua tai muuta opetuksetonta aikaa. 

Opetushallitus suosittelee, että pitkäaikainen kirjallinen lupa, esimerkiksi koko lukuvuoden kattava lupa diabeteksen seurantaa varten, kirjataan koulun käytössä olevaan oppilastietojärjestelmään. Näin varmistetaan riittävä tiedonkulku kaikille opettajille, eikä oppilaan tarvitse osoittaa myönnettyä lupaa toistuvasti. 

Toiseksi on tärkeää huolehtia siitä, että koulun ilmapiiri on ymmärtäväinen ja kannustava, jotta diabetesta sairastavat oppilaat eivät välttele puhelimen käyttöä tai joudu kokemaan selittelyn tarvetta sille, että tarvitsevat puhelinta oppitunneillakin. Tietoa diabeteksesta tarvitaan lisää. Samoin pitää varmistaa, että puhelin on oppilaan saatavilla.

Helpointa lienee pitää puhelin oppilaan repussa tai pulpetissa, josta hän saa sen nopeasti ja ilman turhaa häiriötä käyttöön. Lukollisissa kaapeissa, joihin oppilaalla ei ole pääsyä, ei ole syytä pitää terveydenhoidossa tarvittavaa laitetta.

Ehkä vähemmälle julkiselle huomiolle on jäänyt elokuussa voimaan astunut muutos oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Aiemmasta kolmiportaisesta tuesta – yleinen, tehostettu, erityinen tuki – on siirrytty nyt ryhmäkohtaisiin tai oppilaskohtaisiin tukimuotoihin. Lakiin tuli myös termi oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt. Tämä on hyvä panna merkille, sillä juuri näitä järjestelyjä diabetesta sairastavat lapset tarvitsevat. 

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetuksen järjestämistä sekä riittävää määrää koulunkäyntiavustajia, jotka voivat tukea oppilasta koulunkäynnissä ja opetukseen osallistumisessa. Perusopetuslakia koskevan hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että pitkäaikaissairaus, joka ei vaikuta lapsen oppimiskykyyn, voidaan huomioida oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä. Perusteluissa myös nimettiin diabetes erikseen tällaisena sairautena. Tämä vahvistaa juridista pohjaa lasten koulupäivän aikaiselle omahoidon tuelle ja avustajaresurssille.

Uusi laki myös vahvistaa koulunkäyntiavustajien asemaa lukemalla heidät riittävään henkilöstöön, jota opetuksen järjestäjällä tulee olla. Laissa sanotaan, että opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia sekä koulunkäyntiavustajia. Aiemmin avustajat huomioitiin laissa henkilöstönä, jota opetuksen järjestäjällä voi olla opettajien lisäksi. Mitään minimimääriä tai suhdelukuja avustajille ei laissa aseteta. Myös oppilaskohtaisen avustajan saaminen on mahdollista, jos ryhmäkohtaisen avustajan tuki ei ole riittävää, mutta pelkän diabeteksen perusteella tämä on harvoin tarpeen.