Tietoa tyypin 2 diabeteksesta

Tyypin 2 diabetekselle on tyypillistä hidas kehittyminen. Monella tyypin 2 diabetes on oireeton tai oireet ovat epämääräisiä. Mahdollisia oireita ovat

• väsymys erityisesti aterioiden jälkeen 
• masennus ja ärtyisyys 
• jalkasäryt 
• näön heikkeneminen 
• taipumus tulehduksiin. 

Elintavoilla on merkittävä rooli diabeteksen hallinnassa. Jos syö terveellisesti, liikkuu säännöllisesti, pitää painon kurissa eikä tupakoi, voi pärjätä ilman lääkkeitä ja välttyä diabetekseen liittyviltä lisäsairauksilta.

Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa jo noin 450 000 ihmistä, ja sairastavien määrä lisääntyy nopeasti.

Oireeton diabetes voi tehdä myyräntyötä elimistössä pitkäänkin, sillä diabetes vaikuttaa myös sydämen ja muun verenkiertoelimistön, hermoston, maksan ja munuaisten toimintaan. Tämä voi johtaa aikaa myöten vakavampiin sairauksiin.

Diabeteksen kanssa elämisessä voi itse tehdä muutamia tärkeitä valintoja, jolloin riski sydän- ja verisuonisairauksiin pienenee. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten ainakin seuraavat kannattaa tarkistaa:

Tyypin 2 diabeteksen diagnosointi

Diabetesdiagnoosi on saattanut tulla yllätyksenä tai ehkä koholla olevia verensokereita on seurattu jo pidemmän aikaa ja lopulta veriarvot ylittävät diagnoosirajat. Tyypin 2 diabetesta edeltää usein niin sanottu esidiabetesvaihe, jolloin verensokerit ovat normaalirajojen yläpuolella mutta eivät vielä ylitä diagnoosin rajaa.

Diabetes todetaan, kun

• paaston jälkeinen verensokeri eli plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on 7 mmol/l tai enemmän tai
• sokerirasituksessa mitattu 2 tunnin arvo on yli 11 mmol/l tai
• HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän tai
• satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät.

Hba1c riittää yksistään diagnoosiin, mutta oireettomalla edellytetään paastoarvojen ja sokerirasituksen kahden tunnin arvon osalta poikkeavaa tulosta molemmissa. Jos poikkeava muutos on vain paastoarvossa tai kahden tunnin arvossa, sokerirasituskoe uusitaan eri päivänä.

Raskausdiabeteksessa on eri raja-arvot.

Tyypin 2 diabeteksen erityispiirteet

Tyypin 2 diabetekseen liittyy useimmiten insuliinin heikentynyt vaikutus kudoksissa eli insuliiniresistenssi, jonka seurauksena kehittyy suhteellinen insuliinin puute, kun haima ei pysty lisäämään eritystään tarpeeksi. Ajan kanssa tyypin 2 diabeteksessakin voi kehittyä insuliinin puute. 

Tyypin 2 diabetes on vahvasti perinnöllinen sairaus, ja usein myös elintavat vaikuttavat sairastumiseen.

Tyypin 2 diabetes voi olla oireiltaan ja hoitomuodoltaan hyvin erilainen. Jotkut pääsevät verensokeritavoitteisiin helpommin tai jopa vain elintapojaan tarkistamalla, kun taas toiset tarvitsevat useampia lääkekokeiluja ja eri hoitomuotojen yhdistelyä.

Ajan saatossa sairaus voi muuttaa luonnettaan ja hoitoa joudutaan räätälöimään uudelleen. Siksi hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti.

Tyypin 2 diabeteksen hoito

Omahoito
Tyypin 2 diabeteksessa kaikki päivittäiset päätökset ovat hoitopäätöksiä.

Omahoito on se kokonaisuus, jonka avulla voi itse vaikuttaa hyvinvointiin ja verensokeritasapainoon. Kun elintavat ovat kunnossa, pysyy kokonaisvaltaisesti terveempänä pitempään.

Lääkehoito
Omahoidon lisäksi tarvitaan usein myös lääkitystä. Lääkityksellä pyritään saamaan verensokeri yksilöllisesti määritellylle tasolle. Toisilla verensokeri pysyy aisoissa yhdellä tai kahdella tablettilääkkeellä, toiset tarvitsevat useamman lääkkeen yhdistelmiä.

Tablettien rinnalla hoitona voi olla pistettäviä suolistohormonivalmisteita tai insuliinia. Varsinaisen verensokeriin vaikuttavan lääkityksen lisäksi tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetään usein verenpainetta ja kolesterolia alentavia lääkityksiä.

Verenpaine ja kolesteroliarvot

Verenpaineen ja kolesteroliarvojen seuranta kuuluvat tyypin 2 diabeteksen omahoitoon, sillä kohonnut verenpaine ja niin sanotun huonon kolesterolin eli LDL-kolesterolin kohonneet arvot lisäävät riskiä sairastua vakaviin lisäsairauksiin. Niitä ovat esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt, sepelvaltimotauti ja liikkumista vaikeuttavat alaraajojen verenkierto- ja hermosto-ongelmat.

Verenpaineen tavoitearvot
Yleinen verenpaineen tavoite diabetesta sairastavalla on alle 140/80 (kotona mitattuna alle 135/80), mutta tavoite määritellään tilanteen mukaan yksilöllisesti. Tavoitteeseen vaikuttavat muun muassa muut riskitekijät ja mahdollinen verenpainelääkitys.

Kohonnut verenpaine on yleensä oireeton, joten verenpaineen saa selville ainoastaan mittaamalla. Verenpaine vaihtelee luontaisesti päivän mittaan ja esimerkiksi jännitys voi nostaa sitä. Siksi verenpaine kannattaa mitata kotona rauhallisissa olosuhteissa.

Kolesterolin tavoitearvot
Diabetesta sairastavan kolesterolitavoitteet ovat yleisiä tavoitteita tiukemmat.
Diabetesta sairastavalla seurataan erityisesti LDL-kolesterolin arvoa. LDL-kolesterolin tavoite on alle 1,4 tai alle 1,8 tai alle 2,6 yksilöllisen riskin mukaan.

Verenpaineeseen ja kolesteroliarvoihin voi vaikuttaa myös itse esimerkiksi ruokailutottumuksilla. Kuitupitoinen ruoka ja kohtuullinen suolan käyttö ovat terveellisen syömisen perusta.

Tyypin 2 diabeteksen seuranta

Seurantakäynnit sovitaan yksilöllisesti. Käyntien tiheyteen vaikuttavat muun muassa
– sairauden kesto,
– hoitomuoto,
– diabetesta sairastavan ikä,
– mahdolliset diabeteksen aiheuttamat lisäsairaudet sekä
– muut sairaudet.

Käypä hoito -suosituksen mukaan kattavampi tarkastus pitää tehdä kerran vuodessa.

Seurantakäyntien sisällöt

Diabetes ja ajoterveys

Diabetes ei estä ajokortin tai ammattiajokortinkaan saamista. Ajokortin hakemiseen, uusimiseen tai ajokorttiluokan korottamiseen tarvitaan kuitenkin lääkärinlausunto ajoterveydestä.
Myös mopokorttiin tarvitaan nykyisin lääkärinlausunto. Aiemmin siihen riitti nuorison terveystodistus.

Hoitosuunnitelma

Hoitosuunnitelma on suunnitelmallisen hoidon väline, johon kirjataan kaikki hoitoon vaikuttavat asiat. Suunnitelma tehdään yhdessä diabetesta sairastavan ja hoitavan tahon kanssa ja sitä päivitetään säännöllisesti. Diabetesta sairastavan tulee tietää, mitkä ovat hoitosuunnitelman tavoitteet, miten tavoitteisiin päästään ja miten tavoitteisiin pääsyä seurataan.

Hoitosuunnitelman tarkoituksena on turvata hoidon jatkuvuus ja eläminen mahdollisimman tavallista elämää pitkäaikaissairauden kanssa.

Hoitosuunnitelmaan kirjataan
– pitkäaikaissairaudet ja muut terveydentilaan liittyvät tekijät
– yhdessä sovitut yksilölliset hoidon tavoitteet
– keinot ja toteutustavat tavoitteisiin pääsemiseksi
– hoidon seuranta, moniammatillinen tuki
– käytössä oleva lääkitys
– hoitotarvikkeet
– yhteystiedot hoitavaan tahoon.

Lue lisää