Suomen lakeja ja budjettia säätelevässä eduskunnassa työskentelee 200 kansanedustajaa. Heidän tehtävänsä on osallistua eduskunnan täysistuntoihin, ja he voivat myös tehdä lakialoitteen tai esittää valtioneuvostolle suullisia ja kirjallisia kysymyksiä.

Nea Keränen, 15, pääsi TET-jaksollaan tutustumaan tähän vastuulliseen ja monipuoliseen työhön. Viikon aikana Nea valmisteli puheita, osallistui palavereihin ja teki niistä muistiinpanoja, potkulautaili pitkin Eduskuntatalon käytäviä ja tapasi tv:stä tuttuja edustajia.

Viikko huipentui Nean laatimaan kirjalliseen kysymykseen, joka koski diabeetikkolasten koulupäivän aikaisen omahoidon turvaamista. Kysymys tehtiin yhteistyössä Suomen Diabetesliiton kanssa.

- Vaikka pääasiassa vain kuljin ohjaajani perässä, oli myös kiva päästä tekemään ihan oikeaa kansanedustajan työtä. Vieläpä, kun kysymyksen aihe on niin lähellä itseä, Nea sanoo hyvillään.

Nea on sairastanut ykköstyypin diabetesta 7-vuotiaasta asti. Taival diabeteksen kanssa ei ole ollut helppo, sillä Nea on hyvin insuliiniherkkä, ja välillä verensokeri laskee liian matalalle.

- Olen ollut useasti sairaalahoidossa, kun verensokeri laskee yhtäkkiä niin matalalle, että menetän tajuntani. Hypot eivät kuitenkaan onneksi pelota minua.

Nea sai Medtronicin 640g -pumpun toissasyksynä. Pyynnöistään huolimatta hän joutui odottaa toivomaansa insuliinipumppua kahden vuoden ajan, ja vasta hoitopaikan vaihtaminen toi Nealle toivotun hoitovälineen. Nea toivookin, että eduskunta voisi vaikuttaa siihen, että jokainen diabeetikko saisi tarvitsemansa hoitovälineet asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Muikkuja ja junailua

Nealla nyt käytössä oleva sensoroiva pumppu pysäyttää insuliininannostelun, jos verensokeri on menossa liian matalalle. Pumppu on ollut hyvä apu Nealle syöksyhypojen poiskitkemisessä.

- Pumppu ilmoittaa, jos verensokeritasossa tapahtuu heilahduksia. Sen ansiosta minun ei tarvitse ihan koko ajan muistaa tarkkailla verensokeriani.

Pumpusta oli hyötyä myös TET-jaksolla ja kaikki sujuikin diabeteksen kannalta hyvin, vaikka viikko erosi Nean arjesta monessakin mielessä.

Nea asui viikon ajan pääkaupunkiseudulla mummolassa ja matkusti joka päivä junalla Helsinkiin. Haasteita TET-viikkoon toivat myös ruokailut, sillä eduskunnan ravintolan murkinat eivät olleet Nean mieleen.

- Ravintolassa oli ruokana esimerkiksi kanaa punaviinikastikkeessa, Nea sanoo ja irvistää.

- Monena päivänä söinkin vain salaattia ja perunaa. Onneksi yhtenä päivänä oli sentään muikkuja, joista tykkään kovasti.

Urahaave vielä avoinna

Nean kummisetä työskentelee kansanedustajana, joten hänen kauttaan alaan oli helppo päästä tutustumaan. Nea ei tosin itse ollut ihan samaa mieltä TET-paikastaan, kun äiti kertoi hänelle ilmoittaneensa Nean TET-jaksolle eduskuntaan.

- Minua jännitti tunnettu, iso ja itselle vieras paikka, enkä tiennyt yhtään mitä tulen siellä tekemään. Jo ensimmäisenä päivänä jännitys kuitenkin katosi.

Kansanedustajan saappaisiin hyppääminen oli Neasta upea ja opettavainen kokemus – hän keräsi tietoa yhteiskunnan toimivuudesta ja oppi sosiaalisia taitoja. Nea ei kuitenkaan usko, että hänestä tulee isona poliitikkoa, sillä päätöksenteko ei ole Nealle luontaista. Sen sijaan Nea rakastaa tanssia.

- Harrastan balettia ja showtanssia. Tanssi on minulle tärkeä harrastus, mutta ammattia en siitä kuitenkaan halua, sillä olen kuullut sen verran paljon kauhutarinoita, kuinka ammattitanssijoilla menee paikat hajalle ja sitä en itselleni halua, Nea painottaa.

Ensimmäisessä TET-harjoittelussa Nea oli Lääkärikeskus Aavassa, sillä aiemmin terveydenhoitoala kiinnosti, mutta enää hän ei ole aivan varma. Siksi Nea aikoo mennä lukioon pohtimaan tulevaisuuden haaveammattiaan.