Siirry sisältöön
Liity jäseneksi D-kauppa Diabetes-lehti Yhteystiedot
Lahjoita

Eroon tyypin 1 diabeteksesta

Jorma Toppari ja Riitta Veijola

Lippispäinen pieni poika istuu kyykyssä seinää vasten ja näyttää miettiliäältä.
Kuva: Shutterstock

”Sairauden ehkäisy on parempi kuin hoito, koska se säästää sairastamisen vaivoilta”, totesi Thomas Adams jo vuonna 1618. Tyypin 1 diabeteksen kohdalla tämä pitää paikkansa erityisen hyvin, sillä insuliinihoito ei parhaimmillaankaan poista lukuisia sairauteen liittyviä vaivoja ja vaikeuksia.

Valtavista ponnisteluista huolimatta tyypin 1 diabetekseen ei ole vielä löytynyt tehokasta ehkäisykeinoa. Marraskuussa 2022 saavutettiin kuitenkin pieni askel siihen suuntaan, kun Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi anti-CD3-vasta-aineen, teplitsumabin, taudin puhkeamista hidastavaksi lääkkeeksi 8-vuotiaille ja sitä vanhemmille, joilla on vähintään kaksi beetasoluihin kohdistuvaa autovasta-ainetta veressä ja poikkeava sokeriaineenvaihdunta (ns. toisen vaiheen tyypin 1 diabetes) (1).

Tätä FDA:n päätöstä ovat edeltäneet yli kolmen vuosikymmenen aikana tehty perustutkimus ja kliiniset kokeet. Useat muut maat, kuten Kanada ja Saudi-Arabia ovat myös hyväksyneet teplitsumabin käytön samaan tarkoitukseen kuin FDA, mutta Euroopan lääkevirasto EMA ei ole vielä tehnyt päätöstään. Teplitsumabia on kuitenkin erityisluvin saatavissa myös Euroopassa, ja sitä on käytetty muun muassa Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.

Kliinisessä lääketutkimuksessa teplitsumabi viivästytti insuliinihoitoa vaativan tyypin 1 diabeteksen alkua 2 – 3 vuotta verrattuna plaseboon (2, 3). Käytännön haaste on lääkkeen antoon liittyvä kahden viikon jakso, jolloin sitä annostellaan päivittäin suonensisäisesti – sekä hoidon kallis hinta. Euroopassa teplitsumabin hinta voi tosin olla eri kuin Yhdysvalloissa.

Tauti etenee kolmessa vaiheessa

Tyypin 1 diabeteksen lääkekehitystä on edistänyt sen hyväksyminen, että tauti on havaittavissa oireettomana jo vuosia ennen kuin tarvitaan insuliinihoitoa. Beetasolujen rakenteita kohtaan muodostuneet autovasta-aineet ovat taudin erinomaisia biomerkkiaineita. Tällä hetkellä yleisessä käytössä ovat autovasta-aineet, joiden kohteina ovat: insuliini (IAA), glutamaattidekarboksylaasi (GADA), insulinooman-kaltainen antigeeni-2 (IA-2A) ja sinkkitransportteri-8 (ZnT8A).

Useat lasten kohorttitutkimukset ovat yhtäpitävästi osoittaneet, että tyypin 1 diabeteksen kehittyminen on 15 vuoden kuluessa lähes vääjäämätöntä, jos lapselta tai nuorelta löytyy vähintään kaksi tällaista vasta-ainetta (4). Siksi voidaan sanoa, että näillä lapsilla ja nuorilla on vaiheen 1 tyypin 1 diabetes (taulukko 1).

Kun vaiheessa 1 olleen henkilön sokeriaineenvaihdunta alkaa osoittaa merkkejä insuliinin tuotannon vähenemisestä, mikä näkyy esimerkiksi heikentyneenä sokerinsietona rasituskokeessa, on hän siirtynyt vaiheen 2 tyypin 1 diabetekseen, ja kun sairaus vaatii insuliinihoitoa, ja nykyiset kliinisen taudin kriteerit täyttyvät, on henkilö tyypin 1 diabeteksen vaiheessa 3 (5, 6), (taulukko 1).

Katsaus lääketutkimuksen päätetapahtumiin

Useimmat tyypin 1 diabeteksen ehkäisytutkimukset on tehty potilailla, joilla on äskettäin todettu vaiheen 3 tyypin 1 diabetes, ja päätetapahtuma on ollut jäljellä olevan oman insuliinin tuotannon säilyminen tutkimuslääkkeen aikana ja sen jälkeen.

Vaiheessa 3 omaa insuliinin tuotantoa mitataan ns. seka-ateriatestillä. Standardoidun seka-aterian stimuloima C-peptidieritys heijastaa beetasolujen jäljellä olevaa insuliinin erityskykyä, jonka tiedetään heikkenevän edelleen vaiheen 3 toteamisen jälkeen. Tämän ansioista se heijastaa oivallisesti lääkkeiden mahdollisia vaikutuksia beetasolujen toimintaan.

Vaiheissa 1 ja 2 kliinisen lääketutkimuksen päätetapahtuma on voinut olla siirtymisnopeus vaiheeseen 3 tai muutokset sokeriaineenvaihdunnassa ja omassa insuliinin tuotannossa. Tätä arvioidaan oraalisen sokerirasitustestin aikana mitattavilla C-peptidipitoisuuksilla.

Toissijaisia päätemuuttujia ehkäisytutkimuksissa ovat muun muassa glykosyloituneen hemoglobiinin osuus (HbA1c), ulkoisen insuliinin tarve ja kudossokeripitoisuuden vaihtelut jatkuvassa mittauksessa (CGM). Näiden ongelmana vaiheen 3 tutkimuksissa on aktiivisen insuliinihoidon sekoittava vaikutus, mikä täytyy ottaa laskennallisesti huomioon.

Ihanteellista olisi taudin alun ehkäisy

Ideaalinen tyypin 1 diabeteksen ehkäisy kohdistuisi taudin alun estämiseen, tällöin puhutaan primääriehkäisystä (taulukko 2). Suuri ongelma on, ettemme tiedä taudin syitä, emmekä sen vuoksi voi kohdistaa ehkäisyä, kuten infektiotaudeissa. On tosin vahva käsitys, että tietyt virukset voisivat laukaista tyypin 1 diabeteksen kehitykseen johtavan immunologisen mekanismin ja autovasta-aineiden ilmaantumisen.

Coxsackie B-ryhmän enterovirukset ovat kärjessä epäiltyjen listalla. Tämän vuoksi niitä vastaan on kehitetty rokote, jonka turvallisuutta on jo testattu faasin 1 tutkimuksissa (7). Covid-19-rokotetta tutkitaan faasin 4 tutkimuksessa puolivuotiailla lapsilla, joilla on lisääntynyt riski sairastua tyypin 1 diabetekseen (8).

Primääriehkäisyn lisäksi tutkimuksia on tehty antiviraalisella lääkityksellä, jolla saatiin lumehoitoon verrattuna näkyviin pieni ero C-peptidipitoisuuksissa vuoden kuluttua hoidon alusta vaiheen 3 taudissa (9). Lääketeollisuudella ei kuitenkaan näytä olevan suurta kiinnostusta panostuksiin tällä tutkimuslinjalla.

Muita primääriehkäisyn keinoja ovat olleet erilaiset ravitsemusinterventiot. Lehmänmaito oli pitkään epäiltynä, mutta imeväisikäisillä tehdyssä laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa sokkoutetussa asetelmassa verrattiin lehmänmaitopohjaisen korvikkeen käyttöä korvikevaihtoehtoon, jossa lehmänmaitoperäiset valkuaiset oli pilkottu, ei havaittu eroa tyypin 1 diabeteksen ilmaantumisessa kymmeneen ikävuoteen mennessä (10).

Myös gluteenin on epäilty vaikuttavan tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen, mutta gluteeniton ruokavalio ei suojannut siltä mitenkään (11). Käynnissä on tutkimuksia, joissa probioottihoidolla yritetään vaikuttaa edullisen mikrobiston kehittymiseen pikkulapsilla ja sen myötä tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn. Taustalla on TEDDY-tutkimuksen havainto varhaislapsuudessa saadun probioottihoidon yhteydestä vähäisempään beetasoluautovasta-aineiden kehittymiseen (12). Kliinisistä interventiotutkimuksista probioottihoitoon liittyen ei ole vielä saatu tuloksia (13).

Ratkaisu immuunijärjestelmän muokkauksesta?

Valtaosa tyypin 1 diabeteksen ehkäisytutkimuksista kohdistuu immuunijärjestelmään, jonka muokkauksella on pyritty vähentämään beetasoluja tuhoavien T-solujen vaikutusta ja toisaalta lisäämään haitallista immuunivastetta säätelevien T-solujen vaikutusta (taulukko 2).

Antitymosyyttiglobuliini (ATG) on kaniinissa tuotettu hyljintälääkkeenä käytetty polyklonaalinen T-soluvasta-aine, jolla on laaja vaikutuskirjo ja sen myötä myös paljon sivuvaikutuksia. Abatasepti on CTLA4-vasta-aine, jota käytetään syövän hoidossa, ja joka estää antigeeneja esittelevän solun ja niitä tunnistavien T-solujen vuorovaikutusta. Rituksimabi estää B-solujen toimintaa.

Kaikki nämä lääkkeet, teplitsumabi mukaan lukien, ovat olleet kliinisissä lääketutkimuksissa tilastollisesti merkitsevästi tehokkaita päätetapahtuman eli C-peptidierityksen ylläpitämisessä, mutta ne eivät ole estäneet tyypin 1 diabeteksen puhkeamista, vaan ainoastaan hidastaneet taudin kehitystä (2, 14, 15, 16, 17).

Uudessa käynnistyvässä tutkimuksessa pyritään humanisoidulla ATG:lla vähentämään lääkityksen sivuvaikutuksia ja saamaan vähintään yhtä hyviä tuloksia kuin kaniiniperäisellä ATG:lla. Käynnissä on myös tutkimuksia, joissa käytetään CD4- ja CD8-positiivisten T-solujen toimintaa jarruttavaa LFA-3-immunoglobuliinia (alefacept), T- ja B-solujen yhteisvaikutusta estävää anti-CD40-vasta-ainetta (iskalimabi) tai anti-CD40-ligandivasta-ainetta (freksamilabi).

Apua siedätyksestä tai muista tutkittavista lääkeaineista?

Siedätyspohjaisessa tutkimuksessa on käytetty glutamaattidekarboksylaasia (GAD) ja insuliinia tai proinsuliinia. Siedätyshoidon periaatteiden mukaisesti on oletettu, että elimistö voisi oppia sietämään näitä antigeeneja, jolloin niihin kohdistuva vahingollinen immuunivaste estyisi. Insuliinia tai proinsuliinia on annettu usein eri tavoin: ihon alle, suun kautta tai nenäsumutteina, kuten laajassa suomalaisessa tutkimuksessa (18).

Tutkimukset jatkuvat edelleen, mutta toistaiseksi insuliinisiedätyksellä ei ole ollut tehoa tyypin 1 diabeteksen ehkäisyssä. Myös GAD-antigeenin antamiseen perustuva interventiotutkimus jatkuu tarkoin valikoidussa kohderyhmässä, jossa vain tietyn HLA-riskiryhmän henkilöt (DR3-DQ2) satunnaistetaan saamaan GAD-alum-yhdistettä tai lumelääkettä ruiskeena nivusen imusolmukkeisiin (19).

Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän välittäjämolekyylejä. Niiden toimintaan vaikuttavia lääkkeitä on laajalti käytössä useiden autoimmuunitautien hoidossa, ja muun muassa reumatautien ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa onkin tämän ansiosta edetty tällä vuosituhannella merkittävästi.

Valitettavasti tyypin 1 diabeteksen ehkäisyssä ei ole päästy yhtä hyviin tuloksiin, vaikka useat lääkkeet ovat osoittaneet lumelääkettä parempaa tehoa C-peptidierityksen ylläpitämisessä vaiheen 3 tyypin 1 diabeteksessa.

Tällaisia lääkkeitä ovat olleet anti-IL-21 yhdistettynä liraglutidiin (20), golimumabi, joka on anti-TNFα (21), ja ustekinumabi, joka on anti-IL-12/23 (22). Positiivisista tuloksista huolimatta lääkeyhtiöt luopuivat anti-IL-21-liraglutidikombinaation ja golimumabin jatkotutkimuksista. Anti-IL-1R (anakinra), anti-IL1β (kanakinumabi), anti-IL-6R (tosilitsumabi) ja anti-IL-21 eivät ole tyypin 1 diabeteksen ehkäisytutkimuksissa eronneet lumehoidosta.

Suun kautta annosteltava barisitinibi on januskinaasin (JAK) estäjä ja aikuisten nivelreuman hoidossa käytettävä lääke, joka heikentää immuunivastetta, ja jolla on todettu myös C-peptidieritystä ylläpitävä vaikutus aikuisilla vaiheen 3 tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla (23). JAK-molekyylit toimivat soluissa tiettyjen sytokiinien, muun muassa interferonin vaikutusten välittäjinä.

Barisitinibin tehoa ja turvallisuutta selvittävät interventiotutkimukset ovat alkamassa myös vaiheen 3 tyypin 1 diabetekseen äskettäin sairastuneilla lapsilla sekä lapsilla, joilla on vaiheen 2 tauti. Myös muita JAK-estäjiä, kuten abrositinibia ja ritlecitinibia, tutkitaan. Kaikkien näiden lääkkeiden kohdalla ongelma on, että niiden antamista täytyy jatkaa vaikutuksen ylläpitämiseksi.

Muita tyypin 1 ehkäisylääkkeinä tutkittuja yhdisteitä ovat tyrosiinikinaasiestäjä imatinibi, alfa-1-antitrypsiini, anti-CXCL8 ja anti-CXCR1/2 (ladariksiini) ja liraglutidi. Imatinibilla saatiin tilastollisesti merkitsevä ero lumelääkkeeseen verrattuna C-peptidierityksen ylläpidossa aikuisilla (24), mutta tämän lääkkeen ongelma ovat potentiaaliset kehitykselliset haittavaikutukset erityisesti lapsilla. Liraglutidia tutkitaan kaikissa tyypin 1 diabeteksen vaiheissa (25).

Lopuksi

Vieläkään emme siis pysty ehkäisemään tyypin 1 diabetesta, mutta tiedossa on jo useita lääkkeitä, joilla insuliinihoitoa vaativaa vaiheen 3 tautia voidaan viivästyttää ja oman insuliinierityksen jatkumista pidentää, millä on suuri merkitys hypoglykemioiden ja myöhempien komplikaatioiden ehkäisyssä. Olemme myös optimistisia sen suhteen, että tehokas ehkäisykeino voi piankin löytyä. Olisi hienoa nähdä sen toteutuvan.

Kirjoittajat

Jorma Toppari, LT
Fysiologian professori, lastenendokrinologian erikoislääkäri
Turun yliopisto, biolääketieteen laitos ja Tyks, lasten ja nuorten klinikka
Väestöterveyden tutkimuskeskus ja InFLAMES lippulaiva
jortop@utu.fi

Riitta Veijola, LT
Lastentautiopin professori, lastenendokrinologian erikoislääkäri
Oulun yliopisto ja Oys, lasten ja nuorten klinikka
riitta.veijola@oulu.fi

Katso Riitta Veijolan englanninkielinen luento ”Prevention and screening of type 1 diabetes”(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) pohjoismaisten diabetesliittojen Nordic Forumissa torstaina 4.9.2025.

Kirjallisuus

  1. Keam SJ. Teplizumab: First Approval. Drugs. 2023 Apr;83(5):439-445. doi: 10.1007/s40265-023-01847-y. PMID: 36877454
  2. Herold KC, Bundy BN, Long SA, Bluestone JA, DiMeglio LA, Dufort MJ, Gitelman SE, Gottlieb PA, Krischer JP, Linsley PS, Marks JB, Moore W, Moran A, Rodriguez H, Russell WE, Schatz D, Skyler JS, Tsalikian E, Wherrett DK, Ziegler AG, Greenbaum CJ; Type 1 Diabetes TrialNet Study Group.An Anti-CD3 Antibody, Teplizumab, in Relatives at Risk for Type 1 Diabetes. N Engl J Med. 2019 Aug 15;381(7):603-613. doi: 10.1056/NEJMoa1902226. Epub 2019 Jun 9.PMID: 31180194
  3. Herold KC, Gitelman SE, Gottlieb PA, Knecht LA, Raymond R, Ramos EL.Teplizumab: A Disease-Modifying Therapy for Type 1 Diabetes That Preserves β-Cell Function. Diabetes Care. 2023 Oct 1;46(10):1848-1856. doi: 10.2337/dc23-0675.PMID: 37607392
  4. Anand V, Li Y, Liu B, Ghalwash M, Koski E, Ng K, Dunne JL, Jönsson J, Winkler C, Knip M, Toppari J, Ilonen J, Killian MB, Frohnert BI, Lundgren M, Ziegler AG, Hagopian W, Veijola R, Rewers M; T1DI Study Group.Islet Autoimmunity and HLA Markers of Presymptomatic and Clinical Type 1 Diabetes: Joint Analyses of Prospective Cohort Studies in Finland, Germany, Sweden, and the U.S.
    Diabetes Care. 2021 Jun 23;44(10):2269-76. doi: 10.2337/dc20-1836. Online ahead of print.PMID: 34162665
  5. Insel RA, Dunne JL, Atkinson MA, Chiang JL, Dabelea D, Gottlieb PA, Greenbaum CJ, Herold KC, Krischer JP, Lernmark Å, Ratner RE, Rewers MJ, Schatz DA, Skyler JS, Sosenko JM, Ziegler AG.Staging presymptomatic type 1 diabetes: a scientific statement of JDRF, the Endocrine Society, and the American Diabetes Association. Diabetes Care. 2015 Oct;38(10):1964-74. doi: 10.2337/dc15-1419.PMID: 26404926
  6. Standards of care. Diabetes Care 2025, vol. 48, supplement 1.
  7. Hyöty H, Kääriäinen S, Laiho JE, Comer GM, Tian W, Härkönen T, Lehtonen JP, Oikarinen S, Puustinen L, Snyder M, León F, Scheinin M, Knip M, Sanjuan M. Safety, tolerability and immunogenicity of PRV-101, a multivalent vaccine targeting coxsackie B viruses (CVBs) associated with type 1 diabetes: a double-blind randomised placebo-controlled Phase I trial. Diabetologia. 2024 May;67(5):811-821. doi: 10.1007/s00125-024-06092-w. Epub 2024 Feb 19. PMID: 38369573
  8. Hummel S, Käßl A, Arnolds S, Achenbach P, Berner R, Casteels K, Hyöty H, Kordonouri O, Larsson HE, Lundgren M, Marcovecchio ML, Owen C, Pfirrmann M, Robson S, Szadkowska A, Szypowska A, Tree T, Weiss A, Ziegler AG, Bonifacio E; GPPAD Study Group. Anti-viral action against type 1 diabetes autoimmunity: The GPPAD-AVAnT1A study protocol. Contemp Clin Trials Commun. 2025 Jan 20;44:101434. doi: 10.1016/j.conctc.2025.101434. eCollection 2025 Apr. PMID: 39916680
  9. Krogvold L, Mynarek IM, Ponzi E, Mørk FB, Hessel TW, Roald T, Lindblom N, Westman J, Barker P, Hyöty H, Ludvigsson J, Hanssen KF, Johannesen J, Dahl-Jørgensen K. Pleconaril and ribavirin in new-onset type 1 diabetes: a phase 2 randomized trial. Nat Med. 2023 Nov;29(11):2902-2908. doi: 10.1038/s41591-023-02576-1. Epub 2023 Oct 4.PMID: 37789144
  10. Writing Group for the TRIGR Study Group; Knip M, Åkerblom HK, Al Taji E, Becker D, Bruining J, Castano L, Danne T, de Beaufort C, Dosch HM, Dupre J, Fraser WD, Howard N, Ilonen J, Konrad D, Kordonouri O, Krischer JP, Lawson ML, Ludvigsson J, Madacsy L, Mahon JL, Ormisson A, Palmer JP, Pozzilli P, Savilahti E, Serrano-Rios M, Songini M, Taback S, Vaarala O, White NH, Virtanen SM, Wasikowa R. Effect of Hydrolyzed Infant Formula vs Conventional Formula on Risk of Type 1 Diabetes: The TRIGR Randomized Clinical Trial. JAMA. 2018 Jan 2;319(1):38-48. doi: 10.1001/jama.2017.19826. PMID: 29297078
  11. Maziarz M, Koskenniemi JJ, Martinez MM, Spiliopoulos L, Salami F, Toppari J, Kero J, Veijola R, Tossavainen P, Palmu S, Aronsson CA, Lundgren M, Borg H, Katsarou A, Elding Larsson H, Knip M, Lou O, Dunne JL, Törn C, Lernmark Å.β-Cell Function and Glucose Tolerance in Persons With Multiple Islet Autoantibodies Randomized to a Gluten-free Diet. J Endocr Soc. 2025 May 7;9(8):bvaf073. doi: 10.1210/jendso/bvaf073. eCollection 2025 Aug.PMID: 40496896
  12. Uusitalo U, Liu X, Yang J, Aronsson CA, Hummel S, Butterworth M, Lernmark Å, Rewers M, Hagopian W, She JX, Simell O, Toppari J, Ziegler AG, Akolkar B, Krischer J, Norris JM, Virtanen SM; TEDDY Study Group.Association of Early Exposure of Probiotics and Islet Autoimmunity in the TEDDY Study. JAMA Pediatr. 2016 Jan;170(1):20-8. doi: 10.1001/jamapediatrics.2015.2757.PMID: 26552054
  13. Ziegler AG, Arnolds S, Kölln A, Achenbach P, Berner R, Bonifacio E, Casteels K, Elding Larsson H, Gündert M, Hasford J, Kordonouri O, Lundgren M, Oltarzewski M, Pekalski ML, Pfirrmann M, Snape MD, Szypowska A, Todd JA; GPPAD STUDY GROUP. Supplementation with Bifidobacterium longum subspecies infantis EVC001 for mitigation of type 1 diabetes autoimmunity: the GPPAD-SINT1A randomised controlled trial protocol. BMJ Open. 2021 Nov 9;11(11):e052449. doi: 10.1136/bmjopen-2021-052449. PMID: 34753762
  14. Haller MJ, Schatz DA, Skyler JS, Krischer JP, Bundy BN, Miller JL, Atkinson MA, Becker DJ, Baidal D, DiMeglio LA, Gitelman SE, Goland R, Gottlieb PA, Herold KC, Marks JB, Moran A, Rodriguez H, Russell W, Wilson DM, Greenbaum CJ; Type 1 Diabetes TrialNet ATG-GCSF Study Group.Low-Dose Anti-Thymocyte Globulin (ATG) Preserves β-Cell Function and Improves HbA1c in New-Onset Type 1 Diabetes. Diabetes Care. 2018 Sep;41(9):1917-1925. doi: 10.2337/dc18-0494. Epub 2018 Jul 16.PMID: 30012675
  15. Russell WE, Bundy BN, Anderson MS, Cooney LA, Gitelman SE, Goland RS, Gottlieb PA, Greenbaum CJ, Haller MJ, Krischer JP, Libman IM, Linsley PS, Long SA, Lord SM, Moore DJ, Moore WV, Moran AM, Muir AB, Raskin P, Skyler JS, Wentworth JM, Wherrett DK, Wilson DM, Ziegler AG, Herold KC; Type 1 Diabetes TrialNet Study Group.Abatacept for Delay of Type 1 Diabetes Progression in Stage 1 Relatives at Risk: A Randomized, Double-Masked, Controlled Trial. Diabetes Care. 2023 May 1;46(5):1005-1013. doi: 10.2337/dc22-2200.PMID: 36920087
  16. Orban T, Bundy B, Becker DJ, DiMeglio LA, Gitelman SE, Goland R, Gottlieb PA, Greenbaum CJ, Marks JB, Monzavi R, Moran A, Raskin P, Rodriguez H, Russell WE, Schatz D, Wherrett D, Wilson DM, Krischer JP, Skyler JS; Type 1 Diabetes TrialNet Abatacept Study Group.Co-stimulation modulation with abatacept in patients with recent-onset type 1 diabetes: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet. 2011 Jul 30;378(9789):412-9. doi: 10.1016/S0140-6736(11)60886-6. Epub 2011 Jun 28.PMID: 21719096
  17. Pescovitz MD, Greenbaum CJ, Bundy B, Becker DJ, Gitelman SE, Goland R, Gottlieb PA, Marks JB, Moran A, Raskin P, Rodriguez H, Schatz DA, Wherrett DK, Wilson DM, Krischer JP, Skyler JS; Type 1 Diabetes TrialNet Anti-CD20 Study Group.B-lymphocyte depletion with rituximab and β-cell function: two-year results. Diabetes Care. 2014 Feb;37(2):453-9. doi: 10.2337/dc13-0626. Epub 2013 Sep 11.PMID: 24026563
  18. Näntö-Salonen K, Kupila A, Simell S, Siljander H, Salonsaari T, Hekkala A, Korhonen S, Erkkola R, Sipilä JI, Haavisto L, Siltala M, Tuominen J, Hakalax J, Hyöty H, Ilonen J, Veijola R, Simell T, Knip M, Simell O.Nasal insulin to prevent type 1 diabetes in children with HLA genotypes and autoantibodies conferring increased risk of disease: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet. 2008 Nov 15;372(9651):1746-55. doi: 10.1016/S0140-6736(08)61309-4. Epub 2008 Sep 22.PMID: 18814906
  19. Ludvigsson J, Sumnik Z, Pelikanova T, Nattero Chavez L, Lundberg E, Rica I, Martínez-Brocca MA, Ruiz de Adana M, Wahlberg J, Katsarou A, Hanas R, Hernandez C, Clemente León M, Gómez-Gila A, Lind M, Lozano MF, Sas T, Samuelsson U, Pruhova S, Dietrich F, Puente Marin S, Nordlund A, Hannelius U, Casas R.Intralymphatic Glutamic Acid Decarboxylase With Vitamin D Supplementation in Recent-Onset Type 1 Diabetes: A Double-Blind, Randomized, Placebo-Controlled Phase IIb Trial. Diabetes Care. 2021 Jul;44(7):1604-1612. doi: 10.2337/dc21-0318. Epub 2021 May 21.PMID: 34021020
  20. von Herrath M, Bain SC, Bode B, Clausen JO, Coppieters K, Gaysina L, Gumprecht J, Hansen TK, Mathieu C, Morales C, Mosenzon O, Segel S, Tsoukas G, Pieber TR; Anti-IL-21–liraglutide Study Group investigators and contributors.Anti-interleukin-21 antibody and liraglutide for the preservation of β-cell function in adults with recent-onset type 1 diabetes: a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 2 trial. Lancet Diabetes Endocrinol. 2021 Apr;9(4):212-224. doi: 10.1016/S2213-8587(21)00019-X. Epub 2021 Mar 1.PMID: 33662334
  21. Quattrin T, Haller MJ, Steck AK, Felner EI, Li Y, Xia Y, Leu JH, Zoka R, Hedrick JA, Rigby MR, Vercruysse F; T1GER Study Investigators.Golimumab and Beta-Cell Function in Youth with New-Onset Type 1 Diabetes. N Engl J Med. 2020 Nov 19;383(21):2007-2017. doi: 10.1056/NEJMoa2006136.PMID: 33207093
  22. Tatovic D, Marwaha A, Taylor P, Hanna SJ, Carter K, Cheung WY, Luzio S, Dunseath G, Hutchings HA, Holland G, Hiles S, Fegan G, Williams E, Yang JHM, Domingo-Vila C, Pollock E, Wadud M, Ward-Hartstonge K, Marques-Jones S, Bowen-Morris J, Stenson R, Levings MK, Gregory JW, Tree TIM, Dayan C; USTEKID Study Group.Ustekinumab for type 1 diabetes in adolescents: a multicenter, double-blind, randomized phase 2 trial. Nat Med. 2024 Sep;30(9):2657-2666. doi: 10.1038/s41591-024-03115-2. Epub 2024 Jul 30.PMID: 39079992
  23. Waibel M, Wentworth JM, So M, Couper JJ, Cameron FJ, MacIsaac RJ, Atlas G, Gorelik A, Litwak S, Sanz-Villanueva L, Trivedi P, Ahmed S, Martin FJ, Doyle ME, Harbison JE, Hall C, Krishnamurthy B, Colman PG, Harrison LC, Thomas HE, Kay TWH; BANDIT Study Group.Baricitinib and β-Cell Function in Patients with New-Onset Type 1 Diabetes. N Engl J Med. 2023 Dec 7;389(23):2140-2150. doi: 10.1056/NEJMoa2306691.PMID: 38055252
  24. Gitelman SE, Bundy BN, Ferrannini E, Lim N, Blanchfield JL, DiMeglio LA, Felner EI, Gaglia JL, Gottlieb PA, Long SA, Mari A, Mirmira RG, Raskin P, Sanda S, Tsalikian E, Wentworth JM, Willi SM, Krischer JP, Bluestone JA; Gleevec Trial Study Group.Imatinib therapy for patients with recent-onset type 1 diabetes: a multicentre, randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 2 trial.
    Lancet Diabetes Endocrinol. 2021 Aug;9(8):502-514. doi: 10.1016/S2213-8587(21)00139-X. Epub 2021 Jun 29.PMID: 34214479
  25. Kero J, Koskenniemi JJ, Karsikas S, Pokka T, Lou O, Toppari J, Veijola R. InnoVative trial design for testing the Efficacy, Safety and Tolerability of 6-month treatment with incretin-based therapy to prevent type 1 DIAbetes in autoantibody positive participants: A protocol for three parallel double-blind, randomised controlled trials (INVESTDIA). Diabet Med. 2022 Oct;39(10):e14913. doi: 10.1111/dme.14913. Epub 2022 Jul 22. PMID: 35797241
TutkimusTyypin 1 diabetes