Kuinka äidin sairastama tyypin 1 diabetes heijastuu hänen jälkeläistensä sairastavuuteen?
Cedric Korpijaakko
Tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläisten reseptilääkeostot osoittivat, että heidän sairastavuutensa on suurempaa kuin diabetesta sairastamattomien äitien jälkeläisten. Reseptilääkeostoja tarkasteltiin tutkimuksessani 20 vuoden ajalta.
Englantilainen professori David Barker havaitsi 1900-luvun loppupuolella, että sikiön altistuminen epäsuotuisiin kohdunsisäisiin olosuhteisiin liittyi aikuisiällä suurentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin (1). Lukuisat myöhemmät lääketieteelliset tutkimukset ovat tukeneet tätä elämänkaarihypoteesina (engl. Developmental Origins of Health and Disease-hypothesis) tunnettua käsitystä, jonka mukaan elämän varhaiset ympäristötekijät voivat vaikuttaa jälkeläisen riskiin sairastua kroonisiin tauteihin aikuisiällä (2,3).
Yksi varhaisen elämänvaiheen tekijä, johon on kohdistunut lisääntyvää tieteellistä kiinnostusta, on äidin diabetes raskauden aikana. Tyypin 1 diabetesta sairastavien raskaus luokitellaan riskiraskaudeksi, sillä siihen liittyy kohonnut komplikaatioiden riski raskauden ja synnytyksen aikana (4). Lisäksi viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kohdunsisäinen altistuminen kohonneille glukoosipitoisuuksille saattaa lisätä jälkeläisten riskiä sairastua moniin aikuisiän kroonisiin tauteihin, kuten tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitauteihin (5,6).
Koska tyypin 1 diabetes on maailmanlaajuisesti harvinainen sairaus, on tutkimuksia sen vaikutuksista diabetesta sairastavien äitien jälkeläisten pitkäaikaisterveyteen julkaistu vielä vähän. Väitöskirjani tavoitteena oli kartoittaa tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläisten kardiometabolista terveyttä nuorella aikuisiällä.
Väitöskirjani koostuu yhdestä rekisteritutkimuksesta ja kolmesta kliinisestä osatutkimuksesta.
Rekisteritutkimuksessa selvitimme, lisäsikö kohdunsisäinen altistuminen tyypin 1 diabeteksen aiheuttamalle hyperglykemialle jälkeläisten sairastavuutta (mittarina reseptilääkeostojen määrä). Kliinisissä osatutkimuksissa tutkimme, lisäsikö kohdunsisäinen altistuminen nuorella aikuisiällä kehittyneiden glykaation lopputuotteiden sakkautumista, valtimojäykkyyttä (mittarina pulssiaaltonopeus) ja rasvamaksan riskiä.
Mittarina reseptilääkeostojen määrä
Väitöskirjani ensimmäisen tutkimuksen tutkimusaineistoon kuuluivat kaikki vuosina 1988–2011 Naistenklinikalla Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa yksisikiöisistä raskauksista syntyneet tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläiset (n = 1 759).
Jokaiselle tyypin 1 diabetesta sairastavan äidin jälkeläiselle poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntymärekisteristä 1:5 suhteessa kontrolleiksi verrokkeja (n = 8 795), jotka olivat syntyneet diabetesta sairastamattomien äitien yksisikiöisistä raskauksista HUSin alueella.
Keräsimme tiedot jälkeläisten reseptilääkeostoista vuosina 1995 – 2018 Kansaneläkelaitoksen ylläpitämästä rekisteristä, johon on tallennettu kaikki tehdyt reseptilääkeostot vuodesta 1995 alkaen.
Tutkittavien jälkeläisten tuli olla vähintään seitsemän vuoden ikäisiä ja heillä tuli olla tarkasteluajanjaksolla vähintään yksi reseptilääkeosto. Tutkimuksessa kartoitettiin reseptilääkeostojen määrä sekä reseptilääkkeiden käyttö määriteltynä vuorokausiannoksina (DDD, defined daily dose) tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläisillä ja verrokeilla. Havaitsimme, että tyypin 1 diabetesta sairastaneiden äitien jälkeläisillä oli enemmän reseptilääkeostoja kuin diabetesta sairastamattomien äitien jälkeläisillä (kuva 1).
Verratessamme reseptilääkkeiden käyttöä määriteltyihin vuorokausiannoksiin, havaitsimme, että tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläiset ostivat enemmän aineenvaihduntasairauksien (ATC-luokka A), sydän- ja verisuonisairauksien (ATC-luokka C), systeemisten hormonivalmisteiden (ATC-luokka H), hermostoon vaikuttavien (ATC-luokka N) ja hengityselinten sairauksien (ATC-luokka R) lääkkeitä kuin diabetesta sairastamattomien äitien (kuva 2). Yksi merkittävimmistä eroista ryhmien välillä havaittiin kardiometabolisten reseptilääkkeiden ostoissa.
Uusi havainto valtimojäykkyydestä
Vuonna 2019 kaikki tavoitettavissa olleet tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläiset (n = 78) ja diabetesta sairastamattomien jälkeläiset (n = 85) kutsuttiin osallistumaan vapaaehtoiseen kliiniseen tutkimukseen.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläiset olivat syntyneet yksisikiöisestä raskaudesta vuosina 1996–2000 Naistenklinikalla Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Heistä jokaiselle poimittiin THL:n syntymärekisteristä 1:1 suhteessa kontrolliksi verrokki, joka oli syntynyt diabetesta sairastamattoman äidin yksisikiöisestä raskaudesta HUSin alueella.
Kaikille tutkittaville tehtiin kliininen tutkimus ja laboratoriokokeita, lisäksi he täyttivät terveyttä kartoittavia kyselylomakkeita. Kartoitimme, onko heillä nuorella aikuisiällä eroja kehittyneiden glykaation lopputuotteiden (Advanced glycation end products, AGEs), pulssiaaltonopeuden (Pulse Wave Velocity, PWV) ja rasvamaksan (Metabolic-Dysfunction Associated Steatotic Liver Disease, MASLD, arvioituna Fatty Liver Index’llä) välillä.
Emme havainneet näiden tutkimamme kahden ryhmän välillä eroja perinteisissä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöissä, kuten lipidi- tai glukoosiarvoissa, tupakoinnissa, verenpaineessa tai ylipainossa. Emme myöskään havainneet eroja glykaation lopputuotteissa (osatutkimus II) tai rasvamaksassa (osatutkimus IV). Uusi löydös oli, että havaitsimme valtimojäykkyyden mittarina toimivan pulssiaaltonopeuden olevan suurentunut tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläisillä (osatutkimus III) (kuva 3).
Perinteisissä riskitekijöissä ei eroja
Väitöskirjatutkimukseni osoitti, että reseptilääkeostojen perusteella tarkasteltuna tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläisten sairastavuus on suurempaa kuin diabetesta sairastamattomien äitien jälkeläisten.
Uusi löydös oli tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläisillä havaittu suurentunut pulssiaaltonopeus nuoressa aikuisiässä, mikä voi heidän ikääntyessään lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Perinteisissä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä ei kuitenkaan havaittu eroja tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien jälkeläisten ja diabetesta sairastamattomien äitien jälkeläisten välillä heidän ollessaan nuoressa aikuisiässä.
Kirjallisuus
- Barker DJP. The origins of the developmental origins theory. J Intern Med. 2007;261(5):412-417. doi:10.1111/j.1365-2796.2007.01809.x.
- Harder T, Rodekamp E, Schellong K, ym. Birth Weight and Subsequent Risk of Type 2 Diabetes: A Meta-Analysis. American Journal of Epidemiology. 2007;165(8):849-857. doi:10.1093/aje/kwk071.
- Knop MR, Geng TT, Gorny AW, ym. Birth Weight and Risk of Type 2 Diabetes Mellitus, Cardiovascular Disease, and Hypertension in Adults: A Meta-Analysis of 7 646 267 Participants From 135 Studies. J Am Heart Assoc. 2018;7(23):e008870. doi:10.1161/JAHA.118.008870.
- Malaza N, Masete M, Adam S, ym. A Systematic Review to Compare Adverse Pregnancy Outcomes in Women with Pregestational Diabetes and Gestational Diabetes. Int J Environ Res Public Health. 2022 Aug 31;19(17):10846.
- Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T, ym. High prevalence of type 2 diabetes and pre-diabetes in adult offspring of women with gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes: the role of intrauterine hyperglycemia. Diabetes Care. 2008 Feb;31(2):340–6.
- Yu Y, Arah OA, Liew Z, ym. Maternal diabetes during pregnancy and early onset of cardiovascular disease in offspring: population based cohort study with 40 years of follow-up. BMJ. 2019 Dec 4;367:l6398.
- Korpijaakko CA, Eriksson JG, Kautiainen H, ym. Increased purchases of prescription medicines in offspring of women with type 1 diabetes: a Finnish register-based cohort study between 1995 and 2018. Ann Med. 2024 Dec;56(1):2412283.
- Korpijaakko CA, Eriksson MD, Wasenius NS, ym. Higher pulse wave velocity in young adult offspring of mothers with type 1 diabetes: a case-control study. Cardiovasc Diabetol. 2022 Sep 6;21(1):178.
Kirjoittaja
LT Cedric Korpijaakko
Helsingin yliopisto
cedric.korpijaakko@helsinki.fi
Nuoren diabetestutkijan palkinto
Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry myönsi kirjoittajalle nuoren diabetestutkijan palkinnon (jaettu 1. sija) marraskuussa 2024.
Artikkeli on tiivistelmä Cedric Korpijaakon väitöskirjasta, joka tarkastettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa helmikuussa 2024. Väitöskirjan otsikko: Cardiometabolic health and morbidity in offspring of women with type 1 diabetes.
Ohjaajat: Merja K. Laine ja Johan G. Eriksson
Esitarkastajat: Markus Juonala ja Pekka Mäntyselkä
Vastaväittäjä: Peter M. Nilsson