Anna Laitista ei diabetes pidättele
Esa Tuominen
Anna Laitisen kotialbumi
Australia, Uusi-Seelanti, Malesia, Sri Lanka, Thaimaa, Laos… Rovaniemeläinen Anna Laitinen, 26, nauttii matkustamisesta. Eikä kiertue tähän lopu: seuraavaksi Anna suuntaa Japaniin.
Anna Laitinen on reppureissaaja. Hän ei etsi hienoja hotelleita runsaine aamiaisbuffetteineen, vaan yöpyy usein hostellien makuusaleissa yhdessä monen muun kaltaisensa kanssa.
Tosin Laosissa majoitus on ollut vielä pykälää askeettisempaa: Laitinen on yöpynyt vuorilla teltassa. Jostain syystä sensori lakkasi siellä toimimasta, mutta onneksi Laitisella oli mukana verensokerimittari.
Puhelimeen Laitinen vastaa pienestä laosilaisesta kylästä nimeltä Nong Khiaw. Nettiyhteyden toimimisesta ei ollut ennen haastattelua varmuutta, mutta verkkopuhelu onnistuu kuin onnistuukin.
Tämä ei ole Laitisen ensimmäinen reppureissu. Ehkä ei viimeinenkään. Tosin palattuaan kotiinsa Rovaniemelle hän aikoo ostaa käytetyn pakettiauton, jonka ammattilaiset varustelevat asuntoautoksi.
– Muutan siihen asumaan. Sillä voisin lähteä kiertämään Eurooppaa – sielläkin kun on vielä paljon nähtävää, Laitinen avautuu suunnitelmistaan.
Yksi on varmaa: paikalleen Laitinen ei aio asettua. Veri vetää maailmalle.
Ei pelota
Vaalea suomalaisneito yksin rinkkansa kanssa kaukana itäisillä mailla – sen luulisi olevan pelottavaa. Mutta Anna Laitinen ei pelkää.
– Minua vie eteenpäin sellainen ajatus, että kaikki aina järjestyy. Niin kuin on järjestynytkin.
– Minua ei ole kertaakaan ryöstetty eikä kimppuuni ole käyty.
Joskus Laitisella on myös matkakumppani. Netistä hän löysi samanhenkisen Neean ja he tapasivat Malesiassa. Kuusi viikkoa taivallettiin yhdessä, kunnes kumpikin lähti taas omille teilleen.
Mutta mikä ihme nuorta naista vetää kiertämään eksoottisia maita ja vieläpä vaaroja uhmaten?
– Rakastan vapautta, Laitinen vastaa vakuuttavalla äänellä. On todella siistiä nähdä uusia paikkoja ja tavata ihmisiä.
Laitinen on reppureissannut kerran aikaisemminkin. Sen lisäksi hän on ollut aupairina Sveitsissä ja Australiassa.
Reissaaminen voitti opiskelun
Anna Laitinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2020. Sen jälkeen hän ei mennyt opiskelemaan, vaan töihin. Palkkansa Laitinen on säästänyt ja käyttänyt matkustamiseen.
– Olen välillä töissä, ja kun rahaa on kertynyt säästöön tarpeeksi, lähden matkaan, kertoo hän tähänastisesta elämästään.
Laitinen on syntynyt Espoossa, mutta asuu – silloin kun asuu – Rovaniemellä. Siellä hän harrastaa salibandya. Joukkueen nimi on SBC Levi II.
Niin kotona Rovaniemellä kuin mukana maailmanmatkoillakin Laitisella on ykköstyypin diabetes, johon hän sairastui kaksivuotiaana. Hän ei muista mitään elämästään ilman diabetesta.
– Se on niin osa minua, että en oikein osaa ajatella elämää ilman insuliinihoitoa. Olen kulkenut diabeteksen kanssa niin pitkän matkan ja oppinut niin paljon, että ei minua pelota, hän vastaa uteluihin eksoottisesta matkailusta.
Laitinen ei ole omasta mielestään jättänyt oikeastaan mitään väliin diabeteksensa takia. Hän on hypännyt laskuvarjolla viiden kilometrin korkeudella liitävästä lentokoneesta ja harrastanut jopa laitesukellusta, vaikka sitä ei diabetesta sairastaville suositellakaan.
– Pääsin laitesukelluskurssille, kun sain lääkärin taivuteltua kirjoittamaan todistuksen siitä, että hoitotasapainoni on erinomainen. Nyt minulla on laitesukelluksen sertifikaattikin taskussani.
Muilla reppu täyttyy, Laitisella kevenee
Aivan joka paikkaan Laitinenkaan ei sentään lähde, hänellä on rohkeuden lisäksi myös itsesuojeluvaistoa. Filippiineillä olisi kerran ollut tarjolla jännittävä retki eräälle saariryhmälle. Luvassa olisi ollut turkoosia vettä, mutta myös majoitus puumajassa ilman sähköä.
– Tuli mieleen, miten säilytän insuliinit. Siellä ei olisi ollut puhelinyhteyttäkään, joten apua ei olisi pystynyt soittamaan. Torjuin houkutuksen tuolla kertaa.
Kun Laitinen lähtee useamman kuukauden reppureissulle, on hänellä mukanaan hirmuinen määrä hoitotarvikkeita, sillä niiden on riitettävä koko matkan ajaksi: on insuliinia, on pumpun kanyyleitä, on sensoreita, on verensokerimittari ja vielä insuliinikyniäkin.
– Hoitotarvikkeita on niin paljon, ettei rinkkaan niiden lisäksi juuri mahdu kuin passi ja hammasharja, Laitinen naurahtaa.
– Toisaalta matkan edistyessä reppu kevenee toisin kuin muilla reppureissaajilla, jotka ostiskelevat matkan varrella yhtä ja toista kotiin vietävää.
Laitisella on kookas kylmälaukku, jossa on pari kylmäkallea. Ne pitävät laukun viileänä jopa 36 tuntia. Näin insuliinit eivät menetä tehoaan kuumissakaan maissa.
Laitisen sokeriarvot ovat pysyneet tavoitteissa, vaikka reppureissaajan arki voi olla hyvinkin epäsäännöllistä.
– Vähän aikaa sitten glukoosiarvo oli kaksi vuorokautta peräkkäin sata prosenttia tavoitteessa.
Laitinen on kerran sairastunut myös eksoottisissa maissa matkailevan painajaiseen eli vatsatautiin. Apteekissa ei osattu auttaa, kun yhteistä kieltä ei ollut. Mutta tauti parani onneksi nopeasti.
Kun haastattelu oli ohi, saapui Laitiselta vielä viesti. Hän pyysi lisäämään juttuun mottonsa, joka kuuluu näin: ”Oo rohkea, elä täysillä sydän roihuten ja toteuta sun hulluimmatkin unelmat diabeteksen kanssa ja siitä huolimatta!”
Anna Laitista haastateltiin hänen olleessaan reissussa keväällä 2026, nyt hän on jo palannut Suomeen. Lisää Anna Laitisen matkakuvia löytyy hänen IG-tililtään: @annalaitinenn_
Lue myös työmatkailija Ville Jalkasen reissukokemuksista tästä.
Lääkärin muistilista matkalle lähtijälle
Insuliinihoitoista diabetesta sairastavan on matkalle lähtiessään syytä varautua erikoistilanteisiin.
– Vaikka joissakin maissa insuliinia voi ostaa vapaasti apteekista, on se useasti kuitenkin reseptilääke. Siksi Suomesta saatava englanninkielinen insuliiniresepti on hyvä pitää matkalla mukana.
– Mukaan kannattaa aina ottaa kaksinkertainen määrä tarvittavia lääkkeitä ja hoitovälineitä.
– Lentojen aikana hoitovälineet ja lääkkeet tulee pitää käsimatkatavaroissa.
– Matkalla on hyvä pitää mukana esimerkiksi diabeteksesta kertovaa ranneketta tai korttia, josta ilmenee käytettävän lääkityksen määrä ja laatu.
– Insuliinipumpun käyttämisestä on kerrottava lentoaseman turvatarkastuksen henkilökunnalle.
– Insuliini tuhoutuu jäätyessään tai yli 50 asteen kuumuudessa. Insuliinin teho alkaa heikentyä yli 30 asteessa. Pitkällä lentomatkalla koneen ruuman lämpötila on matala, ja insuliini ei säily siellä kelvollisena.
– Lennolla ateriainsuliini kannattaa pistää vasta kun ateria on varmuudella tuotu.
– Ulkomailla tulee noudattaa tarkkaa ravintohygieniaa ja seurata jalkojen hiertymiä. Uusia kenkiä ei kannata matkoille ottaa mukaan.
Vinkit antoi sisätautien erikoislääkäri, professori Jorma Lahtela. Lahtela on vastikään päivittänyt Terveyskirjastoon ohjeet, jotka diabetesta sairastavan on hyvä käydä läpi jo matkaa suunnitellessaan, katso ohjeet tästä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Lisää matkustamisesta
Lataa Medical Certificate(avautuu uuteen ikkunaan)
Terveyspalveluiden käyttö ulkomailla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)