Diabetes haastaa terveydenhuollon
Reeta Rintamäki
Shutterstock
Joka kymmenes Suomessa asuva sairastaa diabetesta. Kyse on yhdestä maamme merkittävimmistä kansanterveyshaasteista – eikä kehityksen suunta ole rauhoittumassa. Arvioiden mukaan diabetesta sairastavien määrä voi nousta vuoteen 2050 mennessä jopa 900 000 suomalaiseen.
Diabetes on myös yksi terveydenhuollon kalleimmista pitkäaikaissairauksista. Merkittävä osa kustannuksista syntyy lisäsairauksista, joita voidaan ehkäistä hyvän hoidon avulla.
Tällä hetkellä hoitotuloksemme jäävät jälkeen muista Pohjoismaista: alle 40 prosenttia diabetesta sairastavista saavuttaa hoidon keskeiset tavoitteet. Tämä merkitsee enemmän lisäsairauksia ja merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Mutta kysymys kuuluu, teemmekö Suomessa riittävästi diabeteksen hyvän hoidon eteen. Vastaus tähän kysymykseen ratkaisee pitkälti, miten suuri diabeteksen taakasta muodostuu suomalaiselle terveydenhuollolle tulevaisuudessa.
Diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon resursoiminen on tärkeä terveyspoliittinen kysymys. Yhteiskunnan on perusteltua suunnata voimavaroja diabeteksen ehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja laadukkaaseen hoitoon. Nämä investoinnit maksavat itsensä takaisin parempana terveytenä, pidempinä työurina ja vähäisempinä lisäsairauksien kustannuksina.
Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset kehittää diabeteksen hoitoa kustannusvaikuttavasti. Tutkimustietoa vaikuttavasta hoidosta on runsaasti. Käytössämme on kansallinen laaturekisteri, jonka avulla hoidon laatua ja vaikuttavuutta voidaan seurata ja kehittää. Useilla hyvinvointialueilla diabeteksen hoidon vaikuttavuuden seurantaa onkin jo kehitetty.
Diabetesta sairastava ihminen on aina keskeinen toimija oman sairautensa hoidossa. Hyvä omahoito on diabeteksen hoidon perusta, mutta se tarvitsee tuekseen osaavaa terveydenhuoltoa, toimivia hoitopolkuja ja riittävää ammatillista tukea.
Ratkaisevan tärkeää on myös ammattilaisten osaaminen. Suomessa tulisi kannustaa diabetesta hoitavia lääkäreitä ja hoitajia hankkimaan systemaattisesti alan koulutusta ja vahvistamaan diabeteksen hoidon asiantuntijuutta. Osaamisen vahvistaminen parantaa hoidon laatua. Samalla se tukee hoidon keskittämistä yksiköihin, joissa erityisosaaminen ja moniammatillinen yhteistyö voivat toteutua parhaalla mahdollisella tavalla.
Hyvinvointialueuudistus on vahvistanut sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota. Monilla alueilla tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitoa on jo keskitetty diabeteskeskuksiin. Silti alueellinen eriarvoisuus on edelleen todellisuutta, eikä kaikilla hyvinvointialueilla diabeteksen hoidon rakenteita ole vielä ratkaistu.
Tarvitsemme siksi määrätietoista kehittämistä sekä paikallisesti että kansallisesti. Panostukset diabeteksen ehkäisyyn, hoitoon ja ammattilaisten koulutukseen eivät ole pelkkiä menoja – ne ovat investointeja tulevaisuuteen.
Rintamäki Reeta
LT, endokrinologian erikoislääkäri Reeta Rintamäki toimii Diabetes ja lääkäri -lehden tieteellisenä toimittajana. Puheenvuoro on julkaistu pääkirjoituksena lehden numerossa 2/2026.