Diabetesbarometri 2025: Huoli hoitoon pääsystä on yhteinen
Reetta Korkki
Diabetesbarometrin 2025 tulokset piirtävät yhtenäisen kuvan: hoitoon ei pääse oman tarpeen mukaan ja hoitokäynnit harvenevat. Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastavat kokevat jäävänsä ilman säännöllistä seurantaa. Myös diabeteksen hoidon ammattilaiset kertovat, että diabeteksen hoidon resurssit ovat riittämättömiä. Lisäksi erot hyvinvointialueiden välillä ovat suuria.
Sekä tyypin 1 diabetesta sairastavat (T1D) että tyypin 2 diabetesta sairastavat (T2D) aikuiset kertovat, että he eivät pääse hoitoon niin usein kuin kokevat olevan tarpeen. Diabeteksen Käypä hoito -suositukset suosittavat hoitoon pääsyä yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että seurantaa koetaan olevan liian harvoin, vastaanottoajat viivästyvät ja yhteyttä omaan hoitopaikkaan on vaikea saada.
Vastauksissa toistuu huoli hoidon jatkuvuudesta ja tulevaisuudesta. Monen mielestä tilanne on viime vuosina heikentynyt, ja pelkona on, että resurssit riittävät yhä huonommin. Erityisesti ikääntyminen huolettaa. Tyypin 1 diabetesta sairastavat eivät luota saavansa hoitoa tulevaisuudessa, ja tyypin 2 diabetesta sairastavat murehtivat diabeteksensa etenemistä sekä lisäsairauksia. Mutta monet myös kertovat, että hoitosuhde toimii ja hoitotarvikkeita on saatavilla tarpeen mukaan.
Diabeteshoitajalle pääsy todennäköisintä
Diabetesbarometriin vastanneiden mukaan julkisen hoidon palveluista parhaiten toteutuu tyypin 1 diabetesta sairastavien pääsy diabeteshoitajalle. 79 % T1D-vastaajista kertoo pääsevänsä diabeteshoitajalle ja reilu puolet (56 %) diabetekseen erikoistuneelle lääkärille tarpeensa mukaan.
T2D-vastaajista 53 % pääsee diabeteshoitajalle tarpeensa mukaan, lääkärille 46 %. Diabetekseen erikoistuneen lääkärin vastaanotolle heistä pääsee tarpeensa mukaan enää 21 %.
Vastaanottokäyntien tiheyttä kysyttäessä T1D-vastaajista hieman alle puolet (45 %) kertoo käyvänsä diabetesasioissa lääkärin tai diabetekseen erikoistuneen lääkärin vastaanotolla vähintään vuoden välein, T2D-vastaajista 22 %. Avovastaukset kertovat vastaanottokäyntien viivästymisestä, mikä osaltaan vaikuttaa tuloksiin.
T1D-vastaajista 67 % on sitä mieltä, että käyntejä on sopivasti, 32 %:n mielestä käyntejä on liian harvoin. T2D-vastaajista 43 % kertoo, että käyntejä on sopivasti, ja yli puolet (57 %) on sitä mieltä, että käyntejä on liian harvoin.
Hoitajan tai diabeteshoitajan vastaanotolla käynnit toteutuvat siis diabetesasioissa hieman tiheämmin kuin käynnit lääkärin tai diabetekseen erikoistuneen lääkärin vastaanotolla.
Hoitajalle tai diabeteshoitajalle pääsyyn ollaan myös aavistuksen lääkärille pääsyä tyytyväisempiä. T1D-vastaajista 72 % kertoo käyntejä olevan sopivasti ja 26 % liian harvoin. T2D-vastaajien näkemys jakautuu tasan: 50 % vastanneista kokee käyntejä olevan sopivasti, 49 % liian harvoin.
Terveydenhuollon ammattilaisten barometrikyselyyn vastanneiden mukaan tyypin 1 diabetesta sairastaville on parhaiten mahdollista tarjota diabeteshoitajan palveluita. Ammattilaisista 49 % on sitä mieltä, että diabeteshoitajaresurssi on riittävä. Diabetekseen erikoistuneen lääkärin resurssin kokee riittäväksi oman hyvinvointialueensa T1D-hoidossa 33 % kyselyyn vastanneista ammattilaisista.
Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla ammattilaisten tyytyväisyys resursseihin on heikompaa. Vain reilu kolmannes (34 %) kokee, että diabeteshoitajaresurssi on T2D-hoidossa riittävä, lääkärin resurssin kokee riittäväksi 24 % ja diabetekseen erikoistuneen lääkärin enää 18 % kyselyyn vastanneista ammattilaisista.
Puutteita kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tuessa
Diabetesbarometrikyselyyn vastanneet tyypin 1 diabetesta sairastavat kaipaavat enemmän tietoa ja tukea jalkojenhoitoon (31 % vastanneista), mielialaan ja jaksamiseen (29 %), ravitsemukseen (26 %) sekä painonhallintaan (25 %).
Samat teemat nousivat esiin terveydenhuollon ammattilaisilta kysyttäessä. He vastaavat, että suurimmat resurssivajaukset tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidossa ovat mielen hyvinvoinnin ja henkisen jaksamisen tuessa (81 % kertoo, että resurssia on liian vähän tai ei lainkaan) sekä psykologipalveluissa (79 % kertoo, että resurssia on liian vähän tai ei lainkaan).
Ammattilaisista 69 % vastaa, että ravitsemusterapeutin resurssia on T1D-hoidossa liian vähän tai ei lainkaan. Jalkojenhoitajan / jalkaterapeutin resurssia on T1D-hoidossa liian vähän tai ei lainkaan 64 %:n mukaan.
Tyypin 2 diabetesta sairastavien suurin tiedon ja tuen tarve kohdistuu jalkojenhoitoon (44 % vastanneista), painonhallintaan (36 %), ravitsemukseen (36 %) sekä verensokeriseurantaan (30 %).
Terveydenhuollon ammattilaisista valtaosa vastaa, että mielen hyvinvoinnin ja henkisen jaksamisen tuen resurssia on tyypin 2 diabetesta sairastaville liian vähän tai ei lainkaan (87 % vastanneista), samoin psykologin resurssia on liian vähän tai ei lainkaan (86 %).
Lisäksi 75 % ammattilaisista vastaa, että ravitsemusterapeutin resurssia on T2D-hoidossa liian vähän tai ei lainkaan. Jalkojenhoitajan / jalkaterapeutin resurssia on T2D-hoidossa liian vähän tai ei lainkaan 73 %:n mukaan.
Alueelliset erot ovat suuria
Maksuttomia hoitotarvikkeita koskevissa käytännöissä on vaihtelua hyvinvointialueiden välillä. Tämä näkyy muun muassa tyypin 1 diabetesta sairastavien hybridipumppujen sekä tyypin 2 diabetesta sairastavien verensokerimittarin liuskojen saatavuudessa.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien avovastauksissa korostuu myös huoli sensorien laadusta ja luotettavuudesta. Vastaajat kokevat saavansa liian vähän sensoreita. Määrä on riittämätön, koska osa sensoreista ei toimi käyttöön otettaessa, ja ne myös irtoavat helposti.
Tyypin 2 diabetesta sairastavien vastauksissa painottuvat verensokerimittarien liuskojen saatavuuden ongelmat. Osalta liuskat on otettu pois, kun heidän hoitotasapainonsa on parantunut. Molempien potilasryhmien (T1D ja T2D) avovastaukset kertovat tulevaisuuteen kohdistuvista huolista ja taloustilanteen vaikutuksista hoitotarvikkeiden saatavuuteen.
Diabetesbarometri 2025 -kyselyt olivat avoinna Diabetesliiton verkkosivuilla 15.5.-31.8.2025. Diabetesta sairastavien, läheisten ja tyypin 2 diabetesriskissä olevien kyselyyn kertyi 5 880 vastausta, joista tyypin 1 diabetesta sairastavien vastauksia oli 29 % ja tyypin 2 diabetesta sairastavien 58 %. Terveydenhuollon ammattilaisten kyselyyn kertyi 168 vastausta, pääosin hoitajilta (69 %) ja lääkäreiltä (25 %).
Tutustu Diabetesbarometriin 2025 tästä(avautuu uuteen ikkunaan)
Kirjoittaja
