Diabeteslääkäri Anna-Kaisa Tuomaala: Älypumput ovat välttämättömiä tyypin 1 diabeteksen hyvässä hoidossa
Hanna Raijas-Turva, HUS
Kalliilta vaikuttava teknologia parantaa tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitotasapainoa, ja on mitä todennäköisimmin kustannusvaikuttavaa, totesi Anna-Kaisa Tuomaala eduskunnan diabetesverkoston seminaarissa. Nykytekniikkaa, kuten älypumppuja ja glukoosisensorointia ei hyödynnetä riittävästi insuliininpuutosdiabeteksen hoidossa, eikä suurin osa tyypin 1 diabetesta sairastavista saavuta hoitotasapainolle asetettuja tavoitteita.
HUSissa työskentelevä lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala veti äskettäin päivitetyn insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -suosituksen ”vempeletyöryhmää”, kuten hän itse sanoittaa. Vempeleillä itsekin tyypin 1 diabetesta sairastava Tuomaala tarkoittaa sensoreita ja älypumppuja.
Tuomaala on äärimmäisen huolissaan tyypin 1 diabetesta sairastavien tilanteesta.
– Meillä ei mene hyvin. Suurin osa epäoptimaalisessa hoitotasapainossa olevista tyypin 1 diabetesta sairastavista ei todennäköisesti itse tunnista tilannettaan. Ja minusta tuntuu, että hoitohenkilökuntakaan ei aina tiedä, mitkä ovat nykyiset hyvän hoidon tavoitteet.
– Älypumppuhoito mahdollistaisi tyypin 1 diabetesta sairastavan pääsyn hoitotavoitteeseen eli siihen, että hänen glukoosiarvonsa ovat vähintään 70 prosenttia ajasta tavoite- eli TIR-alueella, Tuomaala painotti tutkittuun tietoon perustuen.
Insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -suosituksessa glukoositasapainon (HbA1c) hoidon yleinen tavoite on 53 mmol/mol. THL:n ylläpitämän diabetesrekisterin mukaan vain 27 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista pääsee tähän.
Päivitetty Käypä hoito -suositus painottaa insuliininpuutosdiabeteksen hoidon nykyaikaistamista. Hoitosuositus tarjoaa keinoja insuliininpuutosdiabeteksen diagnostiikkaan, hyvään hoitoon sekä elämänlaadun tukemiseen ja lisäsairauksien ehkäisyyn.
Ylikuolleisuus ja hoitoväsymys ovat totisinta totta
Tyypin 1 diabetesta sairastavien ylikuolleisuus verrattuna koko väestöön on huomattava: 30-49 -vuotiailla lähes nelinkertainen. Merkittävimmät kuolinsyyt ovat krooninen munuaistauti ja sepelvaltimotauti.
– Tyypin 1 diabetes on henkisesti raskas sairaus, myös se aiheuttaa ylikuolleisuutta, Tuomaala huomautti.
Hän on huolissaan teini-ikäisten tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitoväsymyksestä.
– Nuoret ovat uupuneet, koska ovat joutuneet itse olemaan älypumppuja. HUSin lasten ja nuorten diabetespolilla olemme saaneet iloksemme huomata, että nuorten glukoositasapaino on parantunut merkittävästi älypumppuhoidon aloituksen myötä.
HUSin lapsipotilaista 70 prosentilla on jo älypumppu, ja Tuomaala odottaa määrän nousevan sataan prosenttiin.
– Sen sijaan äärettömän pienellä joukolla tyypin 1 diabetesta sairastavia aikuisia on mikä tahansa insuliinipumppu. Tällä hetkellä vain noin viidenneksellä, mikä on todella masentavaa.
Kallis tuleekin halvimmaksi?
Tuoreessa Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että älypumppuhoito parantaa tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitotasapainoa riippumatta siitä mikä heidän edeltävä hoitomuotonsa on ollut tai mikä heidän aiempi hoitotasapainonsa on ollut.
– Tämän näytönaste on todella vankalla pohjalla. Älypumppuhoito on mitä todennäköisemmin myös kustannusvaikuttavaa, mutta tämän näytönasteen kohentaminen vaatii lisätutkimuksia, Tuomaala huomautti.
Hän mainitsi esimerkkinä HUSissa tehdyn kustannusvaikuttavuusprojektin, jossa havaittiin, että älypumppua käyttävä tyypin 1 diabetesta sairastava oli halvin diabetespotilas HUSin erikoissairaanhoidossa. Insuliinipistoshoitoinen sen sijaan kaikkein kallein.
– Monipistoshoitoisen tyypin 1 diabetesta sairastavan kustannuksilla maksettaisiin neljä älypumppua. Herää ajatus, onko meidän touhussamme mitään järkeä. Me osaoptimoimme, pitäisiköhän hoidon rahoitusmallia muuttaa.
Vaikuttavuusvaatimuksella vauhtia älypumpuille
Insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -suosituksessa on nyt ensimmäistä kertaa huomioitu kustannusvaikuttavuus, ja Tuomaala haluaa havahduttaa päättäjät näkemään, millaisia säästöjä investoinnit moderniin diabetesteknologiaan voivat tarkoittaa.
– Diabetesta sairastavien ennen aikaisen eläköitymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat 215 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolla summalla ostaisi muutamankin älypumpun kaikkine tarvikkeineen, Tuomaala vertasi.
Hän viittasi suomalaistutkimukseen, jonka mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavat jäävät eläkkeelle keskimäärin 54-vuotiaina ja tyypin 2 diabetesta sairastavat 58-vuotiaina. Taustalla ovat diabeteksesta aiheutuneet elinkomplikaatiot.
Lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta pitää seurata, ja hoitojen tulee olla kustannusvaikuttavia.
– Odotan, että kun vaikuttavuusperusteisia hankintoja todella ryhdytään tukemaan, alkaa tämä näkyä myös älypumppuhankinnoissa, Tuomaala uskoo.
LT Anna Kaisa Tuomaala esitteli kustannusvaikuttavuuden huomiointia Käypä hoito –suosituksissa eduskunnan diabetesverkoston ja Diabetesliiton järjestämässä diabetesviikon seminaarissa 12. marraskuuta. Tilaisuudessa kuultiin myös tohtori Liane Ongin ja LT Tommi Vasankarin esitykset.
Katso kaikki seminaarin puheenvuorot:
Tutustu insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -suositukseen(siirryt toiseen palveluun)