Vieraita etelästä – makeaa seikkailua leirillä

–Nopeammin, nopeammin! kaikuu huuto Tampereen Diabeteskeskuksen pihamaalta, kun joukko nuoria kantaa isoa vesisaavia ympäri rakennusta.  Samaan aikaan rannassa toiset pähkäilevät, miten saisivat täytettyä juomapullon vedellä koskematta siihen. Joukkueilla on ollut edessään kiertotie: on pitänyt valita, käyttävätkö he voimaa vai älynystyröitä.

Meneillään on tv:stä tutun seikkailusarja Amazing Racen makeampi versio, Amazing DiabetesRace, jonka osallistujat ovat Suomi-Viro-nuortenleiriläisiä. Jokaisessa joukkueessa on osallistujia kummastakin maasta, ja niiden on edettävä kaikkien rastien kautta maaliin mahdollisimman nopeasti.

Yhteistyötaitoja testataan liikuntasalissa, jossa pitää koota palapeli. Tehtävä ei ole ihan helppo, sillä kahdella joukkueen jäsenellä on päässään voimakkaasti sumentavat kaihilasit ja vain he saavat koskea paloihin.

Alakerran uima-altaassa kelluu lappuja, joista tiimin on ongittava oma numeronsa apuvälineitä käyttäen. Hoksottimia tarvitaan ruokalan tuolien laskemisessa sekä auditoriossa, jossa etsitään keltaisia kirjekuoria. Myös diabetestietoudesta on tässä kisassa apua: yhdellä rastilla pitää arvioida erilaisten herkkuannosten hiilihydraattimäärä viiden gramman tarkkuudella.

–Tulee kyllä hiki, mun on pakko hakea verensokerimittari, hihkaisee helsinkiläinen Leo Piirola, 13, vauhdikkaan kisan jälkeen.

Hän on ollut aiemminkin diabetesleireillä, ja innostui lähtemään tänne äidin ehdotuksesta. Kommellukset alkoivat heti ensimmäisenä leiripäivänä, kun Piirolalle sattui pieni haaveri.

–Lähdimme porukalla pyöräilemään, ja kaaduin heti alkumatkasta. Sain parin sentin haavan. Se ei ole kuitenkaan haitannut menoa!

Videoita ennakkoluulojen oikomiseen

Lounaan jälkeen leiriläiset tekevät ryhmissä videoita diabetekseen liittyvistä ennakkoluuloista. Ideointivaiheessa nuoret jakavat kokemuksiaan kohtaamistaan harhakäsityksistä.

Diabeetikko ei voi syödä karkkia. Kun pistää insuliinia, verensokeri on matalalla. Diabeteksesta voi parantua, vaikka oikeasti ”tää on elämän mittainen sairaus”.

Ulvilalaisen Saara Tillqvistin, 14, ryhmä kuvasi opetusvideon siitä, kuinka diabeetikkoa pitää auttaa ensiaputilanteessa. Heidän pätkässään ulkopuolinen pistää glukagonia ja hälyttää lisäapua paikalle.

– Tulin tänne, koska aiemmat leirit ovat olleet niin hyviä. Tunsin entuudestaan vain yhden toisen osallistujan.
Kaikki ohjeet leirillä kerrotaan sekä suomeksi että viroksi, lisäksi puhutaan englantia. Tillqvistin mukaan kommunikaatio sujuu riittävän hyvin, vaikkei hän ole vielä oppinut naapurimaan kieltä.

–Viro muistuttaa suomea, ja monesti osaan arvata, mitä kaverit tarkoittavat. Täällä olen ymmärtänyt, että diabeteksen hoitomuodot ovat hyvin samanlaisia kummassakin maassa.
 

Huristelua vesillä

Ehkä odotetuimpaan ohjelmanumeroon kuuluu pärskeitä, tasapainoilua ja veden päällä kävelyä. Nuoret pääsevät kokeilemaan kolmea elämyslajia: ihmisvesipalloa, ajoa kaksipyöräisellä segwaylla sekä melontaa kumilautalla.

Rannasta kuuluu innostuneita huudahduksia, kun joku onnistuu seisomaan pienen hetken vesipallon sisällä. Järvimaisemaa täplittää horisontissa siintävän Näsinneulan lisäksi pienenä pisteenä erottuva kumipaatti, kun venekunta seilaa kaukana selällä. Samaan aikaan toiset törmäilevät asfaltilla segway-radan merkkilautasiin ja jotkut hallitsevat laitteen niin, että pääsevät jo hyvään vauhtiin.

–Vesipallossa pyöriminen oli raskasta, mutta hauskinta, Piirola hehkuttaa.
–Segwaylla ajelu oli aluksi vaikeaa. Kun oppi oikean tekniikan, se oli tosi kivaa, kertoo Tillqvist.

Ulkoaktiviteetit ovat myös virolaisten mieleen: Pille-Riin Seimannin, 15, suosikkilaji oli vesipallo, Kevin Lepp, 15, taas tykkäsi melonnasta. Seimann oli mukana viime vuonna Virossa järjestetyllä leirillä.

– Siellä oli todella hauskaa, ja sain uusia hyviä ystäviä. Siksi tulin tälläkin kertaa leireilemään. Langaton verkko toimii Aitolahdessa vähän huonosti, mutta huoneet ovat paremmat kuin viimeksi.

Tutut kaverit houkuttelivat Leppin tutustumaan Suomen leirielämään.
– Pidän siitä, että saan täällä puhua kieliä. Odotin hauskaa reissua, ja sitä tämä on ollut. Erikoisten lajien kokeilu oli mahtavaa!

Suomi-Viro-nuortenleiri 2015 järjestettiin kesäkuun lopussa Tampereella, ja sille osallistui yhteensä 31 leiriläistä. Tunnelmia vuoden 2014 Viron leiriltä voit lukea täältä.

Mitä nuorisotoimikunta suunnittelee kesäksi 2016? Seuraa Inspistä, niin saat tietää!